Raamattu 1992 (KR92)
1

Tietoja Kanaaninmaan valloituksesta

11:1
4. Moos. 27:21
Tuom. 20:18
Joosuan kuoleman jälkeen israelilaiset kysyivät Herralta: »Minkä heimon on ensimmäisenä lähdettävä sotaan kanaanilaisia vastaan?» 2 Herra vastasi: »Ensimmäisenä lähtee Juuda. Minä annan maan Juudan heimon käsiin.» 3 Juudan miehet sanoivat Simeonin miehille, veljilleen: »Lähtekää meidän kanssamme valloittamaan kanaanilaisilta sitä aluetta, joka arvottiin meidän osuudeksemme maasta, niin me vuorostamme lähdemme teidän kanssanne valloittamaan teidän osuuttanne.» Simeonin heimon miehet liittyivät heihin.

4-5 Juudan joukot lähtivät sotaan. Besekissä ne kohtasivat Adoni-Besekin ja kävivät taisteluun häntä vastaan. Herra antoi Juudan kukistaa Adoni-Besekin joukot ja lyödä kanaanilaiset ja perissiläiset, yhteensä kymmenentuhatta miestä. 6 Adoni-Besek pakeni, mutta Juudan miehet ajoivat häntä takaa, ottivat hänet kiinni ja hakkasivat häneltä irti peukalot ja isotvarpaat. 71:7
1. Sam. 15:33
Viis. 11:16
Matt. 7:2
Silloin hän sanoi: »Seitsemältäkymmeneltä kuninkaalta minä hakkasin peukalot ja isotvarpaat, ja he joutuivat syömään ruoantähteitä minun pöytäni alta. Nyt on Jumala rangaissut minua ja tehnyt minulle sen, minkä minä tein heille.» Adoni-Besek vietiin Jerusalemiin, ja siellä hän kuoli.

8 Juudan miehet kävivät hyökkäykseen Jerusalemia vastaan. He valtasivat sen, surmasivat asukkaat ja sytyttivät kaupungin tuleen. 9 Sitten he ryhtyivät sotimaan niitä kanaanilaisia vastaan, jotka asuivat vuoristossa ja Negevissä sekä läntisillä kukkuloilla. 101:10–15
Joos. 15:13–19
Juudan miehet hyökkäsivät Hebronissa, entisessä Kirjat-Arbassa, asuvia kanaanilaisia vastaan ja löivät Sesain, Ahimanin ja Talmain sukukunnat. 11 Sieltä he lähtivät kohti Debirin kaupunkia, jota ennen sanottiin Kirjat-Seferiksi. 12 Kaleb sanoi: »Sille, joka kukistaa Kirjat-Seferin ja valtaa sen, minä annan vaimoksi tyttäreni Aksan.» 13 Otniel, Kalebin nuoremman veljen Kenasin poika, valtasi kaupungin, ja Kaleb antoi tyttärensä Aksan hänelle vaimoksi. 14 Mutta ollessaan lähdössä Otnielin luo Aksa päätti suostutella isänsä antamaan heille lisää maata. Aksa pudottautui aasinsa selästä, ja Kaleb kysyi häneltä: »Mikä sinulle tuli?» 15 Aksa vastasi: »Toivota minulle onnea ja anna minulle lähtiäislahja. Sinä olet antanut minulle kuivan Negevin, anna minulle myös vesilähteitä.» Ja Kaleb antoi hänelle Ylälähteet ja Alalähteet.

161:16
4. Moos. 24:215. Moos. 34:3
2. Aik. 28:15
Keniläiset, Mooseksen apen jälkeläiset, olivat lähteneet Juudan heimon kanssa Palmukaupungista 1:16 Palmukaupunki tarkoittaa Jerikoa. Juudan autiomaahan, joka on Aradista etelään, ja asettuneet asumaan siellä ennestään olleen kansan keskuuteen. 171:17
4. Moos. 21:3
Juudan miehet lähtivät yhdessä Simeonin miesten kanssa Sefatissa asuvia kanaanilaisia vastaan ja voittivat heidät. Sitten he julistivat kaupungin Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhosivat sen. Näin kaupunki sai nimen Horma. 1:17 Nimi Horma muistuttaa heprean sanaa, joka merkitsee ’julistaa tuhottavaksi Herralle kuuluvana uhrina’. 18 Juudan joukot valloittivat Gazan, Askelonin ja Ekronin sekä niiden hallitsemat alueet. 191:19
Joos. 17:16
Herra oli Juudan heimon kanssa, ja Juudan heimo otti haltuunsa vuoriston mutta ei pystynyt kukistamaan tasangon asukkaita, joilla oli raudoitettuja sotavaunuja. 201:20
Joos. 14:13 - 15:13 - 14
Kalebille annettiin Hebron, kuten Mooses oli määrännyt, ja Kaleb hävitti siellä asuneet kolme anakilaista sukua.

