Raamattu 1992 (KR92)
7

Stefanoksen puhe

71Ylipappi kysyi: »Pitääkö syytös paikkansa?»

2

7:2
1. Moos. 11:31
Stefanos vastasi:

»Veljet, kansamme isät, kuulkaa minua. Kirkkauden Jumala ilmestyi isällemme Abrahamille, kun hän oli Mesopotamiassa eikä vielä ollut asettunut Harraniin. 3

7:3
1. Moos. 12:1
Jumala sanoi hänelle: ’Lähde maastasi ja sukusi parista ja mene maahan, jonka minä sinulle osoitan.’ 4Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui Harraniin, ja hänen isänsä kuoltua Jumala siirsi hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte. 5
7:5
1. Moos. 13:15,15:18
Jumala ei antanut siitä Abrahamille jalanleveyden vertaa, mutta lupasi, että hän antaa sen omaksi hänelle ja hänen jälkeläisilleen – vaikka Abrahamilla ei ollut lapsia. 6
7:6,7
1. Moos. 15:13,14
7:6
2. Moos. 12:40
Jumala sanoi: ’Sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina vieraassa maassa, ja heitä pidetään orjuudessa ja sorretaan neljäsataa vuotta. 7
7:7
2. Moos. 3:12
Mutta minä’ – niin sanoi Jumala – ’tuomitsen sen kansan, joka orjuuttaa heitä. Sen jälkeen he lähtevät sieltä ja palvelevat minua tässä paikassa.’ 8
7:8
1. Moos. 17:10,21:4,25:21–26,35:23–26
Jumala teki Abrahamin kanssa liiton, jonka merkkinä on ympärileikkaus. Abrahamille syntyi Iisak, ja Abraham ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, samoin Iisak Jaakobin ja Jaakob kansamme kaksitoista kantaisää.

9

7:9
1. Moos. 37:28,39:2
»Kantaisämme kadehtivat Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen kanssaan 10
7:10
1. Moos. 41:40
ja pelasti hänet kaikista ahdingoista. Jumala antoi hänelle viisautta, niin että farao, Egyptin kuningas, mieltyi häneen ja uskoi hänen hallintaansa koko Egyptin maan ja oman taloutensa. 11
7:11
1. Moos. 41:54
Sitten tuli koko Egyptiin ja Kanaaniin nälänhätä, vaikea ahdingon aika, eivätkä isämme saaneet mistään ravintoa. 12
7:12
1. Moos. 42:1,2
Mutta Jaakob kuuli, että Egyptissä oli viljaa, ja lähetti isämme sinne. Ensimmäistä käyntiä 13
7:13
1. Moos. 45:3,4,47:7
seurasi toinen, ja silloin Joosef ilmaisi itsensä veljilleen ja farao sai tietää hänen suvustaan. 14
7:14
1. Moos. 46:6
2. Moos. 1:5
Joosef lähetti sanan isälleen Jaakobille ja kutsui luokseen hänet ja koko sukunsa, seitsemänkymmentäviisi henkeä. 15
7:15
1. Moos. 49:33
Niin Jaakob meni Egyptiin. Siellä hän kuoli, samoin kantaisämme, 16
7:16
1. Moos. 23:19,33:19,47:30,50:13
Joos. 24:32
ja heidät vietiin Sikemiin ja pantiin hautaan, jonka Abraham oli hopealla ostanut Sikemistä Hamorin pojilta.

