Raamattu 1992 (KR92)
37

Jumala hallitsee pilviä ja tuulta

1 Kun kuulen hänen äänensä, sydämeni vavahtaa

ja siirtyy paikaltaan.

237:2
Ps. 29:3
Kuulkaa hänen äänensä pauhua,

jylinää, joka vyöryy hänen suustaan!

3 Taivaan täydeltä hän antaa sen kaikua,

maan ääriin leimahtaa hänen salamansa.

4 Kohta kaikuu ärjyntä,

jylisee hänen ylväs äänensä.

Säästelemättä hän sinkoaa salamoitaan,

ja hänen äänensä pauhaa.

537:5
Job 5:9
9:10
Kun Jumalan ääni jyrisee, tapahtuu ihmeitä.

Hän tekee suuria tekoja, joita me emme käsitä.

637:6
Ps. 147:16
Hän sanoo lumelle: »Putoa maahan!»

ja rankkasateelle: »Piiskaa, piekse!»

7 Ihmiskädet pysähtyvät kesken työn:

kaikki oppivat näkemään hänen tekonsa.

8 Pedotkin hiipivät piiloonsa

ja jäävät kolonsa suojaan.

937:9
Ps. 135:7
Rajumyrsky syöksyy majastaan,

ja pohjatuuli tuo pakkasen.

1037:10
Job 38:29
Jumalan henkäyksestä vedet jäätyvät,

laajakin ulappa jähmettyy.

11 Hän kuormaa pilvet vedellä ja salamoilla

ja ajaa ne kaikkiin suuntiin:

1237:12
Ps. 148:8
ne vyöryvät minne milloinkin

hänen ohjauksensa mukaan

ja tekevät kaikkialla maan päällä

sen, mitä hän käskee.

13 Joskus ne tuovat rangaistuksen,

joskus siunauksen hänen maalleen.

Tunnetko sinä pilvien ja tuulen salaisuudet?

14 Kuuntele minua, Job,

nouse, tarkkaile ja tutki Jumalan ihmeitä!

15 Ymmärrätkö sinä, miten hän sen kaiken tekee?

Miten leimahtaa valo hänen pilvestään?

16 Ymmärrätkö sinä, miten pilvet voivat leijua ilmassa,

käsitätkö Kaikkitietävän ihmeet?

17 Sinä, jota omat vaatteet tukahduttavat,

kun etelätuuli tuo helteen ja lamauttaa maan,

18 voisitko sinä hänen kanssaan takoa taivaan holvin,

lujan kuin pronssinen peili?

19 Opeta meitä! Mitä meidän on hänelle sanottava?

Mehän olemme pimeässä, emme osaa vastata mitään.

20 Kertooko joku hänelle, että minä puhun?

Jos ihminen sanoo hänelle jotakin,

saako hän edes tietää siitä?

Pelottava kirkkaus ympäröi Jumalaa

21 Nyt ei valoa näy,

pilvet sen peittävät.

Sitten tulee tuuli

ja lakaisee puhtaaksi taivaan.

22 Pohjoisesta tulee kultainen hohde,

pelottava loiste ympäröi Jumalaa.

23 Kaikkivaltiasta me emme voi tavoittaa.

Hän on voimallinen,

hänen on oikeus, hänen on vanhurskaus.

Koskaan hän ei tuomitse väärin.

24 Sen tähden ihmiset pelkäävät ja rakastavat häntä.

Mutta Jumala ei katso niihin,

jotka itse pitävät itseään viisaana.

38

Jumala vastaa Jobille

38—41

Jumalan ensimmäinen puhe

Nyt minä kysyn sinulta, Job

138:1
1. Kun. 19:11–13
Hes. 1:4
Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:

2 – Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni

mielettömillä puheillaan?

3 Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies!

Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.

Kuka on laskenut maan perustukset?

438:4
Ps. 24:2
Missä sinä olit silloin kun minä laskin maan perustukset?

Kerro, miten se tapahtui, jos osaat!

538:5
Sananl. 30:4
Jes. 40:12
Kuka määräsi maan mitat? Tiedätkö sen?

Kuka veti mittanuoran sen yli?

6 Mihin laskettiin sen peruspylväät?

Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven,

738:7
Ps. 148:2
kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat

ja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan?

Kuka sulki meren portit?

