Tyroksen tuomio

26¹Oli yhdestoista vuosi, ensimmäisen kuun ensimmäinen päivä, ja minulle tuli tämä Herran sana:

²»Ihminen, kuule. Tyros on sanonut Jerusalemista:

– Kas, kas! Kansojen portti on murrettu,

nyt on tullut minun vuoroni!

Minä rikastun, kun se on raunioina!

³

– Tyros, minä käyn sinua vastaan!

Minä nostan kansat sinua vastaan,

niin kuin meri nostattaa aallot.

⁴Ne murtavat Tyroksen muurit,

ne repivät sen tornit,

ja minä pyyhkäisen mullatkin pois –

vain paljas kallio jää,

⁵luoto, jolla kuivataan verkkoja.

Minä olen puhunut,

sanoo Herra Jumala.

Tyroksesta tulee kansojen ryöstösaalis,

⁶ja sen tyttäret, mantereen kylät,

kaatuvat miekkaan.

Se saa tietää, että minä olen Herra.

⁷»Näin sanoo Herra Jumala: Minä tuon Tyrosta vastaan Nebukadnessarin, Babylonian kuninkaan, kuninkaiden kuninkaan. Hän tulee pohjoisesta ja tuo hevosensa, vaununsa ja soturinsa, jättiläismäisen sotajoukon.

⁸– Sinun tyttäresi, mantereen kylät,

kaatuvat miekkaan.

Hän rakentaa ympärillesi vallin,

luo valtausluiskan

ja pystyttää suojakatokset.

⁹Hän iskee murtajillaan muureihisi,

hän repii raudoilla tornisi.

¹⁰Hevoset nostattavat päällesi pölypilven,

ja kavioniskut ja pyörien ryske

panevat muurisi tärisemään,

kun hän tunkeutuu sisään porteistasi

niin kuin tunkeudutaan kaupunkiin,

jonka muurit on murrettu.

¹¹Hänen hevosensa polkevat katusi rikki,

hänen sotilaansa surmaavat väkesi,

ja hän kaataa pylvääsi, mahtisi merkit.

¹²He ryöstävät kaikki rikkautesi,

riistävät kaiken kokoamasi,

repivät muurisi maahan

ja tuhoavat komeat talosi,

heittävät kivet, palkit ja mullan

syvälle mereen.

¹³Minä lopetan sinun laulujesi pauhun,

harppujesi helinää ei enää kuulla.

¹⁴Minä pyyhkäisen sinut paljaaksi kallioksi,

luodoksi, jolla kuivataan verkkoja,

eikä sinua rakenneta uudestaan,

sillä minä, Herra, olen puhunut.

Näin sanoo Herra Jumala.

¹⁵»Näin sanoo Herra Jumala Tyrokselle: Meren rannat järkkyvät, kun sinä ryskyen kaadut, kun miekan lävistämät voihkivat ja tappajat riehuvat keskelläsi. ¹⁶Meren ruhtinaat astuvat valtaistuimiltaan kaikki, heittävät viittansa pois ja riisuvat kirjaillut vaatteensa. Pelko viittanaan he asettuvat paljaalle maalle, vavisten he kauhistelevat kohtaloasi. ¹⁷He virittävät sinun vuoksesi valitusvirren ja laulavat näin:

– Sinä kohtasit tuhosi, meren kaupunki,

maineikas kaupunki,

merten herra!

Sinä pidit valtaa joukkoinesi,

levitit kauhua

kaikkialle.

¹⁸Nyt meren rannat järkkyvät:

on tullut tuhosi päivä!

Nyt meren saaret kauhistuvat:

loppusi on tullut!

¹⁹»Näin sanoo Herra Jumala: Minä teen sinusta rauniokaupungin, asumattoman ja aution, ja syvyys vyöryy ylitsesi, raskaat vedet peittävät sinut. ²⁰Minä syöksen sinut muiden haudattujen kanssa tuonelaan, muinaisen väen luo, minä vien sinut alimpaan manalaan, panen sinut ammoin tuhottujen pariin, panen sinut hautaan vaipuneiden joukkoon. Enää ei kukaan asu taloissasi, enää et nouse elävien maahan. ²¹

Valitusvirsi Tyroksesta

27¹Minulle tuli tämä Herran sana:

²»Ihminen, viritä valitusvirsi, valita Tyroksen kohtaloa. ³Sano Tyrokselle, tuolle suurelle kauppiaalle, joka asuu meriteiden portilla ja käy kauppaa meren rantojen ja saarien kanssa: Näin sanoo Herra Jumala:

– Tyros, sinä sanot:

»Minä olen itse kauneus!»

