81Herra sanoi minulle: »Ota iso sinettikivi ja kaiverra siihen selvin kirjainmerkein: ’Maher-Salal-Has-Bas.’»8:1 Enteellinen nimi merkitsee ’pakene, saalis, ryöstäjä lähenee’. 2Minä kutsuin todistajiksi luotettavat miehet, pappi Urian ja Sakarjan, Jeberekjan pojan.
3Ja minä lähestyin vaimoani, ja hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Herra sanoi minulle: »Anna hänelle nimeksi Maher-Salal-Has-Bas, 4sillä ennen kuin tämä lapsi on oppinut sanomaan ’isä’ ja ’äiti’, viedään Damaskoksen aarteet ja Samarian ryöstösaalis Assyrian kuninkaan jalkojen juureen.»
5Taas Herra puhui minulle. Hän sanoi:
6– Koska tämä kansa pitää halpana
hiljaa virtaavia Siloan vesiä
ja sen tähden säikkyy Resiniä ja Remaljan poikaa,
7minä, Herra, nostatan ylitsenne vyörymään
Suuren virran väkevät vedet:
Assyrian kuninkaan ja hänen mahtinsa.
Se virta paisuu yli äyräittensä,
se karkaa uomistaan kaikkialla,
8
Juudankin se saavuttaa, kuohuen se tulvii yli,
kohoaa kaulaan saakka.
Se levittää siipensä äärestä ääreen
yli sinun maasi, Immanuel8:8 Ks. jakeen 7:14 alaviitettä..
9Kohottakaa sotahuuto, kansat,
pian joudutte kauhun valtaan!
Kuulkaa, te maan äärten asukkaat,
pukeutukaa taisteluvarusteisiin,
pian joudutte kauhun valtaan!
Niin, pukeutukaa taisteluvarusteisiin,
te joudutte kauhun valtaan!
10
Tehkää suunnitelma! Se raukeaa.
Neuvotelkaa! Ei se hyödytä.
Meidän kanssamme on Jumala!
11Tämän Herra puhui minulle. Lujalla kädellä hän veti minut pois siltä tieltä, jota tämä kansa kulkee. Herra sanoi:
12– Älkää sitä kutsuko salaliitoksi,
mitä tämä kansa salaliitoksi kutsuu.
Älkää vavisko,
älkää sitä pelätkö,
mitä se pelkää.
13
Pitäkää te Herra Sebaot pyhänä,
pelätkää vain häntä,
vaviskaa hänen edessään.
14
Room. 9:33
1. Piet. 2:8
Hänestä on tuleva solmu ja este,
kompastuskivi, kallionlohkare
Israelin kahden kuningashuoneen tielle,
Jerusalemin asukkaille loukku ja ansa.
15
Monet heistä kompastuvat,
syöksyvät nurin niskoin, loukkaantuvat,
tarttuvat ansaan, jäävät kiinni.
16– Kierrä kiinni käärö, se jääköön todisteeksi,
sinetöi tämä opetus oppilaitteni keskellä.
17
Minä jään odottamaan Herraa,
joka kätkee kasvonsa Jaakobin suvulta,
häneen minä panen toivoni.
18
Minä ja nämä lapset, jotka Herra on minulle antanut,
me olemme tässä, enteinä ja merkkeinä Israelille,
Herran Sebaotin merkkeinä –
hänen, jonka asuinpaikka on Siionin vuori.
19
Te kuulette sanottavan: »Tiedustelkaa neuvoa vainajahengiltä, kysykää tietäjiltä, jotka supisevat ja mumisevat.» Mutta Jumalaltaanhan kansan on neuvonsa pyydettävä! Miksi sen pitäisi kysyä kuolleilta neuvoa elävien asiassa? 20
Hoos. 6:3
2. Piet. 1:19
Siis esiin todistekäärö, sinetöity opetus! Turhia sanoja puhuu tämä kansa, jolle päivä ei enää koita. 21Se joutuu kuljeksimaan tässä maassa ahdistettuna ja nälkäisenä. Nälän yltyessä se ärtyy ja kiroaa kuninkaansa ja Jumalansa ja kääntää katseensa taivaalle 22ja taas maahan, mutta näkee kaikkialla vain vaivaa ja pimeyttä, ahdistusta vailla valonkajoa, synkkyyttä ilman valonsädettä. 23
Ei valo kajasta sille, joka on ahdingossa.
Aikoinaan Herra vei kunnian
Sebulonin ja Naftalin mailta.
Mutta kerran hän taas palauttaa kunniaan
Meren tien,
Jordanin takaisen maan
ja muukalaisten Galilean.
91
Luuk. 1:79
Joh. 1:9
Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,
näkee suuren valon.
Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa,
loistaa kirkkaus.
2
Sinä teet runsaaksi riemun,9:2 Käännös perustuu vioittuneen alkutekstin luotettavimpaan korjausehdotukseen.
annat suuren ilon.
He iloitsevat sinun edessäsi
niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan,
niin kuin saaliinjaossa riemuitaan.
