2. Samuelin kirja 9

₁Daavid kysyi: »Mahtaako Saulin suvusta olla enää jäljellä ketään, jolle voisin Jonatanin tähden osoittaa ystävyyttä?» ₂Saulin talossa oli ollut Siba-niminen palvelija. Hänet kutsuttiin Daavidin luo, ja kuningas kysyi: »Oletko sinä Siba?» Hän vastasi: »Olen, herrani.» ₃Kuningas kysyi: »Eikö Saulin suvusta ole enää jäljellä ketään, jolle voisin osoittaa ystävyyttä, niin kuin Jumala vaatii?» Siba vastasi kuninkaalle: »On yksi, Jonatanin rampa poika.» ₄Kuningas kysyi: »Missä hän on?» Siba sanoi: »Hän on Ammielin pojan Makirin talossa Lo-Dabarissa.» ₅Kuningas lähetti palvelijansa hakemaan hänet sieltä.

₆Tultuaan kuninkaan luo Mefiboset, Saulin pojan Jonatanin poika, heittäytyi kunnioittavasti maahan hänen eteensä. Daavid sanoi: »Mefiboset!» Hän vastasi: »Olen palvelijasi.» ₇Daavid sanoi hänelle: »Älä pelkää. Minä haluan osoittaa sinulle ystävyyttä isäsi Jonatanin tähden. Minä annan sinulle isoisäsi Saulin koko maaomaisuuden, ja saat aina syödä minun pöydässäni.» ₈Mefiboset kumarsi kunnioittavasti ja sanoi: »Mikä olen minä, sinun palvelijasi, kun käännyt tällaisen koiranraadon puoleen?» ₉Kuningas kutsui luokseen Saulin palvelijan Siban ja sanoi hänelle: »Kaiken sen, mikä on kuulunut Saulille ja hänen suvulleen, minä annan herrasi pojalle. ₁₀Viljele poikiesi ja orjiesi kanssa hänen maataan ja korjaa sato, niin että herrasi poika saa siitä toimeentulonsa. Mefiboset, herrasi poika, saa kuitenkin aina syödä minun pöydässäni.» Siballa oli viisitoista poikaa ja kaksikymmentä orjaa. ₁₁Hän vastasi kuninkaalle: »Minä teen niin kuin herrani ja kuninkaani käskee.» Siitä alkaen Mefiboset söi Daavidin pöydässä kuninkaan poikien joukossa.

₁₂Mefibosetilla oli pieni poika, jonka nimi oli Miika. Koko Siban talonväki jäi Mefibosetin palvelukseen, ₁₃mutta Mefiboset itse asui Jerusalemissa, koska hän sai aina syödä kuninkaan pöydässä; ja hän ontui kumpaakin jalkaansa.