Raamattu 1992 (KR92)
37

Jumala hallitsee pilviä ja tuulta

371Kun kuulen hänen äänensä, sydämeni vavahtaa

ja siirtyy paikaltaan.

2

37:2
Ps. 29:3
Kuulkaa hänen äänensä pauhua,

jylinää, joka vyöryy hänen suustaan!

3Taivaan täydeltä hän antaa sen kaikua,

maan ääriin leimahtaa hänen salamansa.

4Kohta kaikuu ärjyntä,

jylisee hänen ylväs äänensä.

Säästelemättä hän sinkoaa salamoitaan,

ja hänen äänensä pauhaa.

5

37:5
Job 5:9 - 9:10
Kun Jumalan ääni jyrisee, tapahtuu ihmeitä.

Hän tekee suuria tekoja, joita me emme käsitä.

6

37:6
Ps. 147:16
Hän sanoo lumelle: »Putoa maahan!»

ja rankkasateelle: »Piiskaa, piekse!»

7Ihmiskädet pysähtyvät kesken työn:

kaikki oppivat näkemään hänen tekonsa.

8Pedotkin hiipivät piiloonsa

ja jäävät kolonsa suojaan.

9

37:9
Ps. 135:7
Rajumyrsky syöksyy majastaan,

ja pohjatuuli tuo pakkasen.

10

37:10
Job 38:29
Jumalan henkäyksestä vedet jäätyvät,

laajakin ulappa jähmettyy.

11Hän kuormaa pilvet vedellä ja salamoilla

ja ajaa ne kaikkiin suuntiin:

12

37:12
Ps. 148:8
ne vyöryvät minne milloinkin

hänen ohjauksensa mukaan

ja tekevät kaikkialla maan päällä

sen, mitä hän käskee.

13Joskus ne tuovat rangaistuksen,

joskus siunauksen hänen maalleen.

Tunnetko sinä pilvien ja tuulen salaisuudet?

14Kuuntele minua, Job,

nouse, tarkkaile ja tutki Jumalan ihmeitä!

15Ymmärrätkö sinä, miten hän sen kaiken tekee?

Miten leimahtaa valo hänen pilvestään?

16Ymmärrätkö sinä, miten pilvet voivat leijua ilmassa,

käsitätkö Kaikkitietävän ihmeet?

17Sinä, jota omat vaatteet tukahduttavat,

kun etelätuuli tuo helteen ja lamauttaa maan,

18voisitko sinä hänen kanssaan takoa taivaan holvin,

lujan kuin pronssinen peili?

19Opeta meitä! Mitä meidän on hänelle sanottava?

Mehän olemme pimeässä, emme osaa vastata mitään.

20Kertooko joku hänelle, että minä puhun?

Jos ihminen sanoo hänelle jotakin,

saako hän edes tietää siitä?

Pelottava kirkkaus ympäröi Jumalaa

21Nyt ei valoa näy,

pilvet sen peittävät.

Sitten tulee tuuli

ja lakaisee puhtaaksi taivaan.

22Pohjoisesta tulee kultainen hohde,

pelottava loiste ympäröi Jumalaa.

23Kaikkivaltiasta me emme voi tavoittaa.

Hän on voimallinen,

hänen on oikeus, hänen on vanhurskaus.

Koskaan hän ei tuomitse väärin.

24Sen tähden ihmiset pelkäävät ja rakastavat häntä.

Mutta Jumala ei katso niihin,

jotka itse pitävät itseään viisaana.

38

Jumala vastaa Jobille

38—41

Jumalan ensimmäinen puhe

Nyt minä kysyn sinulta, Job

381

38:1
1. Kun. 19:11–13
Hes. 1:4
Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:

2– Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni

mielettömillä puheillaan?

3Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies!

Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.

Kuka on laskenut maan perustukset?

4

38:4
Ps. 24:2
Missä sinä olit silloin kun minä laskin maan perustukset?

Kerro, miten se tapahtui, jos osaat!

5

38:5
Sananl. 30:4
Jes. 40:12
Kuka määräsi maan mitat? Tiedätkö sen?

Kuka veti mittanuoran sen yli?

6Mihin laskettiin sen peruspylväät?

Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven,

7

38:7
Ps. 148:2
kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat

ja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan?

Kuka sulki meren portit?