211:21
Joos. 15:63
2. Sam. 5:6
Benjaminin heimo ei pystynyt karkottamaan jebusilaisia Jerusalemista. Heitä asuu yhä Jerusalemissa benjaminilaisten keskellä.

22 Joosefin heimot, Manasse ja Efraim, lähtivät marssimaan kohti Beteliä 231:23
1. Moos. 28:19
ja lähettivät sinne vakoojia. Betelin nimi oli muinoin Lus. 24 Tiedustelijat näkivät miehen, joka tuli kaupungista, ja sanoivat hänelle: »Näytä meille, mistä pääsee salaa kaupunkiin, niin emme tee sinulle mitään pahaa.» 251:25
Joos. 6:25
Miehen näytettyä heille pääsytien Manassen ja Efraimin sotilaat valtasivat kaupungin. He surmasivat kaikki sen asukkaat, mutta tiennäyttäjän ja hänen perheensä he päästivät menemään. 261:26
Joos. 16:2
Mies muutti heettiläisten maahan ja rakensi sinne kaupungin, jolle hän antoi nimen Lus. Tämä nimi kaupungilla on vielä nykyäänkin.

271:27,28
Joos. 17:11–13
Manassen heimo ei saanut haltuunsa Bet-Seania, Taanakia, Doria, Jibleamia eikä Megiddoa, ei myöskään niiden ympäristökyliä, vaan kanaanilaisia jäi edelleen asumaan tähän osaan maata. 28 Kun israelilaiset voimistuivat, he pakottivat kanaanilaiset verotyöhön mutta eivät hävittäneet heitä.

291:29
Joos. 16:10
Efraimin heimo ei pystynyt valloittamaan Geseriä. Näin kanaanilaisia jäi asumaan sinne efraimilaisten keskelle.

30 Sebulonin heimo ei pystynyt valloittamaan Kitronin eikä Nahalolin kaupunkeja. Näin kanaanilaisia jäi asumaan kaupunkeihinsa sebulonilaisten keskelle, mutta he joutuivat tekemään verotyötä.

31 Asserin heimo ei pystynyt valloittamaan Akkoa eikä Sidonia. Se ei myöskään saanut haltuunsa Mahalebia, Aksibia, Helbaa, Afekia eikä Rehobia. 32 Asserilaiset jäivät asumaan kanaanilaisten keskuuteen, koska eivät onnistuneet hävittämään heitä.

33 Naftalilaiset eivät pystyneet valloittamaan Bet-Semesiä eivätkä Bet-Anatia, vaan jäivät asumaan kanaanilaisten keskuuteen. Bet-Semesin ja Bet-Anatin asukkaat joutuivat kuitenkin tekemään verotyötä.

34 Amorilaiset ahdistivat Danin heimon vuoristoon eivätkä päästäneet sitä tunkeutumaan tasangolle. 35 Amorilaiset jäivät edelleenkin asumaan Heresin vuorille Aijaloniin ja Saalbimiin. Myöhemmin Efraimin ja Manassen heimot kukistivat heidät ja alistivat heidät verotyöhön. 36 Amorilaisten raja kulki Skorpionisolasta Selaan 1:36 Sela tarkoittaa nykyisen Petran vuoristoseutua. ja sieltä eteenpäin.

2

Herran enkeli nuhtelee israelilaisia

12:1
1. Moos. 50:24
Herran enkeli saapui Gilgalista Bokimiin ja sanoi: »Minä vein teidät pois Egyptistä ja toin teidät maahan, jonka esi-isillenne vannomallani valalla lupasin teille. Minä sanoin: ’En milloinkaan riko liittoa, jonka olen tehnyt teidän kanssanne. 22:2
2. Moos. 34:13
Te puolestanne ette saa tehdä liittoa tämän maan asukkaiden kanssa, vaan teidän on hajotettava heidän alttarinsa.’ Mutta te ette totelleet minua. Miksi ette olleet minulle kuuliaisia? 32:3
4. Moos. 33:55
Joos. 23:13
Minä sanon nyt teille: en karkota tämän maan asukkaita teidän tieltänne, vaan heistä tulee teille ansa ja heidän jumalistaan tulee teille loukku.»

4 Kun Herran enkeli oli sanonut israelilaisille tämän, he alkoivat kaikki itkeä suureen ääneen. 5 He antoivat sille paikalle nimeksi Bokim 2:5 Nimi Bokim tulee heprean sanasta baka ’itkeä’. ja uhrasivat siellä teurasuhreja Herralle.