838:8–11
Ps. 104:6–9
Kuka sulki meren portit,

kun vedet syöksyivät esiin maan kohdusta?

9 Pilvenhattaroihin minä vaatetin meren,

myrskypilvillä sen kapaloin.

1038:10
Ps. 33:7
Minä laadin sille lait ja rajat

ja asetin portit ja salvat sen tielle,

11 sanoin: »Tähän asti, ei edemmäs!

Tässä on sinun ylpeitten aaltojesi raja.»

Oletko kutsunut esiin aamun?

12 Oletko sinä kutsunut esiin aamun, edes yhden kerran?

Oletko käskenyt aamuruskon paikalleen,

13 niin että se tarttuu kiinni maan liepeisiin

ja ravistaa pois kaikki jumalattomat?

14 Aamuruskon syttyessä maa muuttuu

kuin savi, johon painetaan sinetti:

kaikki tulee näkyviin kuin uudelleen vaatetettuna.

15 Ne, jotka ovat luopuneet Jumalasta, jäävät vaille valoa.

Röyhkeän käsivarsi murskataan.

Oletko laskeutunut syvyyden pohjaan?

1638:16
1. Moos. 7:11
Oletko käynyt meren lähteillä,

oletko tutkinut syvyyden pohjan?

1738:17
Ps. 9:14
107:18
Jes. 38:10
Nousivatko eteesi tuonelan portit,

saitko nähdä kuoleman varjon ovet?

18 Oletko tutkinut maan sen ääriä myöten?

Jos olet tämän kaiken tehnyt, kerro toki!

Tunnetko sinä valon ja pimeyden asuinsijan?

19 Tunnetko sinä tien valon kotipaikalle,

tunnetko paikan, jossa pimeys asuu?

20 Sinäkö tuot valon maan ylle,

sinäkö opastat sen takaisin majaansa?

21 Totta kai, sinähän tiedät kaiken,

sinä synnyit jo ennen niitä,

niin suuri on päiviesi luku!

Kuka säätää säät?

22 Oletko käynyt paikassa, jossa minä säilytän lunta,

oletko nähnyt rakeiden varastot?

2338:23
2. Moos. 9:18
Joos. 10:11
Olen täyttänyt ne ahdingon aikoja varten,

sodan päiviä, taistelun päivää varten.

24 Tunnetko valon kulkutiet?

Mistä nousee polttava itätuuli?

2538:25
Job 28:26
Kuka on uurtanut väylän rankkasateelle,

kuka on avannut tien ukkosen jylinälle?

26 Kuka antaa sateen asumattomaan maahan,

autioon maahan, jossa ei ole yhtään ihmistä?

27 Kuka ruokkii autiomaan, tyhjän maan,

niin että se vehmaana viheriöi?

28 Kuka on sateen isä?

Kenen pisarat kasteena hedelmöittävät maan?

29 Kenen kohdusta syntyy jää,

kenen sylistä taivainen huurre,

30 kun vedet peittyvät kuin kivisen kannen alle

ja syvyyden pinta vetäytyy umpeen?

Osaatko solmia yhteen Seulasten tähdet?

3138:31
Job 9:9
Osaatko sinä solmia yhteen Seulasten tähdet

tai avata Orionin siteet?

32 Osaatko tuoda ajallaan esiin eläinradan tähdet,

sinäkö talutat Leijonaa ja sen pentuja?

33 Sinäkö tunnet taivaan säännöt,

määräätkö sinä, miten ne vaikuttavat maan päällä?

34 Kantaako äänesi pilviin asti,

kutsutko rankkasateen virtaamaan ylitsesi?

35 Sinkoatko sinä salamoita,

sanovatko ne sinulle: »Tässä olen, käske»?

36 Kuka on antanut iibis-linnulle viisauden?

Kuka on antanut kukolle ymmärryksen? 38:36 Iibis-lintu oli muinaisessa Egyptissä viisauden vertauskuva, se ilmoitti Niilin tulvan alkamisen. Kukko ilmoittaa aamun tulon; muinaisessa Lähi-idässä tunnetun uskomuksen mukaan se ennusti myös syyssateiden alkamisen.

37 Kuka viisas voi laskea pilvien luvun?

Kuka kykenee kumoamaan taivaan vesiruukut,

38 kun maa on kuin valettua metallia

ja multa on kovettunut kokkareiksi?

Sinäkö huolehdit villieläimistä?

