1Tarkoitan tätä: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, hän ei mitenkään eroa orjasta vaikka onkin kaiken omistaja. 2Hän on huoltajien ja holhoojien alainen isänsä asettamaan määräaikaan asti. 3Samoin on meidän laitamme. Niin kauan kuin olimme alaikäisiä, olimme maailman alkuvoimien orjia. 4Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi 5lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan. 6Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: »Abba! Isä!» 7Sinä et siis enää ole orja vaan lapsi. Ja jos kerran olet lapsi, olet myös perillinen, Jumalan tahdosta.
Paavali vetoaa galatalaisiin
8Silloin, kun ette vielä tunteneet Jumalaa, te palvelitte jumalina sellaisia, jotka eivät mitään jumalia ole. 9Mutta nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teidät. Kuinka te nyt jälleen turvaudutte noihin heikkoihin ja surkeisiin alkuvoimiin? Aiotteko jälleen alistua niiden orjiksi? 10Te pidätte tarkoin silmällä päiviä, kuukausia, juhla-aikoja ja määrävuosia. 11Pelkään pahoin, että olen tehnyt teidän takianne turhaa työtä.
12Pyydän teitä, veljet: tulkaa sellaisiksi kuin minä olen, koska minäkin olen tullut samanlaiseksi kuin te. Ette te ole minua millään tavoin loukanneet. 13Tiedätte, että julistin teille ensimmäisen kerran evankeliumia sairastumiseni vuoksi. 14Vaikka ruumiillinen tilani pani teidät koetukselle, ette halveksineet ettekä inhonneet minua vaan otitte minut vastaan kuin Jumalan enkelin, kuin Kristuksen Jeesuksen. 15Missä teidän riemunne ja innostuksenne nyt on? Voin todistaa teistä, että olisitte silloin antaneet minulle vaikka silmät päästänne, jos se olisi ollut mahdollista. 16Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne, kun sanon teille totuuden? 17Nuo toiset koettavat innokkaasti vaikuttaa teihin, mutta heidän intonsa ei ole oikeaa. He tahtovat erottaa teidät meistä, jotta te intoutuisitte kannattamaan heitä. 18Into on hyvä, jos asia on hyvä – näin aina eikä vain silloin kun minä olen luonanne. 19Rakkaat lapseni, teidän vuoksenne minun on jälleen kärsittävä synnytystuskia, kunnes Kristus saa muodon teissä. 20Kunpa voisin olla nyt luonanne ja löytää oikean äänensävyn! En tiedä, mitä teille tekisin.
Hagar ja Saara
21Te, jotka tahdotte elää lain alaisuudessa, vastatkaa: ettekö kuule, mitä laki sanoo? 22Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan, että Abrahamilla oli kaksi poikaa, joista toisen synnytti orjatar, toisen vapaa nainen. 23Orjattaren poika syntyi luonnonjärjestyksen mukaisesti, vapaan naisen poika sen sijaan lupauksen voimasta. 24Tämä on vertauskuva. Naisilla tarkoitetaan kahta liittoa. Toinen on Siinainvuoren liitto, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Hagar. 25Hagar tarkoittaa Arabiassa olevaa Siinainvuorta, ja sitä vastaa nykyinen Jerusalem, joka lapsineen elää orjuudessa. 26Mutta taivaallinen Jerusalem on vapaa, ja se on meidän äitimme. 27Onhan kirjoitettu:
– Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä!
Riemuitse ja huuda, sinä joka et tunne synnytystuskia!
Sillä yksinäisellä on paljon lapsia,
enemmän kuin sillä, jolla on mies.
28Veljet, te olette lupauksen lapsia, niin kuin Iisak oli. 29Niin kuin luonnonjärjestyksen mukaisesti syntynyt silloin vainosi Hengen vaikutuksesta syntynyttä, niin on laita nytkin.
30Mutta mitä pyhät kirjoitukset sanovatkaan? »Aja pois orjatar ja hänen poikansa, sillä orjattaren poika ei saa jakaa perintöä vapaan naisen pojan kanssa.»
31Me emme siis, veljet, ole orjattaren vaan vapaan naisen lapsia.