Tuomarien kirja 20

₁Kaikki israelilaiset Danista Beersebaan asti ja aina Gileadin maata myöten kokoontuivat yhtenä miehenä Herran eteen Mispaan. ₂Israelin päälliköt, kaikkien sukukuntien päämiehet, ja koko Jumalan kansa tulivat yhteiseen kokoukseen. Heitä oli siellä neljäsataatuhatta aseistettua miestä. ₃Benjaminilaiset saivat kuulla, että israelilaiset olivat kokoontuneet Mispaan.

Israelilaiset kysyivät: »Kuinka tämä rikos tapahtui?» ₄Leeviläinen mies, jonka sivuvaimo oli tapettu, vastasi: »Minä menin sivuvaimoni kanssa Benjaminin Gibeaan yöksi, ₅mutta Gibean miehet yrittivät käydä kimppuuni ja piirittivät yöllä talon. He aikoivat tappaa minut ja tekivät väkivaltaa sivuvaimolleni, niin että hän kuoli. ₆Minä paloittelin hänen ruumiinsa ja lähetin kappaleet Israelin kaikkiin osiin sen törkeän ja pöyristyttävän teon vuoksi, jonka gibealaiset ovat Israelissa tehneet. ₇Te olette kaikki israelilaisia, joten sanokaa, mitä mieltä olette ja mitä olisi tehtävä.»

₈Kaikki nousivat yhtenä miehenä seisomaan ja sanoivat: »Kukaan meistä ei saa poistua teltalleen eikä lähteä kotiinsa. ₉Me teemme Gibealle näin: Heitämme arpaa ₁₀ja valitsemme Israelin kaikista heimoista kymmenen miestä sataa kohti, sata miestä tuhatta kohti ja tuhat miestä kymmentätuhatta kohti keräämään väellemme muonaa. Kaikki muut lähtevät benjaminilaisten Gibeaan kostamaan sen törkeän teon, jonka gibealaiset ovat Israelissa tehneet.» ₁₁Israelilaiset päättivät yksimielisesti lähteä sotimaan Gibeaa vastaan.

₁₂Israelin heimot lähettivät miehiä kaikkien Benjaminin sukukuntien luo sanomaan: »Miten teidän keskuudessanne on voinut tapahtua näin kauhea rikos? ₁₃Luovuttakaa meille nuo Gibean raakalaiset, että saamme surmata heidät ja hävittää pahan Israelista.» Mutta benjaminilaiset eivät halunneet totella israelilaisia heimoveljiään ₁₄vaan kokoontuivat kaupungeistaan Gibeaan ryhtyäkseen sotaan heitä vastaan. ₁₅Kaupungeistaan saapuneet benjaminilaiset katsastettiin ja laskettiin. Heitä oli kaksikymmentäkuusituhatta miestä. Lisäksi tulivat Gibean omat joukot, seitsemänsataa valiosoturia. ₁₆Koko sotajoukossa oli seitsemänsataa vasenkätistä valiomiestä, joista jokainen osasi lingota kiven erehtymättömän tarkasti maaliin. ₁₇Myös israelilaisten sotajoukko tarkastettiin ja laskettiin. Israelilaisia oli, kun benjaminilaiset olivat poissa, yhteensä neljäsataatuhatta miestä, kaikki harjaantuneita sotureita.

₁₈Israelilaiset lähtivät Beteliin kysymään Jumalalta: »Minkä meidän heimoistamme pitää ensimmäisenä lähteä taisteluun benjaminilaisia vastaan?» Herra vastasi: »Juudan on lähdettävä ensimmäisenä.» ₁₉Seuraavana aamuna israelilaiset lähtivät liikkeelle ja asettuivat leiriin Gibean edustalle.

₂₀Näin israelilaiset lähtivät sotaan benjaminilaisia vastaan ja järjestäytyivät taisteluun Gibean ulkopuolella. ₂₁Benjaminilaiset hyökkäsivät ulos kaupungista ja surmasivat sinä päivänä kaksikymmentäkaksituhatta israelilaista. ₂₂Mutta israelilaiset rohkaisivat mielensä ja päättivät ryhtyä jälleen taisteluun samassa paikassa, jossa olivat taistelleet edellisenäkin päivänä. ₂₃He olivat näet menneet Herran pyhäkköön, itkeneet siellä iltaan asti ja kysyneet: »Pitääkö meidän vielä jatkaa taistelua veljiämme benjaminilaisia vastaan?» Herra oli vastannut: »Teidän on jatkettava taistelua.»

