Raamattu 1992 (KR92)
18

Danin heimo etsii uutta asuinpaikkaa

181

18:1
Tuom. 17:6Joos. 19:40
Tuom. 1:34
Siihen aikaan, kun Israelissa ei vielä ollut kuningasta, Danin heimo etsiskeli itselleen asuinpaikkaa. Sillä ei vielä ollut omaa aluetta Israelin heimojen keskuudessa. 2
18:2
Joos. 19:41
Danilaiset lähettivät suvuistaan viisi Soreasta ja Estaolista valittua urheaa soturia tiedusteluretkelle. He sanoivat miehille: »Tutkikaa tarkoin maata!» Miehet tulivat Efraimin vuoristoon Miikan taloon ja yöpyivät siellä. 3Ollessaan Miikan talossa he kiinnittivät huomiota leeviläisen nuorukaisen puhetapaan. He menivät hänen luokseen ja kysyivät: »Miten olet joutunut tänne? Mitä sinä teet ja millaista täällä on olla?» 4
18:4
Tuom. 17:10
Hän kertoi, mitä oli tapahtunut ja kuinka Miika oli palkannut hänet papikseen. 5He pyysivät: »Kysyisitkö meidän puolestamme Jumalalta, onnistuuko retki, jolla nyt olemme.» 6Pappi vastasi: »Voitte olla rauhassa. Herra pitää teistä huolen matkallanne.»

7Sitten nuo viisi miestä jatkoivat kulkuaan ja tulivat Laisiin. He näkivät, että siellä asuvat ihmiset elivät kaikessa rauhassa turvallista ja huoletonta elämää aivan kuin sidonilaiset. Maassa ei ollut ketään mahtimiestä heidän käskijänään. He asuivat kaukana sidonilaisista eivätkä olleet tekemisissä muidenkaan kansojen kanssa. 8Kun miehet palasivat Soreaan ja Estaoliin, heiltä kysyttiin: »Miten matkanne onnistui?» 9He vastasivat: »Lähtekää heti liikkeelle, meidän on hyökättävä Laisiin! Me olemme nähneet, että se on hyvä maa. Mitä te täällä istutte toimettomina? Älkää viivytelkö, vaan menkää ottamaan se maa haltuunne. 10Kun tulette sinne, te kohtaatte siellä pahaa aavistamattoman kansan, ja maata riittää joka suuntaan. Herra antaa tuon maan teidän käsiinne, eikä siellä ole puutetta mistään, mitä ihminen voi toivoa.»

Miikan pappi lähtee danilaisten mukaan

11Soreasta ja Estaolista lähti matkaan kuusisataa Danin heimon miestä täysissä sotavarusteissa. 12

18:12
Joos. 15:9
Tuom. 13:25
Matkallaan he leiriytyivät ensin Juudan Kirjat-Jearimiin. Sen tähden paikkaa kutsutaan vielä nytkin Mahane-Daniksi.18:12 Nimi Mahane-Dan merkitsee ’Danin leiri’. Se sijaitsee Kirjat-Jearimin länsipuolella. 13Sieltä he jatkoivat kulkuaan Efraimin vuoristoon ja saapuivat Miikan talolle. 14
18:14
Tuom. 17:4,5
Ne viisi miestä, jotka olivat käyneet tiedusteluretkellä Laisin seuduilla, sanoivat heimolaisilleen: »Tiedättekö, että yhdessä näistä taloista on efodi-kasukka, puusta veistetty ja hopealla päällystetty jumalankuva ja muita jumalankuvia? Käsitätte varmaan, mitä teidän on tehtävä.»