Israel Joosuan kuoltua

62:6
Joos. 24:28
Kun Joosua oli päästänyt israelilaiset menemään, he lähtivät kaikki omille alueilleen ja ottivat maan haltuunsa. 72:7
Joos. 24:31
Kansa palveli Herraa koko Joosuan elinajan ja sen jälkeenkin, niin kauan kuin oli elossa vanhimpia, jotka olivat nähneet, mitä suuria tekoja Herra oli Israelin hyväksi tehnyt. 82:8,9
Joos. 24:29 - 30
Herran palvelija Joosua, Nunin poika, kuoli sadankymmenen vuoden ikäisenä, 9 ja hänet haudattiin omalle maalleen Timnat-Heresiin, joka on Efraimin vuoristossa, Gaasinvuoren pohjoispuolella.

102:10
5. Moos. 31:16
Kun Joosuan sukupolvi oli otettu isiensä luo ja tilalle oli noussut toinen sukupolvi, israelilaiset eivät enää totelleet Herraa eivätkä pitäneet mielessään niitä tekoja, jotka Herra oli heidän hyväkseen tehnyt. 112:11
4. Moos. 25:3
Tuom. 3:7 - 12 - 4:1 - 6:1 - 8:33 - 10:6 - 13:1
1. Kun. 18:18
Israelilaiset rikkoivat Herraa vastaan ja alkoivat palvella baaleja 2:11 Kanaanilaisten tärkein jumala oli Baal. Jokaisella paikkakunnalla oli omat baalinsa. . 12 He hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli tuonut heidät pois Egyptistä, ja kääntyivät kumartamaan muita jumalia, joita heidän ympärillään asuvat kansat palvoivat. Näin he herättivät Herran vihan.

13 Koska israelilaiset hylkäsivät Herran ja ryhtyivät palvelemaan Baalia ja Astartea 2:13 Astarte oli Baal-jumalan puoliso. , 142:14
Tuom. 3:8 - 10:7
Herra vihastui heihin. Hän jätti heidät ryöstelevien rosvojoukkojen armoille ja antoi vihamielisten naapurikansojen alistaa heidät. He eivät enää kyenneet pitämään puoliaan vihollisiaan vastaan, 152:15
3. Moos. 26:17 - 33
5. Moos. 28:15
vaan aina kun he ryhtyivät taisteluun, Herran käsi oli heitä vastaan ja hän antoi heidän joutua tappiolle, niin kuin hän oli heille vannonut. Näin israelilaiset joutuivat suureen ahdinkoon.

162:16
Tuom. 3:9 - 15
Ap. t. 13:20
Silloin Herra kohotti kansan johtajiksi tuomareita, ja he pelastivat kansan rosvojoukkojen käsistä. 17 Mutta israelilaiset eivät totelleet tuomareitakaan, vaan olivat Herralle uskottomia ja kumarsivat muita jumalia. He eivät kauan pysyneet sillä tiellä, jota heidän isänsä olivat Herran käskyjä noudattaen vaeltaneet. He eivät seuranneet isiensä jälkiä.

18 Herra asetti Israelin kansalle tuomareita ja oli aina näiden tukena. Herra suojeli kansaa vihollisilta niin kauan kuin tuomari eli, sillä Herran kävi kansaa sääliksi, kun hän kuuli sen huokailevan sorrettuna ja vaivoissaan. 19 Mutta heti tuomarin kuoltua israelilaiset lankesivat uudelleen ja vaipuivat vielä syvemmälle turmelukseen kuin esi-isänsä. He eivät luopuneet pahoista teoistaan eivätkä uppiniskaisuudestaan, vaan seurasivat muita jumalia ja palvelivat ja kumarsivat niitä.

20 Sen tähden Herra vihastui Israeliin ja sanoi: »Koska te olette rikkoneet liiton, jonka minä tein teidän isienne kanssa, ettekä ole totelleet minua, 21 en enää hävitä teidän tieltänne ainoatakaan niistä kansoista, jotka Joosuan kuollessa vielä olivat kukistamatta. 222:22
5. Moos. 8:2
Tuom. 3:4
Minä panen nämä kansat teille koetukseksi nähdäkseni, kuljetteko te isienne lailla minun tietäni minun käskyjäni noudattaen.» 23 Siksi Herra ei kiirehtinyt tuhoamaan näitä kansoja, vaan antoi niiden jäädä paikoilleen, ja siksi hän ei ollut myöskään antanut niitä Joosuan käsiin.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]