8

38:8–11
Ps. 104:6–9
Kuka sulki meren portit,

kun vedet syöksyivät esiin maan kohdusta?

9Pilvenhattaroihin minä vaatetin meren,

myrskypilvillä sen kapaloin.

10

38:10
Ps. 33:7
Minä laadin sille lait ja rajat

ja asetin portit ja salvat sen tielle,

11sanoin: »Tähän asti, ei edemmäs!

Tässä on sinun ylpeitten aaltojesi raja.»

Oletko kutsunut esiin aamun?

12Oletko sinä kutsunut esiin aamun, edes yhden kerran?

Oletko käskenyt aamuruskon paikalleen,

13niin että se tarttuu kiinni maan liepeisiin

ja ravistaa pois kaikki jumalattomat?

14Aamuruskon syttyessä maa muuttuu

kuin savi, johon painetaan sinetti:

kaikki tulee näkyviin kuin uudelleen vaatetettuna.

15Ne, jotka ovat luopuneet Jumalasta, jäävät vaille valoa.

Röyhkeän käsivarsi murskataan.

Oletko laskeutunut syvyyden pohjaan?

16

38:16
1. Moos. 7:11
Oletko käynyt meren lähteillä,

oletko tutkinut syvyyden pohjan?

17

38:17
Ps. 9:14 - 107:18
Jes. 38:10
Nousivatko eteesi tuonelan portit,

saitko nähdä kuoleman varjon ovet?

18Oletko tutkinut maan sen ääriä myöten?

Jos olet tämän kaiken tehnyt, kerro toki!

Tunnetko sinä valon ja pimeyden asuinsijan?

19Tunnetko sinä tien valon kotipaikalle,

tunnetko paikan, jossa pimeys asuu?

20Sinäkö tuot valon maan ylle,

sinäkö opastat sen takaisin majaansa?

21Totta kai, sinähän tiedät kaiken,

sinä synnyit jo ennen niitä,

niin suuri on päiviesi luku!

Kuka säätää säät?

22Oletko käynyt paikassa, jossa minä säilytän lunta,

oletko nähnyt rakeiden varastot?

23

38:23
2. Moos. 9:18
Joos. 10:11
Olen täyttänyt ne ahdingon aikoja varten,

sodan päiviä, taistelun päivää varten.

24Tunnetko valon kulkutiet?

Mistä nousee polttava itätuuli?

25

38:25
Job 28:26
Kuka on uurtanut väylän rankkasateelle,

kuka on avannut tien ukkosen jylinälle?

26Kuka antaa sateen asumattomaan maahan,

autioon maahan, jossa ei ole yhtään ihmistä?

27Kuka ruokkii autiomaan, tyhjän maan,

niin että se vehmaana viheriöi?

28Kuka on sateen isä?

Kenen pisarat kasteena hedelmöittävät maan?

29Kenen kohdusta syntyy jää,

kenen sylistä taivainen huurre,

30kun vedet peittyvät kuin kivisen kannen alle

ja syvyyden pinta vetäytyy umpeen?

Osaatko solmia yhteen Seulasten tähdet?

31

38:31
Job 9:9
Osaatko sinä solmia yhteen Seulasten tähdet

tai avata Orionin siteet?

32Osaatko tuoda ajallaan esiin eläinradan tähdet,

sinäkö talutat Leijonaa ja sen pentuja?

33Sinäkö tunnet taivaan säännöt,

määräätkö sinä, miten ne vaikuttavat maan päällä?

34Kantaako äänesi pilviin asti,

kutsutko rankkasateen virtaamaan ylitsesi?

35Sinkoatko sinä salamoita,

sanovatko ne sinulle: »Tässä olen, käske»?

36Kuka on antanut iibis-linnulle viisauden?

Kuka on antanut kukolle ymmärryksen?38:36 Iibis-lintu oli muinaisessa Egyptissä viisauden vertauskuva, se ilmoitti Niilin tulvan alkamisen. Kukko ilmoittaa aamun tulon; muinaisessa Lähi-idässä tunnetun uskomuksen mukaan se ennusti myös syyssateiden alkamisen.

37Kuka viisas voi laskea pilvien luvun?

Kuka kykenee kumoamaan taivaan vesiruukut,

38kun maa on kuin valettua metallia

ja multa on kovettunut kokkareiksi?

Sinäkö huolehdit villieläimistä?