17

7:17
2. Moos. 1:7
»Yhä lähemmäs tuli se aika, jolloin Jumala oli täyttävä Abrahamille antamansa lupauksen. Israelin kansa kasvoi kasvamistaan Egyptissä, 18
7:18
2. Moos. 1:8
kunnes siellä nousi valtaan uusi kuningas, joka ei tiennyt mitään Joosefista. 19
7:19
2. Moos. 1:9–22
Hän juonitteli kansaamme vastaan, sorti isiämme ja pakotti heidät jättämään vastasyntyneet lapsensa heitteille, etteivät ne jäisi eloon. 20
7:20
2. Moos. 2:2
Hepr. 11:23
Tuohon aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle mieleinen. Kolme kuukautta häntä hoidettiin kotona, 21
7:21
2. Moos. 2:10
ja sitten hänet jätettiin heitteille. Mutta faraon tytär pelasti hänet ja hoiti häntä omana poikanaan. 22
7:22
Sir. 45:3
Luuk. 24:19
Mooses sai parhaan egyptiläisen kasvatuksen ja osoitti kykynsä sekä sanoissa että teoissa.

23

7:23
2. Moos. 2:11
Hepr. 11:24,25
»Kun Mooses oli tullut neljänkymmenen vuoden ikään, hänessä heräsi halu mennä katsomaan israelilaisia, heimoveljiään. 24
7:24–28
2. Moos. 2:11–14
Hepr. 11:25,26
Nähdessään, miten julmasti yhtä heistä kohdeltiin, hän riensi apuun ja kosti pahoinpidellyn puolesta lyömällä egyptiläisen hengiltä. 25Hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala oli valinnut hänet heidän pelastajakseen, mutta he eivät ymmärtäneet. 26Seuraavana päivänä hän tuli paikalle juuri kun kaksi heistä tappeli keskenään, ja hän yritti saada sovinnon aikaan. Hän sanoi: ’Miehet, tehän olette veljiä! Miksi te käytte toistenne kimppuun?’ 27Mutta se mies, joka oli tappelun aloittanut, työnsi Mooseksen syrjään ja sanoi: ’Kuka sinut on pannut meidän päälliköksemme ja tuomariksemme? 28Aiotko tappaa minutkin, niin kuin eilen tapoit sen egyptiläisen?’ 29
7:29
2. Moos. 2:15–22
Hepr. 11:27
Tämän kuultuaan Mooses pakeni. Hän eli sitten muukalaisena Midianin maassa, ja hänelle syntyi siellä kaksi poikaa.

30

7:30–34
2. Moos. 3:1–10
»Kun oli kulunut neljäkymmentä vuotta, autiomaassa lähellä Siinainvuorta hänelle ilmestyi enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta. 31Mooses hämmästyi tätä näkyä ja meni lähemmäs katsoakseen tarkemmin, mutta silloin hän kuuli Herran äänen: 32’Minä olen sinun isiesi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.’ Mooses alkoi vapista eikä rohjennut katsoa. 33Mutta Herra sanoi hänelle: ’Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhää maata. 34Minä olen nähnyt, miten kansaani sorretaan Egyptissä, ja kuullut, miten se huokaa. Nyt olen astunut alas vapauttaakseni kansani. Tule, minä lähetän sinut Egyptiin.’

35

7:35
Ap. t. 7:27
»Tämän Mooseksen israelilaiset olivat kieltäneet sanoen: ’Kuka sinut on pannut päälliköksi ja tuomariksi?’ Mutta juuri hänet Jumala lähetti päälliköksi ja vapauttajaksi, kun enkeli ilmestyi hänelle orjantappurapensaassa. 36
7:36
Ps. 105:27
Juuri hän johti heidät pois ja teki ihmeitä ja tunnustekoja Egyptissä, Punaisellamerellä ja autiomaassa neljänkymmenen vuoden ajan. 37
7:37
Ap. t. 3:22,23+
Ja juuri tämä Mooses sanoi israelilaisille: ’Jumala on veljienne joukosta nostava teille profeetan, minun kaltaiseni.’ 38
7:38
2. Moos. 19:3,20,20:18
5. Moos. 5:315. Moos. 32:47
Juuri Mooses, silloin kun kansa oli koolla autiomaassa, välitti isillemme sen, mitä enkeli puhui hänelle Siinainvuorella. Hän otti vastaan elävät sanat antaakseen ne edelleen meille. 39
7:39
4. Moos. 14:3
Mutta meidän isämme eivät suostuneet tottelemaan häntä, vaan työnsivät hänet syrjään ja mielittelivät takaisin Egyptiin. 40
7:40,41
2. Moos. 32:1–6
He sanoivat Aaronille: ’Tee meille jumalia, jotka johdattavat meitä. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä.’ 41
7:41
Ps. 106:19
1. Kor. 10:7
Niin he sitten tekivät sonnipatsaan, toivat sille uhreja ja viettivät ilojuhlaa tämän omatekoisen jumalansa kunniaksi. 42
7:42,43
Aam. 5:25–27
7:42
Jer. 19:13
Sef. 1:5
Mutta Jumala käänsi heille selkänsä ja hylkäsi heidät, antoi heidän palvoa taivaan tähtiä. Näinhän sanotaan profeettojen kirjassa:

