Kreikkalainen Ester (apokr.) 6
Kuningas palkitsee Mordokain
1Sinä iltana Herra esti kuningasta saamasta unta, ja niin kuningas käski kirjurinsa tuoda hänen hallituskaudestaan laaditut aikakirjat ja luetti niitä itselleen. 2Hän löysi selonteon siitä, kuinka Mordokai oli ilmiantanut kuningas Artakserkseelle kaksi eunukkia, jotka palatsia vartioidessaan olivat vaanineet tilaisuutta ottaakseen kuninkaan hengiltä. 3Kuningas kysyi: »Minkä kiitoksen tai kunnianosoituksen Mordokai minulta sai?» »Ei mitään», vastasivat hänen palvelijansa.
4Juuri kun kuninkaalle selvisi, kuinka Mordokai oli kunnostautunut, Haman tuli palatsin pihaan. »Kuka tuolla pihalla on?» kuningas kysyi. Haman oli tullut paikalle puhuakseen kuninkaalle Mordokain hirttämisestä siihen puuhun, jonka hän oli pystyttänyt. 5Palvelijat sanoivat kuninkaalle: »Se on Haman. Hän seisoo pihalla.» »Kutsukaa hänet tänne», kuningas sanoi.
6Kuningas kysyi Hamanilta: »Miten minun tulisi menetellä, kun tahdon antaa jollekin miehelle kunnianosoituksen?» Haman ajatteli: »Kenetpä muun kuningas haluaisi palkita kuin minut?» 7Hän vastasi kuninkaalle: »Sille miehelle, jonka kuningas haluaa palkita, 8tuokoot kuninkaan palvelijat hienosta pellavasta tehdyn puvun, jollaista kuningas itse käyttää, ja hevosen, jolla kuningas ratsastaa. 9Joku kuninkaan korkea-arvoinen ystävä ottakoon ne vastaan ja antakoon tuolle miehelle, joka on saanut osakseen kuninkaan suosion. Pukekoon hän puvun miehen ylle, auttakoon hänet ratsaille ja huutakoon kaupungin pääkadulla hänen edellään: ’Näin hyvin käy niiden, jotka kuningas tahtoo palkita!’»
10»Erinomainen ehdotus», sanoi kuningas Hamanille. »Tee niin juutalaiselle Mordokaille, joka palvelee hovissani. Äläkä laiminlyö mitään siitä, mitä sanoit.» 11Haman otti puvun ja hevosen, puki Mordokain, auttoi hänet ratsaille ja talutti hevosta pitkin kaupungin pääkatua huutaen: »Näin hyvin käy niiden, jotka kuningas tahtoo palkita!»
12Sitten Mordokai palasi hoviin, mutta Haman meni kotiinsa harmissaan ja alla päin. 13Hän kertoi vaimolleen Sosaralle ja ystävilleen, miten hänen oli käynyt, ja ystävät ja vaimo sanoivat hänelle: »Jos tuo Mordokai, joka nyt on pääsemässä sinusta voitolle, on juutalaista sukua, kärsit perinpohjaisen tappion. Sinä et voi hänelle mitään, sillä elävä Jumala on hänen kanssaan.» 14Heidän vielä puhuessaan tulivat kuninkaan eunukit saattamaan Hamania kiireesti pitoihin, jotka Ester oli järjestänyt.
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007