Raamattu 1992 (KR92)
18

Jumala vierailee Abrahamin luona

181Herra ilmestyi Abrahamille Mamren tammistossa. Abraham istui telttansa ovella päivän ollessa kuumimmillaan, 2ja kun hän kohotti katseensa, hän näki kolmen miehen lähestyvän. Heti heidät nähtyään hän juoksi teltan ovelta heitä vastaan ja tervehti heitä kumartaen maahan asti. 3

18:3
Hepr. 13:2
Hän sanoi: »Herrani, suothan minulle sen kunnian, ettet kulje palvelijasi ohi. 4Saanko tuoda teille vähän vettä, jotta voitte pestä jalkanne ja levähtää puun varjossa? 5Minä haen hiukan syötävää, niin että voitte virkistäytyä ennen kuin jatkatte matkaanne. Levähtääksenne te varmaan poikkesitte minun, palvelijanne luo.» He sanoivat: »Hyvä on, tee niin.»

6Abraham riensi telttaan Saaran luo ja sanoi: »Hae joutuin kolme vakallista parhaita vehnäjauhoja, tee taikina ja leivo leipiä!» 7Sitten hän kiiruhti karjansa luo, otti nuoren ja kauniin vasikan ja antoi sen palvelijalle, joka heti ryhtyi valmistamaan ateriaa. 8Hän toi tuoretta voita, maitoa ja palvelijan valmistaman vasikan, asetti ruoan vieraittensa eteen ja jäi puun alle seisomaan ja palvelemaan heitä heidän syödessään.

9Miehet kysyivät Abrahamilta: »Missä on vaimosi Saara?» Hän vastasi: »Tuolla teltassa.» 10Silloin yksi heistä sanoi: »Ensi vuonna minä palaan sinun luoksesi tähän samaan aikaan, ja silloin on vaimollasi Saaralla poika.» Mutta Saara oli hänen takanaan teltan ovella kuuntelemassa. 11Abraham ja Saara olivat jo vanhoja ja ikääntyneitä, eikä Saara voinut enää saada lasta. 12

18:12
1. Moos. 15:4 - 17:17
Siksi Saara naurahti itsekseen ja ajatteli: »Voisiko näin kuihtuneessa naisessa vielä herätä halu? Miehenikin on jo käynyt vanhaksi.» 13Silloin Herra kysyi Abrahamilta: »Miksi Saara nauroi? Miksi hän ajatteli: ’Voisinko minä todella vielä synnyttää, vaikka olen näin vanha?’ 14
18:14
Luuk. 1:37
Onko Herralle mikään mahdotonta? Ensi vuonna minä palaan luoksesi tähän samaan aikaan, ja silloin Saaralla on poika.» 15Saara väitti: »En minä nauranut», sillä hän oli peloissaan. Mutta Herra sanoi: »Saara, kyllä sinä nauroit.»

Abraham anoo armoa Sodomalle ja Gomorralle

16Sitten miehet nousivat ja lähtivät Sodomaan päin, ja Abraham saattoi heitä kappaleen matkaa. 17

18:17
Aam. 3:7
Herra ajatteli: »Miksi salaisin Abrahamilta, mitä aion tehdä? 18
18:18
1. Moos. 12:3
Onhan Abrahamista polveutuva suuri ja mahtava kansa, ja hänen saamansa siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille. 19
18:19
5. Moos. 6:7
Minähän olen valinnut hänet, että hän käskisi poikiaan ja jälkeentulevaa sukuaan pysymään Herran tiellä ja noudattamaan oikeutta ja vanhurskautta, jotta minä voisin täyttää sen lupauksen, jonka olen Abrahamille antanut.» 20
18:20
1. Moos. 13:13
Ja Herra sanoi: »Valitushuuto Sodoman ja Gomorran asukkaiden takia on suuri ja heidän syntinsä on hyvin raskas. 21Siksi minä aion mennä sinne katsomaan, ovatko he todella tehneet kaiken sen pahan, mistä valitetaan. Minä haluan saada siitä selvän.»

22Miehet lähtivät kulkemaan Sodomaan päin, mutta Herra jäi vielä puhumaan Abrahamin kanssa. 23Abraham astui lähemmäksi ja kysyi: »Aiotko sinä tuhota vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa? 24Ehkä kaupungissa on viisikymmentä hurskasta. Tuhoaisitko sen silloinkin? Etkö armahtaisi tuota paikkaa niiden viidenkymmenen oikeamielisen vuoksi, jotka siellä asuvat? 25

18:25
Ps. 58:12 - 82:8 - 94:2
Room. 3:6
On mahdotonta, että surmaisit syyttömät yhdessä syyllisten kanssa ja että syyttömien kävisi samoin kuin syyllisten. Ethän voi tehdä niin! Eikö koko maailman tuomari tuomitsisi oikein?» 26Herra sanoi: »Jos löydän Sodomasta viisikymmentä hurskasta, niin heidän tähtensä minä säästän koko kaupungin.»