– Toitteko te minulle teuraita ja muita uhreja autiomaassa

niiden neljänkymmenen vuoden aikana,

toitteko, Israelin sukukunta?

43

7:43
1. Kun. 11:7
Molokin telttaa ja Raifan-jumalan tähteä7:43 »Raifan-jumalan tähti» tarkoittaa Saturnusta, josta Aamoksen kirjassa (5:26) käytetään nimitystä Kijjun. te kannoitte,

kuvia, jotka itse olitte kumarrettaviksenne tehneet!

Niinpä minä siirrän teidät pois, Babylonin tuolle puolen.

44

7:44
2. Moos. 25:9,40,26:30
Hepr. 8:5
»Meidän isillämme oli autiomaassa todistuksen teltta. Mooses oli sen tehnyt, sen käskystä, joka hänelle puhui, näkemänsä mallin mukaan. 45
7:45
Joos. 3:3,18:1
Sen teltan meidän isämme saivat perinnöksi, ja he toivat sen mukanaan vallatessaan Joosuan johdolla tämän maan kansoilta, jotka Jumala karkotti heidän tieltään. Näin oli Daavidin aikaan saakka. 46
7:46
2. Sam. 7:2
1. Aik. 17:1
Ps. 132:4,5
Jumala mieltyi Daavidiin, ja niin Daavid pyysi, että saisi etsiä asuinpaikan Jaakobin suvun Jumalalle. 47
7:47
1. Kun. 6:1,2,8:13
1. Aik. 22:6
Mutta Salomo rakensi hänelle asuttavaksi talon! Korkein ei kuitenkaan asu ihmiskäsin tehdyissä rakennuksissa. 48
7:48
1. Kun. 8:27
Ap. t. 17:24
Profeettahan sanoo:

49

7:49,50
Jes. 66:1,2
– Taivas on minun valtaistuimeni

ja maa minun jalkojeni koroke.

Millaisen talon te minulle rakentaisitte,

sanoo Herra,

mikä olisi minun asuinsijani?

50Olenhan omin käsin tehnyt tämän kaiken!

51

7:51
2. Moos. 32:9Jer. 6:10,9:25Jes. 63:10
»Te niskuroijat, ympärileikatut mutta sydämeltänne ja korviltanne pakanat! Aina te olette vastustamassa Pyhää Henkeä – niin kuin isänne, niin myös te! 52
7:52
Luuk. 13:34
Ap. t. 3:14
Onko yhtäkään profeettaa, jota teidän isänne eivät olisi vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennalta ilmoittivat, että Vanhurskas oli tuleva. Ja nyt olette te kavaltaneet ja murhanneet hänet! 53
7:53
Ap. t. 7:38+
Te saitte enkelien tuomana lain, mutta ette ole sitä noudattaneet.»

Stefanos kivitetään

54

7:54
Ap. t. 5:33
Tämän kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja kiristelivät hampaitaan. 55
7:55
Luuk. 22:69
Mutta Pyhää Henkeä täynnä Stefanos nosti katseensa taivasta kohti ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen, joka seisoi Jumalan oikealla puolella. 56
7:56
Matt. 16:13Room. 8:34
Hepr. 12:2
Hän sanoi: »Taivaat ovat avoinna minun silmieni edessä, ja Ihmisen Poika seisoo Jumalan oikealla puolella!»