3
Jes. 10:26
Ikeen, joka painaa heidän hartioitaan,
valjaat, jotka painavat olkapäitä,
ja heidän käskijänsä sauvan
sinä murskaat,
niin kuin murskasit Midianin vallan.
4
Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat,
kaikki veren tahrimat vaatteet
poltetaan,
ne joutuvat tulen ruoaksi.
5
Sak. 9:10
Luuk. 2:11
Sillä lapsi on syntynyt meille,
poika on annettu meille.
Hän kantaa valtaa harteillaan,
hänen nimensä on
Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala,
Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.
6
Luuk. 1:33Jes. 37:32
Suuri on hänen valtansa,
ja rauha on loputon
Daavidin valtaistuimella
ja hänen valtakunnassaan.
Oikeus ja vanhurskaus
on sen perustus ja tuki
nyt ja aina.
Tämän saa aikaan
Herran Sebaotin pyhä kiivaus.
7Herra lähetti sanan Jaakobille,
tuomion sanan Israelille.
8Koko kansa sai nähdä sen todeksi,
niin Efraim kuin Samarian asukkaat,
jotka ylpeinä uhmaten sanoivat:
9»Savitiiliseinät ovat sortuneet,
me rakennamme hakatuista kivistä!
Sykomoripuiset tukipölkyt on pirstottu,
nyt tuodaan tilalle setripalkkeja!»
10Herra valoi rohkeutta Israelin vastustajiin
ja yllytti sen vihollisia:
11
Syyriaa idässä, Filisteaa lännessä.
Ahnaasti ne haukkasivat Israelia, suun täydeltä.
Vieläkään ei väistynyt hänen vihansa,
hänen kätensä on yhä koholla, valmiina lyömään.
12Kansa ei palannut kurittajansa luo
eikä turvautunut Herraan Sebaotiin.
13
Jes. 10:33,19:15
Niin Herra leikkasi Israelilta pään ja hännän,
leikkasi palmunlatvan ja kaislanvarret samana päivänä:
14vanhimmat ja ylimykset – siinä on pää,
profeetat, nuo valheopettajat – siinä on häntä.
15Sillä johtajat olivat johtaneet kansan harhaan
ja saattaneet johdettavansa sekasortoon ja hämminkiin.
16Niinpä Herra ei säästänyt tämän kansan nuorukaisia
eikä armahtanut sen orpoja ja leskiä,
sillä ilkeitä ja pahoja he ovat, koko kansa,
jokainen suu puhuu herjasanoja.
Vieläkään ei väistynyt Herran viha,
hänen kätensä on yhä koholla, valmiina lyömään.
17Ja niin vääryys palaa liekehtien,
niin kuin tuli syö orjantappurat ja ohdakkeet
ja sytyttää metsän tiheiköt,
niin että ne kieppuvat savupyörteinä ilmaan.
18Maa hehkuu Herran Sebaotin suuttumusta,
ja liekit nielevät ihmisiä.
Toinen toistaan he eivät armahda,
19
he syövät oikealta ja jäävät nälkäisiksi,
ahmivat vasemmalta eivätkä tule kylläisiksi,
kukin syö oman käsivartensa lihaa,
20Manasse Efraimia, Efraim Manassea,
ja molemmat yhdessä käyvät Juudan kimppuun.
Vieläkään ei väistynyt Herran viha,
hänen kätensä on yhä koholla, valmiina lyömään.
101Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät,
jotka katalia päätöksiä tekevät
2
Jes. 1:17
estääkseen heikkoja saamasta oikeutta,
riistääkseen kansani köyhiltä lain turvan,
anastaakseen leskien varat,
ryöstääkseen orpojen perintöosan.
3
Miten te aiotte selviytyä tilinteon päivästä,
kun kaukainen rajuilma ehtii tänne?
Kenen luo silloin pakenette apua hakemaan,
minne kätkette rikkautenne?
4
Ei auta kuin kumartua vangittujen joukkoon,
kaatua surmattujen sekaan.
Mutta vieläkään ei väistynyt Herran viha,
hänen kätensä on yhä koholla, valmiina lyömään.
5
Voi Assyriaa, minun vihani ruoskaa!
Suuttumukseni sauva on sen kädessä.
6
Jes. 5:25
Miika 7:10
Sen minä lähetän tämän kelvottoman kansan kimppuun,
tämän kansan kimppuun, joka on herättänyt vihani,
ryöstämään ja saalistamaan,
tallaamaan sitä kuin kujien lokaa.
7Mutta Assyria itse uskoo toisin,
itse se ei ymmärrä tehtäväänsä.
Sillä on mielessään vain hävitys
ja halu tuhota kansa kansan jälkeen.
8Näin sanoo hän, Assyrian valtias:
»Eivätkö minun päällikköni ole kuninkaiden veroisia?
9
Jes. 36:19,37:11
Eikö Kalne saanut saman kohtalon kuin Karkemis,
Hamat saman kuin Arpad,
Samaria saman kuin Damaskos?