27

18:27
Job 30:19
Sir. 17:32
Abraham vastasi: »Minä olen rohjennut puhua sinulle, Herra, vaikka olenkin vain tomua ja tuhkaa. 28Entä jos niistä viidestäkymmenestä puuttuu viisi? Hävittäisitkö viiden vuoksi koko kaupungin?» Herra vastasi: »En hävitä, jos löydän sieltä neljäkymmentäviisi.» 29Abraham kysyi vielä: »Entä jos siellä on neljäkymmentä?» Herra sanoi: »Niiden neljänkymmenen takia minä säästän sen.» 30Abraham sanoi: »Älä suutu, Herra, vaikka puhunkin vielä. Entä jos siellä on kolmekymmentä?» Herra vastasi: »En hävitä sitä, jos löydän sieltä kolmekymmentä.» 31Mutta Abraham sanoi: »Saanko vielä puhua sinulle, Herra? Entä jos sieltä löytyy vain kaksikymmentä?» Herra sanoi: »Niiden kahdenkymmenen takia jätän sen hävittämättä.» 32
18:32
Jer. 5:1
Mutta Abraham sanoi: »Älä suutu, Herra, vaikka puhun vielä tämän kerran. Entä jos sieltä löytyy kymmenen?» Herra sanoi: »Niiden kymmenen takia jätän sen hävittämättä.»

33Tämän sanottuaan Herra lähti pois, ja Abraham palasi kotiinsa.

19

Sodoman pahuus

191Kun enkelit saapuivat illan suussa Sodomaan, oli Loot istumassa kaupunginportin aukiolla. Heidät nähdessään hän nousi, meni heitä vastaan, heittäytyi kasvoilleen maahan 2

19:2
1. Moos. 18:3
ja tervehti heitä sanoen: »Tulkaa, herrani, minun matalaan majaani yöksi, niin voitte pestä matkan pölyt jaloistanne. Heti aamusta voitte sitten jatkaa matkaanne.» He vastasivat: »Ei, me yövymme ulkosalla.» 3Mutta Loot pyyteli heitä hartaasti, kunnes he lähtivät hänen mukaansa ja tulivat hänen kotiinsa. Hän valmisti heille runsaan aterian ja leipoi happamattomia leipiä, ja he söivät.

4

19:4
Tuom. 19:22
Ennen kuin he olivat asettuneet levolle, kokoontuivat talon eteen Sodoman asukkaat, kaupungin kaikki miehet, niin nuoret kuin vanhatkin. 5
19:5
Jes. 3:9
Room. 1:27
He huusivat Lootia ja sanoivat hänelle: »Missä ovat ne miehet, jotka tulivat tänä iltana luoksesi? Tuo heidät tänne, me haluamme maata heidät!» 6Loot meni ulos heidän luokseen, mutta sulki oven perässään. 7
19:7
3. Moos. 18:22 - 20:13
Tuom. 19:23
Hän sanoi: »Hyvät miehet, älkää sentään tehkö niin pahaa tekoa. 8Minulla on kaksi tytärtä, jotka ovat vielä neitsyitä. Minä tuon heidät teille, saatte tehdä heille mitä haluatte. Mutta näihin miehiin älkää koskeko, sillä he ovat hakeneet suojaa minun kattoni alta.» 9He sanoivat: »Pois tieltä! Tuo yksi on tullut muukalaisena tänne asumaan, ja hän pyrkii jo määräilemään meitä. Nyt sinun käy vielä pahemmin kuin noiden miesten!» Ja he kävivät Lootin kimppuun ja ryhtyivät murtamaan ovea. 10Mutta miehet, jotka olivat talossa, ojensivat kätensä, vetivät Lootin sisälle ja sulkivat oven. 11
19:11
2. Kun. 6:18
Viis. 19:17
Taloon pyrkivien miesten silmät he sokaisivat niin, ettei yksikään enää kyennyt löytämään ovea.

