Jeesus on Moosesta suurempi
1Tämän tähden, te pyhät veljet, te, jotka olette saaneet taivaasta kutsun, kiinnittäkää katseenne Jeesukseen, joka on tunnustuksemme apostoli ja ylipappi. 2Hän on herransa luottamuksen arvoinen, niin kuin Mooses oli »kaikissa hänen huoneensa asioissa», 3mutta hänet on katsottu suuremman kunnian arvoiseksi, yhtä paljon suuremman kuin rakentajan kunnia on rakennuksen kunniaa suurempi. 4Jokainen talo on jonkun rakentama, mutta Jumala on rakentanut kaiken. 5Mooses oli kyllä uskottu »kaikissa hänen huoneensa asioissa», mutta silti vain palvelija, elävä todiste siitä, mitä Jumala oli myöhemmin puhuva. 6Kristus sen sijaan on Poika, jonka haltuun on uskottu Jumalan koko rakennus. Tämä rakennus olemme me, kunhan loppuun saakka säilytämme rohkeutemme ja luottavaisin ja iloisin mielin tuomme julki toivomme.
Epäusko ja tottelemattomuus
7Sen tähden, niin kuin Pyhä Henki sanoo:
– Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä,
8älkää paaduttako sydäntänne
niin kuin silloin, kun nousitte kapinaan,
kun koettelitte minua autiomaassa.
9Siellä isänne panivat minut koetteelle –
ja saivat neljäkymmentä vuotta kokea,
mitä heille tein.
10Minä vihastuin heidän sukupolveensa
ja sanoin:
»Aina he sydämessään kulkevat harhaan.»
He eivät tahtoneet seurata minun teitäni,
11ja niin minä vihassani vannoin:
»Ikinä he eivät pääse minun lepopaikkaani.»
12Varokaa siis, veljet, ettei kukaan teistä ole sydämessään paha ja epäuskoinen ja näin luovu elävästä Jumalasta. 13Rohkaiskaa toinen toistanne joka päivä, niin kauan kuin tuo sana »tänä päivänä» on voimassa, ettei kukaan teistä lankeaisi synnin viettelyksiin ja paatuisi. 14Mehän olemme osalliset Kristuksesta, kun vain loppuun asti pidämme kiinni siitä todellisuudesta, jonka yhteyteen jo alussa olemme päässeet.
15Kirjoituksissa siis sanotaan:
– Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä,
älkää paaduttako sydäntänne
niin kuin silloin, kun nousitte kapinaan.
16Ketkä tekivät näin: kuulivat mutta nousivat kapinaan? Kaikki ne, jotka Mooseksen johtamina olivat lähteneet pois Egyptistä. 17Keille Jumala oli vihoissaan neljäkymmentä vuotta? Niille, jotka lankesivat syntiin ja joiden ruumiit sitten jäivät autiomaahan. 18Keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepopaikkaansa? Niille, jotka eivät totelleet. 19Huomaamme näin, että perillepääsyn esti epäusko.