15He poikkesivat Miikan talossa asuvan nuoren leeviläisen luo ja tervehtivät häntä. 16Kuudensadan danilaisen sotilaan joukko jäi seisomaan portille, 17ja ne viisi miestä, jotka olivat käyneet maassa tiedustelijoina, menivät sisään ja ottivat efodi-kasukan, hopealla päällystetyn puisen jumalankuvan ja muut jumalankuvat. Pappi seisoi sotilaiden joukossa portilla, 18ja kun nuo viisi miestä menivät taloon ja ottivat efodi-kasukan, hopealla päällystetyn puisen jumalankuvan ja muut jumalankuvat, hän kysyi heiltä: »Mitä te teette?» 19He vastasivat: »Ole hiljaa, älä hiisku sanaakaan. Lähde meidän mukaamme, tule meidän opettajaksemme ja papiksemme. Vai oletko mieluummin pappina yhden ainoan miehen talossa kuin kokonaisen Israelin heimon ja sukukunnan pappina?» 20Pappi suostui. Hän otti efodi-kasukan, puisen jumalankuvan ja muut jumalankuvat ja lähti miesten mukaan. 21Jatkaessaan matkaa danilaiset panivat naiset, lapset, karjan ja arvotavaran kulkueen etunenään.

22He olivat jo ehtineet kauas Miikan talosta, kun lähiympäristön miehet hälytettiin koolle. Miehet lähtivät seuraamaan danilaisia ja tavoittivat heidät. 23Takaa-ajajat huusivat danilaisille, ja nämä kääntyivät ympäri ja kysyivät Miikalta: »Mikä sinulla on hätänä, kun olet koonnut tuollaisen joukon?» 24Miika vastasi: »Te otitte minulta jumalat, jotka olin teettänyt, ja veitte minun pappini mennessänne. Mitä minulla enää on jäljellä? Ja sitten vielä kysytte, mikä minulla on hätänä!» 25Mutta danilaiset sanoivat: »Ei sanaakaan enää! Muuten kiivasluontoiset miehemme käyvät kimppuunne, ja se olisi sinun ja perheesi surma.» 26Sitten danilaiset lähtivät jatkamaan matkaa, ja kun Miika huomasi, että he olivat häntä vahvempia, hän kääntyi ja palasi kotiin.

Laisin valloitus ja pyhäkön perustaminen

27

18:27–29
Joos. 19:47
Otettuaan Miikalta hänen teettämänsä jumalankuvat ja vietyään hänen pappinsa danilaiset menivät Laisiin ja kävivät sen pahaa aavistamattomien asukkaiden kimppuun, surmasivat heidät ja polttivat kaiken. 28Kaupunki ei saanut mistään apua, sillä se sijaitsi Bet-Rehobin tasangolla kaukana Sidonista eikä se ollut tekemisissä muiden kansojen kanssa. Danilaiset rakensivat Laisin paikalle oman kaupunkinsa ja asettuivat sinne asumaan. 29He antoivat kaupungilleen nimen Dan kantaisänsä Danin, Jaakobin pojan mukaan, mutta alun perin kaupungin nimi oli Lais.

30

18:30
2. Kun. 17:23
Danilaiset sijoittivat puisen jumalankuvan kaupunkiinsa. Jonatan, joka oli Mooseksen pojan Gersomin sukukuntaa, ja hänen jälkeläisensä toimivat siellä Danin heimon pappeina, kunnes israelilaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen. 31
18:31
Joos. 18:1
Danilaiset pitivät Miikan teettämän jumalankuvan itsellään koko sen ajan, jonka Jumalan pyhäkkö oli Silossa.

19

Raiskaus Benjaminin Gibeassa

191

19:1
Tuom. 17:6,18:1
Siihen aikaan, kun Israelissa ei vielä ollut kuningasta, Efraimin vuoriston perukoilla asui muualta sinne muuttanut leeviläinen mies. Hän otti itselleen sivuvaimon Juudan Betlehemistä. 2Mutta nainen suuttui häneen, lähti hänen luotaan ja palasi isänsä kotiin Juudan Betlehemiin. Kun hän oli ollut siellä nelisen kuukautta, 3mies otti mukaansa palvelijan ja kaksi aasia ja lähti hänen jälkeensä taivuttaakseen hänet tulemaan takaisin. Sivuvaimo kutsui hänet isänsä kotiin. Miehen nähdessään vaimon isä riensi iloisena häntä vastaan 4ja vaati häntä jäämään luokseen. Mies jäi kolmeksi päiväksi appensa taloon, ja he söivät, joivat ja lepäsivät siellä.