₂₄Kun israelilaiset seuraavana päivänä lähtivät leiristään taisteluun, ₂₅benjaminilaiset tulivat Gibeasta heitä vastaan ja surmasivat vielä kahdeksantoistatuhatta soturia. ₂₆Israelin koko sotajoukko meni jälleen Beteliin. Siellä israelilaiset istuivat itkien Herran edessä ja paastosivat iltaan asti sekä uhrasivat poltto- ja yhteysuhreja. ₂₇He tiedustelivat Herralta neuvoa – Jumalan liitonarkku oli näet siihen aikaan Betelissä, ₂₈ja Pinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, toimi siellä pappina. He kysyivät: »Vieläkö meidän pitää jatkaa taistelua veljiämme benjaminilaisia vastaan, vai joko lopetamme taistelun?» Herra vastasi: »Taistelkaa. Huomenna minä annan teidän kukistaa heidät.» ₂₉Israelilaiset sijoittivat miehiään väijyksiin kaikkialle Gibean ympärille.

₃₀Kolmantena päivänä israelilaiset järjestäytyivät taisteluun benjaminilaisia vastaan kuten edellisilläkin kerroilla. ₃₁Kun benjaminilaiset hyökkäsivät kaupungista, heidät houkuteltiin kauas sen ulkopuolelle. Tälläkin kerralla he pääsivät aluksi voitolle ja surmasivat Betelin ja Gibean välisellä tiellä kolmisenkymmentä israelilaista. ₃₂Silloin benjaminilaiset ajattelivat: »Me voitamme heidät kuten ennenkin.» Mutta israelilaisten suunnitelmana oli houkutella heidät valtatielle, kauas kaupungista. ₃₃Israelilaisten pääjoukko, joka oli lähtenyt asemistaan, ryhmittyi uudelleen taisteluun Baal-Tamarissa. Samaan aikaan israelilaisten väijytysjoukot syöksyivät esiin piilopaikoistaan gibealaisten selustasta. ₃₄Gibean edustalle saapui kymmenentuhannen miehen joukko israelilaisia valiosotureita. Taistelu riehui ankarana, eivätkä benjaminilaiset vielä tajunneet, että heitä uhkasi tuho.

₃₅Herra antoi israelilaisten voittaa benjaminilaiset. Sinä päivänä he surmasivat kaksikymmentäviisituhatta sata benjaminilaista soturia. ₃₆Benjaminilaiset ymmärsivät nyt joutuneensa häviölle.

Taistelun kulku oli tällainen: Israelilaiset vetäytyivät benjaminilaisten tieltä luottaen Gibean ympäristöön sijoittamaansa väijytysjoukkoon. ₃₇Sillä aikaa väijytysjoukko syöksyi esiin, tunkeutui kaupunkiin ja surmasi kaikki sen asukkaat. ₃₈Israelilaiset olivat ennalta sopineet väijytysjoukon kanssa, että merkkinä olisi kaupungista nouseva savupatsas. ₃₉Taistelussa israelilaiset kääntyivät ensin pakoon. Surmattuaan kolmisenkymmentä israelilaista benjaminilaiset ajattelivat: »Varmaan lyömme heidät perin pohjin kuten edellisessäkin taistelussa.» ₄₀Kaupungista alkoi silloin nousta savua paksuna patsaana, ja kun benjaminilaiset kääntyivät katsomaan taakseen, he näkivät kaupunkinsa nousevan savuna taivaalle.

₄₁Perääntyvät israelilaiset kääntyivät takaisin, ja benjaminilaiset joutuivat kauhun valtaan huomatessaan olevansa hukassa. ₄₂He pakenivat kohti autiomaata, mutta takaa-ajajat pysyivät heidän kannoillaan. Benjaminilaiset jäivät kaupungista tulevan joukon ja israelilaisten pääjoukon väliin. ₄₃Israelilaiset saartoivat heidät, ajoivat hellittämättä heitä takaa ja tavoittivat heidät Gibean itäpuolella. ₄₄Benjaminilaisia kaatui kahdeksantoistatuhatta miestä, kaikki kokeneita sotureita. ₄₅Muut kääntyivät ja pakenivat autiomaata kohti Rimmonin kallioiden suuntaan. Israelilaiset surmasivat pakenijoista maanteillä viisituhatta miestä, ja he jatkoivat takaa-ajoa Gideomiin saakka ja surmasivat vielä kaksituhatta miestä.

₄₆Benjaminilaisia kaatui sinä päivänä yhteensä kaksikymmentäviisituhatta miestä, kaikki kokeneita sotureita. ₄₇Vain kuusisataa benjaminilaista pääsi pakenemaan autiomaahan Rimmonin kallioille, ja he jäivät sinne neljäksi kuukaudeksi. ₄₈Mutta israelilaiset palasivat Benjaminin alueelle ja surmasivat sen kaupungeista ihmiset ja karjan, jokaisen elävän olennon, jonka löysivät, ja polttivat kaikki Benjaminin kaupungit.