Raamattu 1992 (KR92)
6

Kuningas palkitsee Mordokain

61

6:1,2
Est. 2:23
Sinä iltana kuningas ei saanut unta silmiinsä, ja niin hän käski tuoda aikakirjansa, viralliset muistiinpanonsa, ja luetti niitä itselleen. 2Yhdessä niistä oli maininta, että Mordokai oli ilmoittanut Bigtanin ja Teresin, kuninkaan yksityishuoneita vartioivien eunukkien, vaanineen tilaisuutta tappaakseen kuninkaan. 3Kuningas kysyi: »Millaisen palkinnon tai ylennyksen Mordokai siitä sai?» Kuningasta palvelevat hoviherrat vastasivat: »Hän ei saanut mitään.» 4
6:4
Est. 5:14
Kuningas kysyi: »Kuka on palatsin pihassa?» Haman oli juuri tullut palatsin ulkopihaan puhuakseen kuninkaalle Mordokain hirttämisestä siihen puuhun, joka oli hänen varalleen pystytetty. 5Hoviherrat sanoivat kuninkaalle: »Haman on pihassa.» Kuningas sanoi: »Tulkoon tänne.»

6Hamanin tultua kuningas kysyi häneltä: »Millaisen kunnianosoituksen kuningas voi suoda miehelle, jonka hän haluaa palkita?» Haman ajatteli: »Kenetpä muun kuningas haluaisi palkita kuin minut?» 7Ja hän vastasi kuninkaalle: »Sille miehelle, jonka kuningas haluaa palkita, 8tuotakoon kuninkaallinen puku, jota kuningas itse on käyttänyt, ja hevonen, joka on ollut kuninkaalla ratsuna ja saanut kantaa kuninkaallista töyhtöä. 9Joku korkea ylimys tuokoon hänelle puvun ja hevosen, ja se mies, jonka kuningas haluaa palkita, puettakoon siihen pukuun, häntä kuljetettakoon ratsain pitkin kaupungin katuja ja hänen edellään huudettakoon: ’Näin palkitaan mies, jolle kuningas tahtoo osoittaa kunnioitusta!’»

10Kuningas sanoi Hamanille: »Hae kiireesti puku ja hevonen, niin kuin sanoit, ja tee kaikki tämä juutalaiselle Mordokaille, joka palvelee hovissani. Äläkä laiminlyö mitään siitä, mitä sanoit.» 11Haman otti puvun ja hevosen, puki Mordokain, auttoi hänet ratsaille, talutti hänen hevostaan pitkin kaupungin katuja ja huusi hänen edellään: »Näin palkitaan mies, jolle kuningas tahtoo osoittaa kunnioitusta!»

12Sitten Mordokai palasi kuninkaan hoviin, mutta Haman kiiruhti kotiinsa harmissaan ja nöyryytettynä. 13Hän kertoi vaimolleen Seresille ja ystävilleen, miten hänen oli käynyt, ja hänen viisaat ystävänsä ja hänen vaimonsa Seres sanoivat hänelle: »Jos kerran tuo Mordokai, joka nyt on pääsemässä sinusta voitolle, on juutalaista sukua, niin silloin et voi hänelle mitään, vaan kärsit perinpohjaisen tappion.» 14

6:14
Est. 5:8
Heidän vielä puhuessaan tulivat kuninkaan eunukit saattamaan Hamania kiireesti kuningatar Esterin pitoihin.

7

Hamanin tuho

71Kuningas ja Haman menivät kuningatar Esterin pitoihin. 2

7:2
Est. 5:3,6
Nyt toisena pitopäivänä viiniä juotaessa kuningas kysyi jälleen Esteriltä: »Mitä haluat saada, kuningatar Ester? Saat kaiken mitä haluat. Vaikka pyytäisit puolta valtakuntaa, saat sen.» 3Kuningatar Ester sanoi: »Jos olen sinulle mieluinen, kuningas, ja jos niin suvaitset, anna minun pitää henkeni ja salli kansani elää, sillä sitä minä pyydän ja toivon. 4Minut ja kansani on myyty tuhottavaksi, tapettavaksi ja hävitettäväksi. Jos meidät olisi myyty orjiksi, en olisi mitään sanonutkaan, sillä sellainen tapahtuma ei olisi aiheuttanut kuninkaalle vahinkoa.»

5Kuningas kysyi kuningatar Esteriltä: »Kuka aikoo tehdä tuollaista? Missä hän on?» 6Ester vastasi: »Se vainooja ja vihollinen on tuo paha Haman!» Haman alkoi vavista pelosta kuninkaan ja kuningattaren edessä. 7Kuningas nousi vihoissaan kesken juominkien ja meni sisäpihan puutarhaan, kun taas Haman jäi paikalle rukoillakseen kuningatarta säästämään hänen henkensä, sillä hän käsitti, että kuningas oli jo päättänyt hänen kohtalostaan.

8Kun kuningas palasi sisäpihan puutarhasta pitosaliin, Haman oli juuri vaipunut sohvalle, jolla kuningatar Ester lepäsi. Silloin kuningas sanoi: »Yritätkö sinä tehdä väkivaltaa kuningattarelle minun läsnä ollessani?» Tuskin oli kuningas saanut tämän sanotuksi, kun palvelijat jo peittivät Hamanin kasvot. 9Harbona, yksi kuningasta palvelevista eunukeista, sanoi: »Onhan Hamanilla pihassaan valmiina viisikymmentä kyynärää korkea hirsipuu. Sen hän pystytti Mordokaita varten, joka kerran teki kuninkaalle suuren palveluksen.» Kuningas sanoi: »Hirttäkää Haman siihen.» 10Vasta kun Haman oli ripustettu hirsipuuhun, jonka hän oli pystyttänyt Mordokaita varten, lauhtui kuninkaan viha.

