2. kuninkaiden kirja 11
Ataljan hallituskausi ja Jojadan kapina
1Kun Ahasjan äiti Atalja sai tietää poikansa kuolleen, hän päätti hävittää koko Juudan kuningassuvun. 2Silloin Ahasjan sisar Joseba, joka oli kuningas Joramin tytär, otti Ahasjan pojan Joasin salaa pois surmattavaksi määrättyjen kuninkaan poikien joukosta. Hän vei pojan ja tämän imettäjän makuuhuoneeseensa, ja pojan henki säästyi, kun hänet näin piilotettiin Ataljalta. 3Joasia pidettiin sitten kuuden vuoden ajan kätkössä Joseban luona Herran temppelissä, sillä Atalja hallitsi maata.
4Seitsemäntenä vuotena pappi Jojada kutsui kaarialaisten palkkasoturien ja henkikaartin sadanpäälliköt luokseen Herran temppeliin. Hän solmi liiton heidän kanssaan ja otti heiltä valan Herran temppelissä. Sitten hän näytti sadanpäälliköille kuninkaan pojan 5ja antoi heille käskyn: »Näin teidän tulee toimia. Teidän osastoistannehan on kolmannes sapattina vartiovuorossa. Sijoittakaa siitä joukosta yksi kolmannes vartioimaan kuninkaan palatsia, 6toinen Surinporttia ja kolmas Henkikaartinporttia. Huolehtikaa vuorotellen temppelin sisäänkäynnin vartioinnista. 7Pankaa ne kaksi osastoanne, joiden pitäisi olla sapattina vapaavuorossa, kuninkaan luo vartioimaan Herran temppeliä. 8Pysytelkää kuninkaan ympärillä ja pitäkää ase kädessänne. Jos joku yrittää murtaa rivinne, tappakaa hänet. Pysykää joka hetki kuninkaan lähellä, minne hän sitten meneekin.»
9Sadanpäälliköt tekivät pappi Jojadan käskyn mukaisesti. He kokosivat kukin sotilaansa, niin sapattina vartioon tulevat kuin vapaavuorolaisetkin, ja tulivat Jojadan luo. 10Pappi antoi sadanpäälliköille keihäät ja jouset, jotka olivat kuuluneet kuningas Daavidille ja olivat nyt Herran temppelissä. 11Henkivartijat asettuivat ase kädessä kuninkaan suojaksi, ja heidän rivinsä kiersi temppelin eteläseinältä alttarin vieritse pohjoisseinälle saakka. 12Jojada toi kuninkaan pojan esiin, asetti hänen päähänsä otsarivan ja antoi hänelle lain kirjan. Hänet julistettiin kuninkaaksi ja voideltiin, ja kaikki taputtivat käsiään ja huusivat: »Eläköön kuningas!»
13Kun Atalja kuuli sotilaiden ja kansan huudon, hän lähti Herran temppeliin väkijoukon luo. 14Mutta siellä hän näki, että kuningas seisoi korokkeella, kuten tapa oli, ja päälliköt ja torvensoittajat olivat hänen ympärillään ja koko Juudan kansa riemuitsi ja puhalsi torviin. Silloin Atalja repäisi vaatteensa ja huusi: »Kapina, kapina!» 15Pappi Jojada antoi sotilaita johtaville sadanpäälliköille käskyn: »Viekää hänet rivistöjen välitse ulos ja surmatkaa jokainen, joka yrittää seurata häntä.» Hän ei näet halunnut, että Atalja surmattaisiin Herran temppelissä. 16Niin sotilaat tarttuivat Ataljaan, veivät hänet Hevosportin kautta kuninkaan palatsiin ja surmasivat hänet siellä.
17Jojada, kansa ja kuningas tekivät liiton ja sitoutuivat aina olemaan Herran kansa. 18Väkijoukko tunkeutui Baalin temppeliin ja hävitti sen maan tasalle. Alttarit ja kuvat murskattiin palasiksi, ja Baalin pappi Mattan surmattiin alttarien edessä. Jojada asetti sotilaita vartioimaan Herran temppeliä 19ja lähti sitten saattamaan kuningasta temppelistä. Hän kutsui mukaansa sadanpäälliköt, kaarialaiset palkkasoturit ja muut henkivartijat sekä koko väkijoukon, ja he menivät Henkikaartinportin kautta kuninkaan palatsiin. Siellä Joas istuutui kuninkaan valtaistuimelle. 20Koko kansa riemuitsi, ja kaupunki pysyi rauhallisena. Atalja oli surmattu kuninkaan palatsissa.
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007