1. Samuelin kirja 21

₁Sitten Daavid lähti, ja Jonatan palasi kaupunkiin. ₂Daavid meni Nobiin pappi Ahimelekin luo. Ahimelek tuli säikähtyneenä häntä vastaan ja kysyi: »Miksi olet yksin? Miksi sinulla ei ole ketään mukanasi?» ₃Daavid vastasi pappi Ahimelekille: »Kuningas on antanut minulle tehtävän. Mutta hän sanoi: ’Kukaan ei saa tietää mitään siitä tehtävästä, jota suorittamaan sinut lähetän ja jonka olen sinulle määrännyt.’ Palvelijoiden olen käskenyt tulla erääseen toiseen paikkaan. ₄Onko sinulla täällä mitään ruokaa? Anna minulle viisi leipää tai mitä sinulla sattuu olemaan.» ₅Pappi vastasi Daavidille: »Minulla ei ole täällä tavallista leipää, mutta pyhää leipää on, jos vain palvelijasi ovat pysyneet erossa naisista.» ₆Daavid sanoi papille: »Varmasti ovat. Aina kun lähdemme sotaan, on naisiin koskeminen meiltä kielletty, jotta mieheni pysyisivät pyhinä ja puhtaina. Vaikka tämä ei olekaan sotaretki, he ovat tänäänkin täysin puhtaat.» ₇Silloin pappi antoi hänelle pyhiä leipiä. Siellä ei näet ollut muuta leipää kuin uhrileipiä, jotka oli otettu pois Herran edestä silloin kun niiden tilalle oli pantu tuoreet leivät.

₈Siellä oli silloin pyhittäytymässä Herran edessä yksi Saulin miehistä, edomilainen Doeg, joka oli hänen paimentensa päällysmies. ₉Daavid sanoi Ahimelekille: »Sattuuko sinulla olemaan täällä keihästä tai miekkaa? En ehtinyt ottaa mukaani miekkaa enkä muitakaan aseitani, kun kuninkaan antama tehtävä oli niin kiireellinen.» ₁₀Pappi vastasi: »Täällä on Goljat Filistealaisen miekka, sen miehen, jonka sinä tapoit Elanlaaksossa. Se on tuolla efodin takana vaatteeseen käärittynä. Ota se, jos haluat. Muuta täällä ei ole.» Daavid sanoi: »Ei sen parempaa olekaan! Anna se minulle.»

₁₁Samana päivänä Daavid jatkoi matkaansa paetakseen Saulin ulottuvilta ja tuli Gatin kuninkaan Akisin luo. ₁₂Mutta Akisin miehet sanoivat kuninkaalleen: »Eikö se ole Daavid, tuon maan kuningas? Hänestähän naiset tanssiessaan lauloivat:

₁₃Daavid pani heidän puheensa merkille ja alkoi pelätä Gatin kuningasta Akisia. ₁₄Siksi hän tekeytyi mielipuoleksi, riehui heidän edessään, piirteli portin oviin ja kuolasi parralleen. ₁₅Akis sanoi miehilleen: »Näette kai tekin, että mies on järjiltään. Miksi teidän piti tuoda hänet minun luokseni? ₁₆Eikö täällä ole tarpeeksi hulluja muutenkin, miksi toitte vielä tämän hullun minun kiusakseni? Tämäkö minun pitäisi päästää hoviini?»