⁴Olet keskellä merta, ja rakentajasi

tekivät sinusta ihmeen kauniin.

⁵

molemmat kylkesi,

Libanonin vuorilta kaadettiin setri

sinulle mastoksi.

⁶Basanin tammista veistettiin

sinulle airot.

Kansilaudoiksesi tuotiin sypressipuuta

kittiläisten saarelta.

⁷Värikästä Egyptin pellavaa

olivat purjeesi,

tunnusmerkkisi.

Sinistä ja punaista Kyproksen purppuraa

olivat aurinkokatoksesi.

⁸

olivat airoissasi,

ja omat viisaasi, Tyros,

otit pitämään perää.

⁹

tilkitsivät vuotokohdat.

Meren kaikki laivat ja laivurit

tulivat luoksesi kaupantekoon.

¹⁰

Persian, Ludin ja Putin miehet.

He ripustivat kilpensä ja kypäränsä

koristamaan kylkiäsi.

¹¹»Arvadin miehet olivat omien joukkojesi kanssa joka puolella muureillasi, ja tornejasi vartioivat gammadilaiset. He ripustivat nuolikotelonsa joka puolelle muuriesi harjalle, kruunasivat siten sinun kauneutesi.

¹²»Tarsis kävi kanssasi kauppaa, koska sinulla oli paljon myytävää, ja tavaroistasi sait hopeaa, rautaa, tinaa ja lyijyä. ¹³Samoin ostivat Javan, Tubal ja Mesek sinulta tuotteitasi ja antoivat maksuksi orjia ja kupariesineitä. ¹⁴Bet-Togarman kauppiailta sait vaihtokaupassa vaunuhevosia, ratsuja ja muuleja. ¹⁵Myös Dedanin kanssa kävit kauppaa, ja monet saaret olivat kauppasuhteissa kanssasi ja antoivat maksuksi norsunluuta ja eebenpuuta. ¹⁶Kauppakumppaninasi oli myös Edom – olihan sinulla, mitä myydä. Se toimitti sinulle vastineeksi granaattikiveä, purppuraa, kirjailtuja kankaita ja hienointa pellavaa sekä koralleja ja rubiineja.

¹⁷»Juuda ja Israelin maa kävivät nekin kanssasi kauppaa. Ne antoivat tavaroistasi Minnitin vehnää, leivoksia ja hunajaa sekä oliiviöljyä ja balsamia. ¹⁸Samoin ylläpiti Damaskos suhteita sinuun, koska olit vauras ja sinulla oli paljon kaupattavaa, ja se toimitti sinulle Helbonin viiniä ja Saharin villaa. ¹⁹Dan ja Ussalin Javan antoivat tavaroistasi maksuksi taottua rautaa, kanelia ja mausteruokoa, ²⁰ja Dedan välitti sinulle satulaloimia. ²¹

– Täpötäynnä, raskaassa lastissa

lähdit keskelle merta.

²⁶Aavoille merenselille

sinut soudettiin,

mutta itämyrsky pirstoi sinut

keskellä merta.

²⁷»Tuli häviösi päivä. Sinä vajosit mereen, ja sinun kanssasi vaipuivat syvyyksiin rikkautesi, tuotteesi ja tavarasi, laivurisi, pursimiehesi ja tilkitsijäsi, tavaroittesi myyjät ja kaikki sotilaasi, kaikki jotka olivat kanssasi.

²⁸– Laivamiehesi huutavat ja valittavat,

niin että rannat järkkyvät

²⁹ja kaikkialla

soutajat lähtevät laivasta,

kaikki laivurit ja merimiehet

nousevat maihin

³⁰ja huutavat suureen ääneen sinun tähtesi.

He itkevät katkerasti,

ripottavat hiekkaa hiuksiinsa

ja kieriskelevät tuhkassa.

³¹

ja pukeutuvat karkeaan kankaaseen,

he itkevät sinua katkerasti,

valittaen ja voihkien.

³²Surussaan he virittävät valitusvirren,

laulavat sinusta kuolinlaulun:

– Kuka veti vertoja

Tyrokselle, merimahdille?

³³Sinun tavarasi saapuivat

merten takaa,

sinä ravitsit

monia kansoja.

Runsailla, arvokkailla

tuotteillasi

sinä vaurastutit

maan kuninkaat.

³⁴Nyt olet hylky, et purjehdi

vaan lepäät syvyydessä.

Kaikki tavarasi, kaikki joukkosi

veit mukanasi mereen.