39

38:39–41
Ps. 104:21 - 27 - 28 - 145:15 - 16 - 147:9
Sinäkö metsästät leijonalle saaliin,

sinäkö ruokit sen pennut,

40kun ne kyyristelevät luolassaan

tai odottavat tiheikössä?

41Sinäkö tuot ruoan korpille,

kun sen poikaset huutavat apua Jumalalta

ja hyppivät nälkäisinä sinne tänne?

39

391Tiedätkö sinä, milloin vuorikauris vasoo,

hoivaatko sinä synnyttävää peuraa?

2Tiedätkö sinä niiden oikean hetken,

lasketko sinä, milloin kuukausien määrä täyttyy?

3Ne kyyristyvät maahan, synnyttävät poikasensa,

ja kohta niiden tuskat ovat ohi.

4Vasat kasvavat ja varttuvat,

lähtevät omille teilleen eivätkä palaa.

5

39:5
Job 24:5
Kuka lähetti villiaasin vapaana juoksemaan,

kuka sen pelasti juhdan ikeeltä?

6Minä annoin sille asuttavaksi aron,

olinpaikaksi suolaisen aavikon.

7Se halveksii kaupungin hälinää,

ei se tottele ajajan huutoja.

8Vuorille se tähyää, siellä ovat sen laitumet!

Sieltä se etsii kaikkea vihreää.

Oletko taivuttanut villihärän tottelemaan?

9

39:9
4. Moos. 24:8
Suostuuko villihärkä sinua palvelemaan

tai yöpymään sinun syöttöruuhesi ääressä?

10Ohjaatko sinä sitä köydellä pellon vaolle,

äestääkö se laakson peltoja sinun talutusnuorassasi?

11Sen voimat ovat suuret, mutta voitko luottaa siihen,

voitko panna sen tekemään työt puolestasi?

12Uskotko, että sen avulla saat satosi talteen,

sekö tuo viljasi puimatantereelle?

Sinäkö loit strutsin, nopeasti juoksevan linnun?

13Rajusti lyö strutsi siivillään,

mutta eivät ne ole niin kuin haukan tai haikaran siivet:

14maahan se laskee munansa

ja antaa niiden hautua hiekan lämmössä.

15Se ei ajattele, että ne voivat murskautua askelen alla,

että jokin eläin voi ne tallata.

16

39:16
Valit. 4:3
Se on poikasilleen tyly,

aivan kuin ne eivät sen omia olisikaan,

se ei tunnu välittävän,

vaikka kaikki sen vaiva olisi ollut turhaa.

17Jumala epäsi siltä viisauden,

ei suonut sille ymmärrystä.

18Mutta kun se kiitää kaula ojossa,

se saattaa häpeään niin ratsun kuin ratsastajan.

Sinäkö annoit hevoselle voiman?

19Sinäkö annoit hevoselle sen voiman,

sinäkö annoit sille hulmuavan harjan?

20Sinäkö opetit sen hyppimään kuin heinäsirkka?

Mahtavasti, pelottavasti se korskuu,

21innoissaan se kuopii maata tasangolla,

uljaana se ryntää taisteluun.

22Se pitää pelkoa pilkkanaan, se ei säiky

eikä se pakene miekan tieltä.

23Sen yläpuolella rämisee nuoliviini,

välkkyy keihäs ja sotakirves.

24Kiihtymyksestä vavahdellen se ahmii taivalta,

mikään ei sitä pidättele, kun sotatorvi soi.

25Kun torvi soi, se hirnuu: »Hahaa!»

Jo kaukaa se vainuaa sodan tuoksinan,

päälliköiden huudot ja taistelun jylyn.

Sinäkö nostat haukan korkeuksiin?

26Sinunko viisautesi nostaa taivaalle haukan,

kun se levittää siipensä etelätuuleen?

27Sinunko käskystäsi kotka nousee korkeuksiin

ja rakentaa pesänsä tavoittamattomiin?

28Kalliolla se asustaa, viettää yönsä siellä,

kielekkeellä, jonne ei pääsyä ole.

29Sieltä se tähystää syötävää,

kaukaa sen silmät tavoittavat saaliin.

30

39:30
Hab. 1:8
Matt. 24:28
Luuk. 17:37
Kiihkeästi sen poikaset ahmivat verta!

Missä on ruumiita, sinne se rientää.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]