10Olen kukistanut monta valtakuntaa,
jotka palvelivat omia jumaliaan
ja joiden jumalankuvat olivat paljon lukuisammat
kuin Jerusalemin tai Samarian.
11Kuinka en pystyisi tekemään Jerusalemille ja sen kuvatuksille
samoin kuin tein Samarialle ja sen jumalille?»
12
Jes. 37:36
Mutta tietäkää: kun minä, Herra, olen saattanut päätökseen kaikki työni Siionin vuorella ja Jerusalemissa, minä vaadin Assyrian kuninkaan tilille hänen pöyhkeän sydämensä turhamaisuudesta ja hänen katseensa ylpeästä välkkeestä. 13Sillä näin on Assyrian kuningas sanonut:
»Käteni voimalla olen tehnyt tämän kaiken
ja omalla viisaudellani:
minä tiedän mitä teen.
Minä olen siirtänyt kansojen rajat
ja riistänyt itselleni niiden rikkaudet
ja valtiaan tavoin syössyt kuninkaat valtaistuimiltaan.
14Minä pääsin käsiksi kansojen rikkauksiin
yhtä helposti kuin linnunpesään,
minä kahmin itselleni kaikki maat
kuin munat hylätyistä pesistä:
ei siiven siipeä räpyttämässä,
ei yhtään nokkaa piipittämässä.»
15– Onko kirves muka parempi
kuin se, joka sillä hakkaa?
Mahtaileeko saha
sille, joka sitä käyttää?
Ikään kuin ruoska heiluttaisi käyttäjäänsä,
ikään kuin puinen sauva heiluttaisi ihmisen kättä!
16Ei, vaan Jumala, Herra Sebaot, lähettää hivuttavan taudin
tuon maan lihaviin ylimyksiin,
ja loiston alla kytee polte
kuin tulen polte.
17Ja Israelin Valosta tulee liekki,
Israelin Pyhästä tulenlieska,
joka yhdessä päivässä polttaa ja nielee
Assyrian orjantappurat ja ohdakkeet,
18joka tekee perin juurin lopun
sen metsien ja puutarhojen vehmaudesta,
niin että maa on kuin sairas,
tautiinsa menehtymässä.
19Ja niin vähiin käyvät puut metsissä,
että lapsikin voi ne merkitä muistiin.
20
Sinä päivänä eivät Jaakobin jälkeläiset, jotka ovat päässeet pakoon, nuo Israelista jäljelle jääneet, enää turvaudu sortajaansa. Herralle uskollisina he turvautuvat yksin häneen, Israelin Pyhään.
21
Jäännös palaa takaisin,
Jaakobin heimon jäännös kääntyy
väkevän Jumalan luo.
22
Tiedä, Israel:
vaikka kansasi olisi lukuisa kuin merenrannan hiekka,
siitä jää vain rippeet.
Hävitys tulee, niin on päätetty,
ja se tulee vanhurskauden tulvana.
23
Ja Jumala, Herra Sebaot, toteuttaa päätöksensä,
hävityksen kaikkialla maan päällä.
24Mutta näin sanoo Jumala, Herra Sebaot: »Älä pelkää, kansani! Siion, älä pelkää Assyriaa, vaikka se lyö sinua ruoskalla ja kohottaa sauvansa sinua vastaan, niin kuin Egypti kerran. 25Älä pelkää, sillä pian, aivan pian, minun suuttumukseni sinua kohtaan on hävinnyt ja minun vihani kääntyy sinun vihamiestesi tuhoksi. 26
Tuom. 7:25
Jes. 9:3
Ja Herra Sebaot nostaa ruoskansa heitä vastaan ja lyö, niin kuin löi Midiania Orebin kallion luona. Hänen sauvansa kääntyy sinun vihollisiasi vastaan, hän kohottaa sen niin kuin kerran Egyptissä.
27Sinä päivänä sinun hartioiltasi heltiää Assyrian ies
ja sinun olkapäiltäsi katkotaan sen valjaat.»
Tuolta ne nousevat,
28tulevat Aijatin kautta,
kulkevat Migronin ohitse.
Mikmasiin ne jättävät kuormastonsa,
29kulkevat solan poikki
ja yöpyvät Gebaan.
Rama vapisee,
Saulin Gibea pakenee.
30Kirkaise, tytär Gallim,
kuuntele, Laisa,
vastaa, Anatot!
31Madmena karkaa tiehensä,
Gebimin asukkaat etsivät turvaa.
32Jo tänään vihollinen seisoo Nobissa
ja heristää nyrkkiään päin Siionin vuorta,
kohti Jerusalemin kukkulaa.
33
Aam. 2:9
Silloin Jumala, Herra Sebaot,
pirstoo vihansa vimmassa oksiston
ja ylväät latvat joutuvat kumartumaan maahan
34ja metsän tiheiköt hakataan kirveellä maahan.
Väkevän valtiaan edessä kaatuu itse Libanon.