3938:39–41
Ps. 104:21
27
28
145:15
16
147:9
Sinäkö metsästät leijonalle saaliin,

sinäkö ruokit sen pennut,

40 kun ne kyyristelevät luolassaan

tai odottavat tiheikössä?

41 Sinäkö tuot ruoan korpille,

kun sen poikaset huutavat apua Jumalalta

ja hyppivät nälkäisinä sinne tänne?

39

1 Tiedätkö sinä, milloin vuorikauris vasoo,

hoivaatko sinä synnyttävää peuraa?

2 Tiedätkö sinä niiden oikean hetken,

lasketko sinä, milloin kuukausien määrä täyttyy?

3 Ne kyyristyvät maahan, synnyttävät poikasensa,

ja kohta niiden tuskat ovat ohi.

4 Vasat kasvavat ja varttuvat,

lähtevät omille teilleen eivätkä palaa.

539:5
Job 24:5
Kuka lähetti villiaasin vapaana juoksemaan,

kuka sen pelasti juhdan ikeeltä?

6 Minä annoin sille asuttavaksi aron,

olinpaikaksi suolaisen aavikon.

7 Se halveksii kaupungin hälinää,

ei se tottele ajajan huutoja.

8 Vuorille se tähyää, siellä ovat sen laitumet!

Sieltä se etsii kaikkea vihreää.

Oletko taivuttanut villihärän tottelemaan?

939:9
4. Moos. 24:8
Suostuuko villihärkä sinua palvelemaan

tai yöpymään sinun syöttöruuhesi ääressä?

10 Ohjaatko sinä sitä köydellä pellon vaolle,

äestääkö se laakson peltoja sinun talutusnuorassasi?

11 Sen voimat ovat suuret, mutta voitko luottaa siihen,

voitko panna sen tekemään työt puolestasi?

12 Uskotko, että sen avulla saat satosi talteen,

sekö tuo viljasi puimatantereelle?

Sinäkö loit strutsin, nopeasti juoksevan linnun?

13 Rajusti lyö strutsi siivillään,

mutta eivät ne ole niin kuin haukan tai haikaran siivet:

14 maahan se laskee munansa

ja antaa niiden hautua hiekan lämmössä.

15 Se ei ajattele, että ne voivat murskautua askelen alla,

että jokin eläin voi ne tallata.

1639:16
Valit. 4:3
Se on poikasilleen tyly,

aivan kuin ne eivät sen omia olisikaan,

se ei tunnu välittävän,

vaikka kaikki sen vaiva olisi ollut turhaa.

17 Jumala epäsi siltä viisauden,

ei suonut sille ymmärrystä.

18 Mutta kun se kiitää kaula ojossa,

se saattaa häpeään niin ratsun kuin ratsastajan.

Sinäkö annoit hevoselle voiman?

19 Sinäkö annoit hevoselle sen voiman,

sinäkö annoit sille hulmuavan harjan?

20 Sinäkö opetit sen hyppimään kuin heinäsirkka?

Mahtavasti, pelottavasti se korskuu,

21 innoissaan se kuopii maata tasangolla,

uljaana se ryntää taisteluun.

22 Se pitää pelkoa pilkkanaan, se ei säiky

eikä se pakene miekan tieltä.

23 Sen yläpuolella rämisee nuoliviini,

välkkyy keihäs ja sotakirves.

24 Kiihtymyksestä vavahdellen se ahmii taivalta,

mikään ei sitä pidättele, kun sotatorvi soi.

25 Kun torvi soi, se hirnuu: »Hahaa!»

Jo kaukaa se vainuaa sodan tuoksinan,

päälliköiden huudot ja taistelun jylyn.

Sinäkö nostat haukan korkeuksiin?

26 Sinunko viisautesi nostaa taivaalle haukan,

kun se levittää siipensä etelätuuleen?

27 Sinunko käskystäsi kotka nousee korkeuksiin

ja rakentaa pesänsä tavoittamattomiin?

28 Kalliolla se asustaa, viettää yönsä siellä,

kielekkeellä, jonne ei pääsyä ole.

29 Sieltä se tähystää syötävää,

kaukaa sen silmät tavoittavat saaliin.

3039:30
Hab. 1:8
Matt. 24:28
Luuk. 17:37
Kiihkeästi sen poikaset ahmivat verta!

Missä on ruumiita, sinne se rientää.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]