5Neljännen päivän aamuna mies nousi varhain lähteäkseen vaimonsa kanssa kotimatkalle. Mutta vaimon isä sanoi vävylleen: »Syö ensin vähäsen, että jaksat kulkea. Sitten voitte lähteä.» 6Mies jäi, ja he söivät ja joivat yhdessä. Sitten isä sanoi miehelle: »Jää vielä yhdeksi yöksi ja nauti olostasi.» 7Kun mies nousi ja aikoi lähteä, hänen appensa pidätteli häntä, ja niin hän jäi vielä yhdeksi yöksi.

8Viidentenä päivänä mies nousi aamulla varhain ja aikoi lähteä matkaan, mutta vaimon isä sanoi: »Syö vielä jotakin vahvistavaa. Viipykää täällä, kunnes päivä on kulunut pitemmälle.» Jälleen he söivät yhdessä. 9Kun leeviläinen sitten alkoi sivuvaimonsa ja palvelijansa kanssa tehdä lähtöä, hänen appensa sanoi hänelle: »Päivä alkaa jo kallistua iltaan. Jää tänne yöksi ja nauti olostasi. Varhain huomisaamuna voitte lähteä kotimatkalle.» 10Mutta mies ei enää suostunut jäämään yöksi, vaan nousi ja lähti, ja hänen sivuvaimonsa lähti hänen kanssaan. Satuloiduilla aaseillaan matkaten he saapuivat Jebusin eli Jerusalemin lähistölle.

11Heidän tullessaan kaupungin luo aurinko oli jo laskemassa, ja palvelija sanoi isännälleen: »Poiketaan tuohon jebusilaisten kaupunkiin ja yövytään siellä.» 12

19:12
Joos. 15:63
Tuom. 1:21
Mutta hänen isäntänsä sanoi: »Ei, me emme poikkea kaupunkiin, jonka asukkaat eivät ole israelilaisia, vaan menemme Gibeaan.» 13Hän sanoi vielä palvelijalleen: »Tule, mennään yöksi johonkin toiseen lähellä olevaan kaupunkiin, vaikkapa Gibeaan tai Ramaan.»

14He jatkoivat matkaa ja tulivat juuri auringon laskiessa Gibeaan, jossa asui benjaminilaisia. 15He kääntyivät tieltä kaupunkiin jäädäkseen sinne yöksi, mutta kun kukaan ei pyytänyt heitä kotiinsa, heidän oli jäätävä torille istuskelemaan.

16Illan pimetessä muuan vanha mies palasi peltotöistä kaupunkiin. Hän oli kotoisin Efraimin vuoristosta ja oli muuttanut asumaan Gibeaan, kun taas kaupungin muut asukkaat olivat benjaminilaisia. 17Huomattuaan kaupungin torilla istuvan matkamiehen vanhus meni kysymään häneltä: »Mistä tulet ja minne olet matkalla?» 18

19:18
Tuom. 18:31
Mies vastasi hänelle: »Olemme matkalla Efraimin vuoriston perukoille. Minä asun siellä. Olen ollut käymässä Juudan Betlehemissä, ja nyt olen kotimatkalla. Mutta täällä ei ole ketään, joka ottaisi minut yöksi luokseen. 19Meillä on mukanamme olkia ja muuta rehua aaseillemme sekä leipää ja viiniä itselleni, vaimolleni ja palvelijalleni. Kuten näet, meiltä ei puutu mitään.» 20Silloin vanhus sanoi: »Olet tervetullut minun kotiini. Anna minun huolehtia kaikesta, mitä tarvitset. Tänne torille et saa jäädä yöksi.» 21
19:21
1. Moos. 19:2
Hän vei matkalaiset kotiinsa ja ruokki heidän aasinsa. Sitten he pesivät matkan pölyt jaloistaan ja kävivät aterioimaan.