³⁵Kaikki merenrantojen asukkaat

kauhistuvat kohtaloasi,

heidän kuninkaansa typertyneinä tuijottavat,

vapisevat pelosta.

³⁶

kammoksuvat osaasi,

viheltävät kauhistuneina.

Sinä olet iäksi poissa.»

Tyroksen ruhtinaan tuomio

28¹Minulle tuli tämä Herran sana:

²

– Sinä olet käynyt ylpeäksi,

sinä sanot: »Minä olen jumala,

minä istun jumalten istuimella

keskellä merta.»

Ihminen sinä olet, et jumala,

vaikka pidät itseäsi jumalana.

³

mikään ei jää sinulta salatuksi.

⁴Oman viisautesi ja järkesi avulla

olet hankkinut itsellesi rikkauksia,

koonnut varastoihisi kultaa ja hopeaa.

⁵Olet tehnyt viisaita kauppoja

ja lisännyt vaurauttasi.

Mutta rikkaus teki sinusta ylpeän.

⁶Sen tähden sanoo Herra Jumala:

– Koska pidät itseäsi jumalana,

⁷

minä tuon kansoista julmimmat,

ja ne paljastavat miekkansa

ja iskevät kopeaan viisauteesi,

tallaavat loistosi tomuun.

⁸

sinä kuolet miekan lävistämänä

keskellä merta.

⁹Vieläkö sanot: »Minä olen jumala»,

kun seisot surmaajiesi edessä?

Ihminen sinä olet, et jumala,

olet tappajiesi armoilla.

¹⁰

kuin kuka tahansa ympärileikkaamaton.

Minä olen puhunut,

sanoo Herra Jumala.»

Valitusvirsi Tyroksen kuninkaasta

¹¹Minulle tuli tämä Herran sana:

¹²

– Sinä olit täydellisistä täydellisin,

täynnä viisautta, itse kauneus.

¹³Olit Eedenissä, Jumalan puutarhassa,

ja sinua koristivat kalliit kivet,

karneolit, topaasit ja kalsedonit,

krysoliitit, onyksit, jaspikset,

safiirit, turkoosit ja smaragdit.

Pukusi oli kullalla kirjailtu.

Jo syntyessäsi oli kaikki valmiina.

¹⁴

sädehtiväksi vartijaenkeliksi,

sinä olit pyhällä vuorella,

käyskentelit välkehtivien kivien keskellä.

¹⁵Moitteen sijaa ei sinussa ollut

siitä päivästä, jona sinut loin,

siihen päivään, jolloin lankesit pahaan.

¹⁶Kun kävit kauppaa kaikkialla,

sinä tulit yhä röyhkeämmäksi

ja sorruit syntiin.

Niin minä suistin sinut pyhältä vuorelta,

syöksin sinut, vartijakerubini,

välkehtivien kivien keskeltä.

¹⁷Kauneutesi houkutti sinut korskeuteen,

loistosi sokaisemana haaskasit viisautesi.

Nyt olen syössyt sinut alas,

jättänyt kuninkaiden katseltavaksi

ja pilkattavaksi.

¹⁸

monin synnein sinä saastutit pyhäkkösi.

Siksi minä sytytin keskellesi tulen,

ja se poltti sinut,

minä tein sinusta tomua ja tuhkaa

kaikkien nähden.

¹⁹

kauhistuvat nyt kohtaloasi.

Sinä olet kammottava varoitus.

Sinä olet iäksi poissa.»

Sidonin tuomio

²⁰Minulle tuli tämä Herran sana:

²¹

– Sidon, minä käyn sinua vastaan!

Siinä, mitä sinulle teen,

minä osoitan mahtini.

Kaikki saavat tietää, että minä olen Herra,

kun panen täytäntöön tuomiosi,

kun tuon pyhyyteni julki.

²³Minä lähetän ruton sinun keskellesi

ja peitän katusi verellä.

Miekka kaataa sinun miehiäsi,

joka taholta käydään kimppuusi.

Kaikki saavat tietää, että minä olen Herra.

²⁴»Enää ei israelilaisilla ole vierellään pistävää okaa, ei purevaa piikkiä, ei kansaa, joka halveksii heitä. Niin he tulevat tietämään, että minä olen Herra, Jumala.

²⁵»Näin sanoo Herra Jumala: Minä kokoan israelilaiset vieraiden kansojen keskeltä, maista, joihin heidät on hajotettu, ja tällä, minkä heille teen, minä osoitan pyhyyteni kaikille kansoille. Israelilaiset saavat asua omassa maassaan, jonka minä olen palvelijalleni Jaakobille antanut. ²⁶