Raamattu 1992 (KR92)
3

Jeesuksen toiminnan alku

3—4

Johannes Kastaja

31

3:1–12
Mark. 1:1–8
Luuk. 3:1–18
Joh. 1:19–28
3:1
Joh. 1:6–8
Noihin aikoihin Johannes Kastaja tuli ja alkoi julistaa Juudean autiomaassa: 2
3:2
Hes. 18:32
Sir. 17:24–26
Matt. 4:17
Ap. t. 2:38Dan. 3:33
Viis. 10:10
Matt. 10:7
»Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!» 3
3:3
Jes. 40:3+
Juuri häntä tarkoittaa profeetta Jesajan sana:

– Ääni huutaa autiomaassa:

»Raivatkaa Herralle tie,

tasoittakaa hänelle polut!»

4

3:4
2. Kun. 1:8
Sak. 13:4
Matt. 11:83. Moos. 11:22
1. Sam. 14:25
Matt. 11:18
Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja. 5Hänen luokseen tuli paljon väkeä Jerusalemista, joka puolelta Juudeaa ja kaikkialta Jordanin ympäristöstä. 6
3:6
2. Moos. 29:4
Hes. 36:25
Joh. 3:22,23
Ap. t. 22:16
He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa.

7

3:7
Ps. 58:5
Jes. 59:5
Matt. 12:34,23:33Mal. 3:19
1. Tess. 1:10
Mutta kun Johannes näki, että hänen kasteelleen oli tulossa myös monia fariseuksia3:7 Fariseukset kuuluivat maallikkoliikkeeseen, jolle olivat tärkeitä puhtaus- ja pyhyyssäädökset. Pappi Sadokin jälkeläisinä saddukeukset olivat korkeimman papiston edustajia, ks. 2. Sam. 8:17. ja saddukeuksia, hän sanoi heille:

»Te käärmeen sikiöt! Kuka teille on sanonut, että te voitte välttää tulevan vihan? 8

3:8
Ap. t. 26:20
Tehkää hedelmää, jossa kääntymyksenne näkyy! 9
3:9
Joh. 8:39
Room. 4:11,12,9:6–13
Älkää luulko, että voitte ajatella: ’Olemmehan me Abrahamin lapsia.’ Minä sanon teille: Jumala pystyy herättämään Abrahamille lapsia vaikka näistä kivistä. 10
3:10
Matt. 7:19
Luuk. 13:7
Joh. 15:2,6
Room. 11:17–22
Kirves on jo pantu puun juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen.

11

3:11
Hes. 36:25–27
Mal. 3:2
Joh. 3:5
Ap. t. 1:5,18:25,19:3–6
»Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta minun jälkeeni tulee toinen, joka on minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes riisumaan kenkiä hänen jalastaan. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. 12
3:12
Jes. 66:24
Hoos. 13:3
Mal. 3:19
Matt. 13:30
Mark. 9:43,48
Hänellä on kädessään viskain, ja sillä hän puhdistaa puimatantereensa viljan. Jyvät hän kokoaa aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa tulessa, joka ei koskaan sammu.»

Jeesuksen kaste

13

3:13–17
Mark. 1:9–11
Luuk. 3:21,22
Joh. 1:29–34
Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. 14Johannes esteli ja sanoi: »Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!» 15
3:15
Ps. 40:9
Mutta Jeesus vastasi hänelle: »Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.» Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä.

16

3:16
Hes. 1:1
Ap. t. 7:56
Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. 17
3:17
1. Moos. 22:2
Ps. 2:7
Jes. 42:1
Matt. 12:18,17:5
Kol. 1:13
Hepr. 1:5
2. Piet. 1:17
1. Joh. 5:9
Ja taivaista kuului ääni: »Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.»