Loot pelastuu Sodomasta

12Vieraat sanoivat Lootille: »Jos sinulla on täällä kaupungissa vielä joku, vävy tai poika tai tyttäriä tai joku muu läheinen, niin vie heidät täältä pois, 13sillä me hävitämme tämän paikan. Herra on saanut kuulla niin ankaran valituksen tätä kaupunkia vastaan, että hän on lähettänyt meidät hävittämään sen.» 14Niin Loot lähti puhumaan miehille, jotka olivat kihlanneet hänen tyttärensä, ja sanoi: »Pian pois täältä, pitäkää kiirettä! Herra hävittää tämän kaupungin!» Mutta he vain naureskelivat hänen puheilleen.

15Kun aamu jo alkoi sarastaa, enkelit kiirehtivät Lootia ja sanoivat: »Lähde heti ja ota mukaasi vaimosi ja kaksi tytärtäsi, jotka ovat täällä, muuten saat surmasi tämän kaupungin syntitaakan tähden!» 16

19:16
Viis. 10:6
2. Piet. 2:7
Kun hän vieläkin vitkasteli, miehet ottivat kädestä häntä, hänen vaimoaan ja molempia tyttäriään, veivät heidät ulos ja päästivät irti vasta kaupungin ulkopuolella – Herra oli näet päättänyt säästää heidät. 17Viedessään heitä ulos toinen miehistä sanoi Lootille: »Pakene henkesi edestä! Älä katso taaksesi äläkä pysähdy ennen kuin olet päässyt pois tältä tasangolta. Pakene vuoristoon, muuten olet mennyttä.» 18Mutta Loot vastasi hänelle: »Voi ei, herrani! 19Sinä olet jo osoittanut minulle, palvelijallesi, suurta armoa ja laupeutta, kun sallit minun pitää henkeni. Mutta vuorille minä en uskalla yrittää: pelkään, että tuho saavuttaa minut ja minäkin kuolen. 20Tuo kaupunki tuolla on niin lähellä, että ehdin paeta sinne, ja se on kovin vähäpätöinen. Sehän on liian mitätön hävitettäväksi; enkö saisi paeta sinne ja silti säilyttää henkeni?» 21Mies sanoi: »Minä suostun sinun pyyntöösi vielä tässäkin asiassa enkä tuhoa tuota kaupunkia. 22Pakene kiireesti sinne, sillä minä en voi tehdä mitään ennen kuin olet siellä.» – Tästä on peräisin kaupungin nimi Soar.19:22 Nimi Soar merkitsee ’vähäinen’, ’pieni’.

Sodoman ja Gomorran hävitys

23Kun aurinko oli noussut vuorten yläpuolelle ja Loot oli tullut Soariin, 24

19:24
5. Moos. 29:22
Luuk. 17:29
Herra antoi sataa taivaasta tulta ja tulikiveä Sodoman ja Gomorran päälle. 25
19:25
Jes. 13:19
Jer. 50:40
Aam. 4:11
Juud. 7
Hän tuhosi nämä kaupungit ja koko tasangon sekä kaupunkien kaikki asukkaat ja maan kasvitkin. 26
19:26
Viis. 10:7
Luuk. 17:32
Mutta Lootin vaimo katsoi taakseen ja muuttui suolapatsaaksi.

27Aamulla Abraham meni paikalle, jossa oli seissyt Herran kasvojen edessä. 28Hän katseli Sodoman ja Gomorran suuntaan ja yli koko tasangon, ja silloin hän näki, että maasta nousi savua kuin polttouunista. 29Mutta kun Jumala hävitti tasangon kaupungit, hän piti Abrahamin mielessään, ja sen vuoksi hän toimitti Lootin pois tuhon keskeltä ennen kuin hävitti kaupungit, joissa Loot oli asunut.

30Sitten Loot lähti Soarista ja asettui vuorille, ja hänen kaksi tytärtään seurasivat hänen mukanaan. Hän pelkäsi asua Soarissa ja asettui siksi molempien tyttäriensä kanssa luolaan asumaan.

Moabilaisten ja ammonilaisten syntyperä

31Vanhempi tytär sanoi nuoremmalle: »Isä alkaa tulla vanhaksi, eikä maassa ole yhtään miestä, joka voisi tulla ottamaan meidät vaimokseen yleisen tavan mukaisesti. 32

19:32,33
3. Moos. 18:6 - 7
Juotetaan isälle viiniä ja maataan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi.» 33Illalla he juottivat viiniä isälleen, ja vanhempi makasi isänsä kanssa, eikä Loot huomannut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin hän lähti. 34Seuraavana päivänä vanhempi sanoi nuoremmalle: »Minä makasin eilisiltana isän kanssa. Juotetaan hänelle viiniä tänäkin iltana, ja mene sinä nyt makaamaan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi.» 35Ja he juottivat sinäkin iltana viiniä isälleen, ja nuorempi meni makaamaan hänen kanssaan, eikä Loot huomannut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin hän lähti.