22

19:22
1. Moos. 19:5
Hoos. 9:9,10:9
Heidän viettäessään kaikessa rauhassa iltaa kaupungin miehet, jotka olivat kelvotonta roskaväkeä, piirittivät talon. He tungeksivat oven takana huutaen vanhukselle, talon isännälle: »Tuo tänne se mies, joka tuli luoksesi. Me tahdomme maata hänet.» 23Silloin isäntä meni ulos miesten luo ja sanoi: »Älkää, hyvät miehet, tehkö sellaista pahaa tekoa, mieshän on minun vieraani. Älkää tehkö mitään niin hirveätä! 24Kuulkaa, täällä on minun tyttäreni, joka on vielä neitsyt. Täällä on myös sen miehen sivuvaimo. Minä tuon heidät teille. Voitte tehdä heille mitä haluatte, vaikka raiskata heidät, mutta tälle miehelle älkää tehkö mitään niin hirveätä!»

25Mutta kaupungin miehet eivät kuunnelleet vanhusta. Silloin leeviläinen vei sivuvaimonsa ulkona odottaville miehille. He raiskasivat hänet ja pitelivät häntä pahoin koko yön aina aamunsarastukseen asti. Vasta sitten miehet päästivät hänet käsistään. 26Aamunkoitteessa nainen tuli ja lyyhistyi sen talon ovelle, johon hänen miehensä oli majoittunut, ja jäi siihen makaamaan.

27Kun leeviläinen aamulla nousi, avasi talon ovet ja astui ulos lähteäkseen jatkamaan matkaa, hän näki sivuvaimonsa makaamassa talon ovella kädet kynnykselle ojennettuina. 28Hän sanoi vaimolleen: »Nouse, niin lähdetään!» Mutta vaimo ei vastannut. Mies nosti hänen ruumiinsa aasin selkään ja palasi kotiseudulleen.

29

19:29
1. Sam. 11:7
Kotiin tultuaan leeviläinen otti veitsen, paloitteli sivuvaimonsa ruumiin kahteentoista osaan ja lähetti kappaleet joka puolelle Israelia sanoen: 30»Kaikki, jotka tämän näkevät, sanovat: ’Mitään tällaista ei ole tapahtunut eikä ole nähty milloinkaan sen jälkeen, kun israelilaiset lähtivät Egyptistä.’ Harkitkaa nyt tarkoin ja sanokaa, mitä on tehtävä.»

20

Israelin heimot päättävät rangaista gibealaisia

201

20:1
1. Sam. 3:20
2. Sam. 24:2
1. Kun. 5:5
Kaikki israelilaiset Danista Beersebaan asti ja aina Gileadin maata myöten kokoontuivat yhtenä miehenä Herran eteen Mispaan. 2Israelin päälliköt, kaikkien sukukuntien päämiehet, ja koko Jumalan kansa tulivat yhteiseen kokoukseen. Heitä oli siellä neljäsataatuhatta aseistettua miestä. 3Benjaminilaiset saivat kuulla, että israelilaiset olivat kokoontuneet Mispaan.

Israelilaiset kysyivät: »Kuinka tämä rikos tapahtui?» 4Leeviläinen mies, jonka sivuvaimo oli tapettu, vastasi: »Minä menin sivuvaimoni kanssa Benjaminin Gibeaan yöksi, 5mutta Gibean miehet yrittivät käydä kimppuuni ja piirittivät yöllä talon. He aikoivat tappaa minut ja tekivät väkivaltaa sivuvaimolleni, niin että hän kuoli. 6Minä paloittelin hänen ruumiinsa ja lähetin kappaleet Israelin kaikkiin osiin sen törkeän ja pöyristyttävän teon vuoksi, jonka gibealaiset ovat Israelissa tehneet. 7Te olette kaikki israelilaisia, joten sanokaa, mitä mieltä olette ja mitä olisi tehtävä.»