8

81

8:1
Est. 2:20
Vielä samana päivänä kuningas Kserkses antoi kuningatar Esterille Hamanin, juutalaisten vainoojan, kaiken omaisuuden, ja Mordokai sai astua kuninkaan eteen, sillä Ester oli kertonut, että Mordokai oli hänen sukulaisensa. 2
8:2
Est. 3:10
Kuningas oli ottanut sinettisormuksensa Hamanilta takaisin, ja nyt hän antoi sen Mordokaille. Ester uskoi Hamanin omaisuuden Mordokain hoitoon.

Mordokai ja Ester kumoavat Hamanin käskyn

3Sitten Ester otti asiansa uudelleen esille. Hän heittäytyi itkien kuninkaan jalkoihin rukoillakseen häntä torjumaan uhkaavan onnettomuuden ja tekemään tyhjäksi hankkeen, jonka Agagin jälkeläinen Haman oli suunnitellut juutalaisten tuhoksi. 4

8:4
Est. 4:11,5:2
Kuningas ojensi Esteriä kohden kultavaltikkansa, ja Ester nousi, jäi kuninkaan eteen seisomaan 5
8:5
Est. 3:12,13
ja sanoi: »Jos suvaitset, kuningas, ja jos olen saavuttanut suosiosi, jos pidät asiaa oikeana ja jos minä miellytän silmiäsi, niin estä Hamanin, Hammedatan pojan, Agagin jälkeläisen, hanke. Anna laatia peruutus niille kirjeille, jotka hän lähetti hävittääkseen juutalaiset kaikista kuninkaan maakunnista. 6Kuinka minä jaksaisin katsella kansaani kohtaavaa onnettomuutta, kuinka jaksaisin nähdä sukukuntani tuhon?»

7Silloin kuningas Kserkses sanoi kuningatar Esterille ja juutalaiselle Mordokaille: »Minä olen jo antanut Hamanin omaisuuden Esterille, ja Haman itse joutui hirsipuuhun, koska halusi tappaa juutalaiset. 8

8:8
Est. 1:19+
Kirjoittakaa nyt minun nimissäni uusi juutalaisia koskeva käsky oman mielenne mukaan ja vahvistakaa se kirje minun sinetilläni. Ja kuninkaan nimissä kirjoitettu ja hänen sinetillään vahvistettu käsky on peruuttamaton.»

9

8:9
Est. 1:22,3:12
Oli kolmannen kuukauden, sivan-kuun, kahdeskymmeneskolmas päivä, ja kuninkaan kirjurit kutsuttiin heti paikalla kirjoittamaan Mordokain käskyn mukaisesti juutalaisille sekä satraapeille, maaherroille ja maakuntien ruhtinaille kaikkiin sataankahteenkymmeneenseitsemään maakuntaan Intiasta Nubiaan saakka, kuhunkin sen maakunnan omalla kirjoituksella ja kullekin kansalle sen omalla kielellä, myös juutalaisille heidän omalla kirjoituksellaan ja kielellään. 10
8:10
Est. 3:13
Mordokai kirjoitutti kirjeet kuninkaan nimissä, vahvisti ne hänen sinetillään ja antoi ne vietäviksi pikaläheteille, joilla oli ratsuina kuninkaan tallien postihevoset.

11Kirjeissä kuningas antoi juutalaisille luvan kokoontua kaikissa niissä kaupungeissa, joissa heitä asui, ja puolustaa henkeään. He saivat yhden päivän aikana tuhota, tappaa ja hävittää jokaisen kansan tai maakunnan aseellisia joukkoja, jos nämä vainosivat heitä, surmata vieläpä naisia ja lapsia sekä ryöstää vastustajiensa omaisuutta 12kaikissa kuningas Kserkseen maakunnissa. Se päivä oli kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmastoista päivä. 13

8:13
Est. 3:14
Tämän kirjeen jäljennös tuli julkaista lakina jokaisessa maakunnassa ja saattaa kaikkien kansojen tietoon, jotta juutalaiset voisivat valmistautua kostamaan sinä päivänä vihollisilleen. 14Heti kuninkaan käskyn saatuaan pikalähetit lähtivät kiireesti matkaan kuninkaan hevosilla. Laki julkaistiin samaan aikaan myös Susan kaupungissa.

15Mordokai lähti kuninkaan luota kuninkaallisessa puvussa, joka oli purppuravillaa ja valkoista pellavaa, päässään loistava kultainen otsaripa ja hartioillaan hieno pellavainen purppuraviitta, ja Susan kaupungissa kaikuivat ilohuudot. 16Juutalaisille se oli valon ja ilon, riemun ja kunnian päivä, 17ja joka ainoassa maakunnassa ja kaupungissa, kaikkialla, minne kuninkaan käsky saapui, oli juutalaisilla ilo ja riemu, pidot ja juhlat. Monet maan muihin kansoihin kuuluvat halusivat käydä juutalaisista, sillä nyt he tunsivat pelkoa juutalaisia kohtaan.