57Silloin he alkoivat huutaa suureen ääneen, tukkivat korvansa ja ryntäsivät yhtenä miehenä hänen kimppuunsa. 58

7:58
5. Moos. 17:5–7
Ap. t. 22:20Hepr. 11:37
He raahasivat hänet ulos kaupungista kivittääkseen hänet, ja todistajat jättivät viittansa Saul-nimisen nuoren miehen huostaan. 59
7:59
Ps. 31:6
Luuk. 23:46
1. Piet. 4:19
Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili Herraa ja sanoi: »Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni.» 60
7:60
Matt. 5:44
Luuk. 23:34
Hän vaipui polvilleen ja huusi kovalla äänellä: »Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä!» Sen sanottuaan hän nukkui pois.

8

81

8:1
Ap. t. 22:20
Saul oli samaa mieltä kuin muut ja hyväksyi sen, että Stefanos surmattiin.

Saul vainoaa seurakuntaa

Sinä päivänä puhkesi ankara vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan, ja kaikki muut paitsi apostolit hajaantuivat eri puolille Juudeaa ja Samariaa. 2

8:2
Tob. 1:17,18
Muutamat hurskaat miehet hautasivat Stefanoksen ja pitivät hänelle suuret valittajaiset. 3
8:3
Ap. t. 22:4,26:10,11
Gal. 1:13
Mutta Saul tahtoi tuhota seurakunnan. Hän kulki talosta taloon, raastoi miehet ja naiset ulos ja toimitti heidät vankilaan.

Evankeliumi leviää Juudeaan ja Samariaan

8:4—9:31

Filippos Samariassa

4

8:4
Ap. t. 11:19
Ne, jotka näin olivat hajaantuneet, kulkivat seudulta toiselle ja levittivät evankeliumin sanaa. 5
8:5
Ap. t. 6:5
Filippos tuli Samarian pääkaupunkiin ja julisti sen väelle sanomaa Kristuksesta. 6Kun samarialaiset kuulivat, mitä hän puhui, ja näkivät ne tunnusteot, joita hän teki, he tulivat sankoin joukoin kuulemaan häntä. 7
8:7
Mark. 1:26
Luuk. 7:22
Monet vapautuivat saastaisista hengistä, jotka lähtivät heistä kovalla äänellä huutaen, ja monet halvaantuneet ja rammat paranivat. 8Kaupungin täytti ilo ja riemu.

9Jo pitkään oli kaupungissa harjoittanut noituutta muuan Simon, joka väitti olevansa jotakin suurta ja piti Samarian kansaa ihmetyksen vallassa. 10Kaikki, pienimmästä suurimpaan, juoksivat hänen perässään ja sanoivat: »Hän on Suuri Voima, Jumalan voima.» 11Häntä kuunneltiin, koska hän jo pitkän aikaa oli noitatempuillaan hämmästyttänyt ihmisiä. 12Mutta kun ihmiset kääntyivät uskomaan Filipposta, joka julisti hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta Kristuksesta, he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset. 13Jopa Simon itse uskoi, ja hänet kastettiin. Hän pysytteli sitten Filippoksen seurassa, ja nähdessään ne suuret ihmeet ja voimateot, joita Filippos teki, hän oli hämmästyksestä suunniltaan.

Pietari ja Johannes Samariassa

14Kun Jerusalemissa olevat apostolit kuulivat samarialaisten ottaneen vastaan Jumalan sanan, he lähettivät Pietarin ja Johanneksen heidän luokseen. 15Perille tultuaan nämä rukoilivat Samarian uskovien puolesta, että he saisivat Pyhän Hengen. 16

8:16
Ap. t. 19:2
Henki näet ei ollut vielä laskeutunut kehenkään heistä; heidät oli ainoastaan kastettu Herran Jeesuksen nimeen. 17
8:17
Ap. t. 19:6
Pietari ja Johannes panivat kätensä heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen.

