Mikä on hyvää?
1Hyvä maine on parempi kuin kallis öljy
ja kuolinpäivä parempi kuin synnyinpäivä.
2Parempi on mennä surutaloon kuin pitoihin,
koska surutalossa näkee, mikä on kaikkien kohtalo.
Jokainen, joka elää, painakoon sen mieleensä.
3On parempi murehtia kuin nauraa,
sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.
4Viisaan sydän on surutalossa,
tyhmän sydän huvipaikoissa.
5On parempi kuulla viisaan nuhteita
kuin tyhmien hymistystä.
6Orjantappuroiden rätinää padan alla
on tyhmän nauru.
Turhuutta sekin.
7Väärä voitto tekee viisaankin hulluksi,
lahjonta turmelee mielen.
8On parempi lopettaa puhuminen kuin aloittaa,
maltti on mahtailua parempi.
9Älä vähällä vihastu,
sillä kauna pesiytyy tyhmän rintaan.
10Älä kysele, miksi asiat ennen olivat paremmin kuin nyt,
sillä et sinä viisauttasi sitä kysy.
11Viisaus on yhtä arvokas kuin peritty omaisuus,
vieläpä arvokkaampikin täällä auringon alla elävälle,
12sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa.
Viisaus vain on sikäli rahaa hyödyllisempi,
että se pitää omistajansa hengissä.
13Katso Jumalan tekoja:
kuka voi suoristaa sen, minkä hän on käyräksi tehnyt?
14Hyvänä päivänä iloitse
ja pahana päivänä muista,
että Jumala on antanut ne molemmat.
Ei ihminen voi moittia Jumalaa.
Kultainen keskitie
15Tämänkin minä olen nähnyt turhina elinpäivinäni:
hurskas hukkuu, vaikka on elänyt oikein,
jumalaton elää pahuudestaan huolimatta kauan.
16Älä ole liian hurskas
äläkä esiinny ylen viisaana:
miksi tekisit elämäsi autioksi?
17Älä liikaa poikkea laista
äläkä ole tyhmä:
miksi kuolisit ennen aikaasi?
18Sinun on paras pitää kiinni toisesta
hylkäämättä toistakaan:
Jumalaa pelkäävä onnistuu molemmissa.
19Viisaus on viisaalle vahvempi apu
kuin kaupungin kymmenen mahtimiestä.
20Maan päällä ei ole yhtäkään niin hurskasta,
että hän tekisi aina vain hyvää eikä koskaan syntiä.
21Älä kuuntele kaikkea mitä puhutaan,
ettet joutuisi kuulemaan sitäkin, miten palvelijasi kiroaa sinua.
22Muistathan ne monet kerrat,
jolloin sinä itse olet kironnut muita.
23Kaiken tämän olen viisauden avulla koetellut. Minä sanoin: »Tahdon tulla viisaaksi.» Mutta viisaus pysytteli tavoittamattomissa.
24Kaukana on kaiken sisin olemus,
syvällä, syvällä – kuka voi sen löytää?
25Minä ryhdyin itsekseni pohtimaan ja etsimään viisautta ja kaiken lopputulosta ja ymmärsin, että jumalattomuus johtuu järjettömyydestä ja tyhmyys mielen sokaistumisesta.
Kokemuksia naisesta
26Minä havaitsin:
Kuolemaakin katkerampi on nainen.
Hän on pyydys,
hänen sydämensä on ansa,
hänen kätensä ovat kahleet.
Jumalalle mieluinen hänet välttää,
mutta synnintekijä takertuu hänen verkkoonsa.
27Katso – sanoi Saarnaaja – tämän minä totesin, kun kohta kohdalta pyrin tulokseen: 28en löytänyt, mitä kaiken aikaa etsin, ihmistä. Tuhannen joukosta minä löysin yhden, mutta koko määrästä en ainoatakaan naista. 29Vain tämän minä sain selville: Jumala on luonut ihmiset suoriksi, mutta itse he punovat kieroja juonia.