36Niin Lootin molemmat tyttäret tulivat raskaaksi isästään. 37

19:37,38
5. Moos. 2:9 - 19
Vanhempi synnytti pojan ja antoi hänelle nimeksi Moab19:37 Nimi Moab muistuttaa heprean sanaa me’ab ’isästä’.; hänestä tuli nykyisten moabilaisten kantaisä. 38Nuorempi synnytti hänkin pojan ja antoi tälle nimeksi Ben-Ammi19:38 Nimi Ben-Ammi merkitsee ’oman kansani poika’ ja viittaa ammonilaisiin.; hänestä tuli nykyisten ammonilaisten kantaisä.

20

Abraham ja Saara Gerarissa

201Abraham siirtyi Mamren tammistosta Negeviin ja asettui asumaan Kadesin ja Surin välille. Sitten hän muutti siirtolaiseksi Gerarin kaupunkiin. 2

20:2
1. Moos. 12:13 - 26:7
Siellä Abraham sanoi vaimostaan Saarasta: »Hän on minun sisareni.» Niin Gerarin kuningas Abimelek haetti Saaran luokseen.

3Mutta Jumala tuli Abimelekin luo yöllä unessa ja sanoi hänelle: »Sinun on kuoltava sen naisen vuoksi, jonka olet ottanut, sillä hän on toisen miehen vaimo.» 4Abimelek ei ollut kuitenkaan kajonnut häneen, ja siksi hän sanoi: »Herra, et kai surmaa syytöntä? 5Mieshän sanoi minulle: ’Hän on minun sisareni.’ Ja Saara sanoi itsekin: ’Hän on minun veljeni.’ Minä olen tehnyt tämän vilpittömin mielin ja tietämättä tekeväni vääryyttä.» 6Jumala sanoi hänelle unessa: »Minäkin tiedän, että teit tämän vilpittömin mielin, ja niin minä estin sinua tekemästä syntiä minua vastaan. Sen vuoksi minä en sallinut sinun koskea häneen. 7

20:7
Job 42:8
Ps. 105:13–15
Anna nyt miehelle takaisin hänen vaimonsa, sillä se mies on profeetta, ja kun hän rukoilee puolestasi, sinä saat elää. Mutta ellet anna häntä takaisin, niin tiedä, että sinun on kuoltava, sekä sinun että kaikkien läheistesi.»

8Aamulla herättyään Abimelek kutsui luokseen kaikki hovinsa miehet ja kertoi heille unensa. Miehet pelästyivät kovin. 9Abimelek haetti luokseen Abrahamin ja sanoi hänelle: »Mitä oletkaan tehnyt meille! Miten minä olen rikkonut sinua vastaan, kun olet asettanut minut ja valtakuntani vastuuseen näin suuresta synnistä? Sellaista, mitä sinä olet minulle tehnyt, ei kukaan saisi tehdä.» 10Abimelek kysyi vielä Abrahamilta: »Mitä sinulla oli mielessä, kun niin teit?» 11Abraham vastasi: »Minä ajattelin: ’Tällä seudulla varmaankin jumalanpelko on tuntematon, ja siksi nämä ihmiset tappavat minut ja ottavat vaimoni.’ 12Sitä paitsi hän on todella minun sisareni, isäni tytär, vaikka meillä onkin eri äiti. Niin olen saattanut ottaa hänet vaimokseni. 13Mutta kun Jumala vei minut kauas isäni suvusta, minä sanoin vaimolleni: ’Tee minulle tämä palvelus: sano kaikkialla, minne menemmekin, että minä olen sinun veljesi.’»

14Niin Abimelek antoi Abrahamille lampaita, vuohia ja nautakarjaa sekä orjia ja orjattaria ja lähetti takaisin hänen vaimonsa Saaran. 15Ja Abimelek sanoi: »Minun maani on avoinna edessäsi, saat asettua minne vain haluat.» 16Saaralle hän sanoi: »Minä annan tuhat sekeliä hopeaa veljellesi. Olkoon se vakuutena kaikille omillesi sinun viattomuudestasi ja todisteena sinun kunniallisuudestasi.»

17Abraham rukoili Jumalaa, ja Jumala päästi Abimelekin kirouksesta ja paransi hänen vaimonsa ja orjattarensa, niin että he saattoivat jälleen saada lapsia. 18Herra oli näet Abrahamin vaimon Saaran takia tehnyt Abimelekin palatsin jokaisen naisen hedelmättömäksi.

Aiheeseen liittyvää
Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]