18Kun Simon näki, että ne, joiden päälle apostolit panivat kätensä, saivat Hengen, hän tarjosi heille rahaa 19ja sanoi: »Antakaa minullekin tuollainen valta, että kenen päälle panen käteni, se saa Pyhän Hengen.» 20

8:20
Matt. 10:8
Mutta Pietari sanoi hänelle: »Kadotukseen joudut rahoinesi, kun luulet, että Jumalan lahja on rahalla ostettavissa! 21
8:21
Ef. 5:5
Sinulla ei ole tässä osaa eikä arpaa, sillä sinä et ole vilpitön Jumalan edessä. 22
8:22
2. Tim. 2:25
Käänny siis tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa! Kenties hän antaa ajatuksesi anteeksi. 23
8:23
1. Tim. 6:9
Hepr. 12:15
Minä näen, että sinä olet myrkkyä täynnä ja vääryys pitää sinua kahleissaan.» 24Silloin Simon sanoi: »Rukoilkaa minun puolestani Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään tuollaista, mitä sanoitte!»

25Kun apostolit olivat puhuneet Herran sanaa ja todistaneet hänestä, he lähtivät takaisin Jerusalemiin ja julistivat matkalla evankeliumia monissa Samarian kylissä.

Filippos kastaa etiopialaisen hoviherran

26Herran enkeli puhui Filippokselle: »Lähde etelään päin ja mene tielle, joka vie Jerusalemista Gazaan ja on autio.» 27

8:27
Ps. 68:32
Sef. 3:10
Filippos lähti sinne. Juuri silloin sitä tietä tuli mahtava etiopialainen hoviherra, eunukki, joka hoiti Etiopian kuningattaren eli kandaken koko omaisuutta. Hän oli käynyt Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla 28ja oli nyt palaamassa kotiin, istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa.

29Henki sanoi Filippokselle: »Mene lähemmäs ja pysyttele vaunujen vieressä.» 30Filippos juoksi vaunujen luo, ja kuullessaan miehen lukevan profeetta Jesajaa hän sanoi: »Sinä kyllä luet, mutta mahdatko ymmärtää?» 31Mies vastasi: »Kuinka ymmärtäisin, kun kukaan ei minua neuvo.» Hän pyysi Filipposta nousemaan vaunuihin ja istumaan vierellään. 32

8:32,33
Jes. 53:7,8
Kohta, jota hän kirjasta luki, oli tämä:

– Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi,

niin kuin karitsa, joka on ääneti keritsijänsä edessä,

ei hänkään suutansa avannut.

33Kun hänet alennettiin, hänen tuomionsa otettiin pois.

Kuka voi laskea hänen jälkeläistensä määrän?

Hänen elämänsä otetaan pois maan päältä.

34Hoviherra sanoi Filippokselle: »Voisitko sanoa, kenestä profeetta puhuu, itsestäänkö vai jostakin toisesta?» 35Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta kirjoitusten kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.

36Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: »Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?» [ 37Filippos sanoi hänelle: »Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista.» Hoviherra vastasi: »Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.»]8:37 Jae puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista. 38Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet.

39

8:39
1. Kun. 18:12
2. Kun. 2:16
Kun he olivat nousseet vedestä, Herran Henki tempasi Filippoksen pois. Hoviherra ei enää nähnyt häntä mutta jatkoi iloisena matkaansa. 40
8:40
Ap. t. 21:8
Filippos ilmaantui sitten Asdodiin. Evankeliumia julistaen hän kulki kaupungista kaupunkiin, kunnes tuli Kesareaan.

9

Saulin kääntyminen

91

9:1
Ap. t. 8:1
1. Kor. 15:9
Gal. 1:13
1. Tim. 1:13
Saul uhkui yhä vihaa ja murhanhimoa Herran opetuslapsia kohtaan. Hän meni ylipapin luo 2ja pyysi tältä Damaskoksen synagogille osoitettuja kirjeitä, jotka valtuuttaisivat hänet vangitsemaan tuolle tielle lähteneet, sekä miehet että naiset, ketkä vain käsiinsä saisi, ja tuomaan heidät Jerusalemiin.