8Kaikki nousivat yhtenä miehenä seisomaan ja sanoivat: »Kukaan meistä ei saa poistua teltalleen eikä lähteä kotiinsa. 9Me teemme Gibealle näin: Heitämme arpaa 10ja valitsemme Israelin kaikista heimoista kymmenen miestä sataa kohti, sata miestä tuhatta kohti ja tuhat miestä kymmentätuhatta kohti keräämään väellemme muonaa. Kaikki muut lähtevät benjaminilaisten Gibeaan kostamaan sen törkeän teon, jonka gibealaiset ovat Israelissa tehneet.» 11Israelilaiset päättivät yksimielisesti lähteä sotimaan Gibeaa vastaan.

Veljessota

12Israelin heimot lähettivät miehiä kaikkien Benjaminin sukukuntien luo sanomaan: »Miten teidän keskuudessanne on voinut tapahtua näin kauhea rikos? 13Luovuttakaa meille nuo Gibean raakalaiset, että saamme surmata heidät ja hävittää pahan Israelista.» Mutta benjaminilaiset eivät halunneet totella israelilaisia heimoveljiään 14vaan kokoontuivat kaupungeistaan Gibeaan ryhtyäkseen sotaan heitä vastaan. 15Kaupungeistaan saapuneet benjaminilaiset katsastettiin ja laskettiin. Heitä oli kaksikymmentäkuusituhatta miestä. Lisäksi tulivat Gibean omat joukot, seitsemänsataa valiosoturia. 16Koko sotajoukossa oli seitsemänsataa vasenkätistä valiomiestä, joista jokainen osasi lingota kiven erehtymättömän tarkasti maaliin. 17Myös israelilaisten sotajoukko tarkastettiin ja laskettiin. Israelilaisia oli, kun benjaminilaiset olivat poissa, yhteensä neljäsataatuhatta miestä, kaikki harjaantuneita sotureita.

18

20:18
Tuom. 1:1,2
Israelilaiset lähtivät Beteliin kysymään Jumalalta: »Minkä meidän heimoistamme pitää ensimmäisenä lähteä taisteluun benjaminilaisia vastaan?» Herra vastasi: »Juudan on lähdettävä ensimmäisenä.» 19Seuraavana aamuna israelilaiset lähtivät liikkeelle ja asettuivat leiriin Gibean edustalle.

20Näin israelilaiset lähtivät sotaan benjaminilaisia vastaan ja järjestäytyivät taisteluun Gibean ulkopuolella. 21Benjaminilaiset hyökkäsivät ulos kaupungista ja surmasivat sinä päivänä kaksikymmentäkaksituhatta israelilaista. 22Mutta israelilaiset rohkaisivat mielensä ja päättivät ryhtyä jälleen taisteluun samassa paikassa, jossa olivat taistelleet edellisenäkin päivänä. 23He olivat näet menneet Herran pyhäkköön, itkeneet siellä iltaan asti ja kysyneet: »Pitääkö meidän vielä jatkaa taistelua veljiämme benjaminilaisia vastaan?» Herra oli vastannut: »Teidän on jatkettava taistelua.»

24Kun israelilaiset seuraavana päivänä lähtivät leiristään taisteluun, 25benjaminilaiset tulivat Gibeasta heitä vastaan ja surmasivat vielä kahdeksantoistatuhatta soturia. 26Israelin koko sotajoukko meni jälleen Beteliin. Siellä israelilaiset istuivat itkien Herran edessä ja paastosivat iltaan asti sekä uhrasivat poltto- ja yhteysuhreja. 27He tiedustelivat Herralta neuvoa – Jumalan liitonarkku oli näet siihen aikaan Betelissä, 28

20:28
Joos. 22:13,24:33
ja Pinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, toimi siellä pappina. He kysyivät: »Vieläkö meidän pitää jatkaa taistelua veljiämme benjaminilaisia vastaan, vai joko lopetamme taistelun?» Herra vastasi: »Taistelkaa. Huomenna minä annan teidän kukistaa heidät.» 29
20:29
Joos. 8:12
Israelilaiset sijoittivat miehiään väijyksiin kaikkialle Gibean ympärille.