3Matkalla, Saulin ollessa jo lähellä Damaskosta, taivaasta leimahti yhtäkkiä valo hänen ympärilleen. 4Hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan: »Saul, Saul, miksi vainoat minua?» 5Hän kysyi: »Herra, kuka sinä olet?» Ääni vastasi: »Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. 6Nouse ja mene kaupunkiin. Siellä saat kuulla, mitä sinun on tehtävä.»

7

9:7
1. Kor. 9:1
Saulin matkatoverit seisoivat sanattomina. He kuulivat äänen mutta eivät havainneet ketään. 8Saul nousi maasta, mutta kun hän avasi silmänsä, hän ei nähnyt mitään. Toiset veivät hänet Damaskokseen kädestä taluttaen. 9Kolmeen päivään hän ei nähnyt mitään, ei syönyt eikä juonut.

10Damaskoksessa oli Ananias-niminen opetuslapsi. Herra puhutteli häntä näyssä: »Ananias!» »Tässä olen, Herra», hän vastasi. 11Herra sanoi: »Mene Suorallekadulle ja kysy Juudaksen talosta Saulia, jota kutsutaan Tarsolaiseksi. Hän rukoilee, 12ja näyssä hän on nähnyt, että Ananias-niminen mies tulee sisään ja panee kätensä hänen päälleen, jotta hän saisi näkönsä takaisin.» 13Ananias vastasi: »Herra, minä olen monilta kuullut, kuinka paljon pahaa se mies on Jerusalemissa tehnyt sinun pyhillesi9:13 Ks. selitystä Room. 1:1.. 14Tännekin hän on tullut ylipappien valtuuttamana vangitsemaan kaikki, jotka huutavat avuksi sinun nimeäsi.» 15

9:15
Ap. t. 23:11,26:17,18,28:28
Mutta Herra sanoi hänelle: »Mene, minä olen valinnut hänet aseekseni, tunnustamaan nimeäni maailman kansojen ja kuninkaiden ja myös Israelin kansan edessä. 16
9:16
Ap. t. 20:23
Minä tulen osoittamaan hänelle, että hän joutuu paljon kärsimään minun nimeni tähden.»

17Ananias lähti. Hän meni sisälle taloon, pani kätensä Saulin päälle ja sanoi: »Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut – Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä.» 18Samassa oli kuin suomut olisivat pudonneet Saulin silmistä, ja hän näki jälleen. Hän nousi jalkeille, ja hänet kastettiin. 19Ruokaa nautittuaan hän taas voimistui.

Saul todistaa Jeesuksesta Damaskoksessa

Saul viipyi jonkin aikaa Damaskoksessa opetuslasten luona. 20Hän alkoi heti synagogissa julistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. 21

9:21
Ap. t. 8:3
Kaikki, jotka kuuntelivat häntä, olivat ihmeissään. He sanoivat: »Eikö tämä sama mies pyrkinyt Jerusalemissa tuhoamaan ne, jotka huutavat avuksi Jeesuksen nimeä? Eikö hän tännekin tullut vangitakseen heidät ja viedäkseen ylipappien eteen?» 22
9:22
Ap. t. 18:28
Mutta Saul sai yhä enemmän voimaa. Vääjäämättömin todistein hän osoitti, että Jeesus on Kristus, ja saattoi näin Damaskoksen juutalaiset hämmennyksen valtaan.

23

9:23
Luuk. 6:11
Jonkin ajan kuluttua juutalaiset päättivät tappaa Saulin. 24
9:24,25
2. Kor. 11:32,33
Saul sai kuitenkin vihiä heidän hankkeestaan. He pitivät kaupungin porteilla vartiota yötä päivää, jotta saisivat hänet surmatuksi, 25mutta eräänä yönä opetuslapset auttoivat hänet pakoon laskemalla hänet korissa muurilta alas.