30Kolmantena päivänä israelilaiset järjestäytyivät taisteluun benjaminilaisia vastaan kuten edellisilläkin kerroilla. 31Kun benjaminilaiset hyökkäsivät kaupungista, heidät houkuteltiin kauas sen ulkopuolelle. Tälläkin kerralla he pääsivät aluksi voitolle ja surmasivat Betelin ja Gibean välisellä tiellä kolmisenkymmentä israelilaista. 32Silloin benjaminilaiset ajattelivat: »Me voitamme heidät kuten ennenkin.» Mutta israelilaisten suunnitelmana oli houkutella heidät valtatielle, kauas kaupungista. 33Israelilaisten pääjoukko, joka oli lähtenyt asemistaan, ryhmittyi uudelleen taisteluun Baal-Tamarissa. Samaan aikaan israelilaisten väijytysjoukot syöksyivät esiin piilopaikoistaan gibealaisten selustasta. 34Gibean edustalle saapui kymmenentuhannen miehen joukko israelilaisia valiosotureita. Taistelu riehui ankarana, eivätkä benjaminilaiset vielä tajunneet, että heitä uhkasi tuho.

35Herra antoi israelilaisten voittaa benjaminilaiset. Sinä päivänä he surmasivat kaksikymmentäviisituhatta sata benjaminilaista soturia. 36Benjaminilaiset ymmärsivät nyt joutuneensa häviölle.

Taistelun kulku oli tällainen: Israelilaiset vetäytyivät benjaminilaisten tieltä luottaen Gibean ympäristöön sijoittamaansa väijytysjoukkoon. 37Sillä aikaa väijytysjoukko syöksyi esiin, tunkeutui kaupunkiin ja surmasi kaikki sen asukkaat. 38Israelilaiset olivat ennalta sopineet väijytysjoukon kanssa, että merkkinä olisi kaupungista nouseva savupatsas. 39Taistelussa israelilaiset kääntyivät ensin pakoon. Surmattuaan kolmisenkymmentä israelilaista benjaminilaiset ajattelivat: »Varmaan lyömme heidät perin pohjin kuten edellisessäkin taistelussa.» 40

20:40
Joos. 8:20
Kaupungista alkoi silloin nousta savua paksuna patsaana, ja kun benjaminilaiset kääntyivät katsomaan taakseen, he näkivät kaupunkinsa nousevan savuna taivaalle.

41Perääntyvät israelilaiset kääntyivät takaisin, ja benjaminilaiset joutuivat kauhun valtaan huomatessaan olevansa hukassa. 42He pakenivat kohti autiomaata, mutta takaa-ajajat pysyivät heidän kannoillaan. Benjaminilaiset jäivät kaupungista tulevan joukon ja israelilaisten pääjoukon väliin. 43Israelilaiset saartoivat heidät, ajoivat hellittämättä heitä takaa ja tavoittivat heidät Gibean itäpuolella. 44Benjaminilaisia kaatui kahdeksantoistatuhatta miestä, kaikki kokeneita sotureita. 45Muut kääntyivät ja pakenivat autiomaata kohti Rimmonin kallioiden suuntaan. Israelilaiset surmasivat pakenijoista maanteillä viisituhatta miestä, ja he jatkoivat takaa-ajoa Gideomiin saakka ja surmasivat vielä kaksituhatta miestä.

46Benjaminilaisia kaatui sinä päivänä yhteensä kaksikymmentäviisituhatta miestä, kaikki kokeneita sotureita. 47Vain kuusisataa benjaminilaista pääsi pakenemaan autiomaahan Rimmonin kallioille, ja he jäivät sinne neljäksi kuukaudeksi. 48Mutta israelilaiset palasivat Benjaminin alueelle ja surmasivat sen kaupungeista ihmiset ja karjan, jokaisen elävän olennon, jonka löysivät, ja polttivat kaikki Benjaminin kaupungit.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]