Saul Jerusalemissa

26

9:26
Gal. 1:18
Jerusalemiin saavuttuaan Saul yritti liittyä opetuslasten joukkoon, mutta kaikki pelkäsivät häntä eivätkä uskoneet, että hänestä oli tullut opetuslapsi. 27Silloin Barnabas tuli hänen avukseen ja vei hänet apostolien luo. Hän kertoi heille, kuinka Saul oli tiellä nähnyt Herran, kuinka Herra oli puhunut hänelle ja kuinka hän Damaskoksessa oli rohkeasti julistanut sanomaa Jeesuksesta. 28Sen jälkeen Saul eli ja vaikutti heidän parissaan Jerusalemissa. Rohkeasti hän julisti sanomaa Herrasta. 29Hän puhui myös kreikankielisille juutalaisille ja väitteli heidän kanssaan, mutta he yrittivät tappaa hänet. 30
9:30
Ap. t. 11:25
Kun uskonveljet saivat tietää tämän, he veivät Saulin Kesareaan ja lähettivät hänet sieltä Tarsokseen.

31Kaikkialla Juudeassa, Galileassa ja Samariassa kirkolla oli nyt rauha. Se eli ja rakentui Herran pelossa, ja Pyhä Henki vahvisti sitä, niin että se yhäti kasvoi.

Lähetystyö alkaa. Antiokian seurakunta

9:32—15:35

Pietari Lyddassa ja Joppessa

32Pietari kiersi paikkakunnalta toiselle ja tuli myös Lyddassa asuvien pyhien luo. 33Hän tapasi kaupungissa Aineas-nimisen miehen, joka oli halvaantunut ja oli ollut vuoteenomana kahdeksan vuotta. 34

9:34
Luuk. 5:24
Pietari sanoi hänelle: »Jeesus Kristus parantaa sinut, Aineas! Nouse ja kokoa vuoteesi.» Mies nousi heti. 35Kaikki, jotka asuivat Lyddassa ja Saaronin tasangolla, näkivät hänet, ja he kääntyivät ja uskoivat Herraan.

36Joppessa9:36 Joppe on sama kuin Vanhan testamentin Jafo, nykyinen Jaffa. Arameankielinen nimi Tabita ja kreikankielinen Dorkas tarkoittavat gasellia. oli opetuslasten joukossa Tabita-niminen nainen; nimi on kreikaksi Dorkas. Hän teki paljon hyvää ja avusti köyhiä runsain määrin. 37Mutta noihin aikoihin hän sairastui ja kuoli, ja hänet pestiin ja kannettiin kattohuoneeseen. 38Lydda on lähellä Joppea, ja kun opetuslapset kuulivat Pietarin olevan siellä, he lähettivät kaksi miestä viemään hänelle sanan: »Tule kiireesti meidän luoksemme.»

39Pietari lähti heti miesten mukaan. Kun hän tuli paikalle, hänet vietiin kattohuoneeseen, ja leskivaimot kerääntyivät hänen ympärilleen ja näyttivät itkien hänelle paitoja ja muita vaatteita, jotka Dorkas oli tehnyt ollessaan vielä heidän kanssaan. 40

9:40
Luuk. 8:51
Pietari käski kaikkien poistua. Hän polvistui ja rukoili. Sitten hän kääntyi vainajan puoleen ja sanoi: »Tabita, nouse!» Nainen avasi silmänsä, ja nähdessään Pietarin hän nousi istumaan. 41Pietari ojensi hänelle kätensä ja auttoi hänet jalkeille. Sitten Pietari kutsui huoneeseen lesket ja kaikki pyhät, ja he saivat nähdä, että Tabita oli elossa.

42Tapahtumasta levisi tieto ympäri Joppea, ja monet uskoivat nyt Herraan. 43Pietari jäi vielä joksikin aikaa Joppeen ja asui erään Simon-nimisen nahkurin luona.