14 LUKU.
Herran päivä: Viholliset voitetaan ja Jerusalem puhdistetaan. Jerusalemin tuleva pyhyys.
1Katso, Herran päivä on tuleva, ja sinun saaliisi jaetaan sinun keskelläsi. 2Minä kokoan kaikki pakanat sotaan Jerusalemia vastaan. Kaupunki valloitetaan, talot ryöstetään, naiset raiskataan, ja puoli kaupunkia lähtee pakkosiirtolaisuuteen, mutta jäljelle jäävää kansaa ei hävitetä kaupungista. 3Ja Herra on lähtevä liikkeelle ja sotiva näitä pakanoita vastaan, niinkuin sotimispäivänänsä, taistelun päivänä. 4Hänen jalkansa seisovat sinä päivänä Öljymäellä, joka on Jerusalemin edustalla itää kohti. Ja Öljymäki halkeaa kahtia idästä länteen hyvin suureksi laaksoksi: toinen puoli mäkeä siirtyy pohjoiseen ja toinen puoli etelään päin. 5Ja te pakenette minun mäkieni väliseen laaksoon, sillä mäkien välinen laakso on ulottuva Asaliin asti. Te pakenette, niinkuin pakenitte maanjäristystä Ussian, Juudan kuninkaan, päivinä. Ja Herra, minun Jumalani, tulee; kaikki pyhät sinun kanssasi.
6Sinä päivänä ei ole valoa:
loistavat tähdet sammuvat.
7Se on oleva yhtämittaista päivää —
Herralle on se tunnettu —
ei vaihdu päivä ja yö; ja
ehtoolla on oleva valoisata.
8Sinä päivänä elävät vedet
virtaavat Jerusalemista:
toiset puolet niistä Idänmerta kohti,
toiset puolet Länsimerta kohti.
Niin on tapahtuva kesät ja talvet.
9Herra on oleva koko maan kuningas.
Sinä päivänä on Herra oleva yksi
ja hänen nimensä yksi.
10Koko maa muuttuu tasaiseksi kuin Aromaa
Gebasta Rimmoniin asti, Jerusalemin eteläpuolelle.
Ja tämä on oleva korkea
ja oleva asuttu, paikallansa,
Benjaminin portista entisen portin sijaan asti,
Kulmaporttiin ja Hananelin-torniin asti,
kuninkaan viinikuurniin asti.
11He asuvat siellä,
eikä vihitä sitä enää tuhon omaksi,
ja Jerusalem on oleva asuttu, oleva turvassa.
12Ja tämä on oleva vitsaus,
jolla Herra rankaisee niitä kansoja,
jotka sotivat Jerusalemia vastaan:
hän mädättää siltä kansalta lihan,
kun se vielä seisoo jaloillaan,
sen silmät mätänevät kuopissansa,
ja sen kieli mätänee sen suussa.
13Sinä päivänä on tuleva Herralta
suuri hämminki heidän sekaansa,
niin että he käyvät kiinni toinen toisensa käteen
ja toisen käsi kohoaa toisen kättä vastaan.
14Myös Juuda on sotiva Jerusalemissa,
ja kaikkien pakanakansojen rikkaudet
kootaan joka taholta:
kullat ja hopeat ja ylen paljon vaatteita.
15Samoin on vitsaus kohtaava
hevosia ja muuleja ja kameleja ja aaseja
ja kaikkea karjaa, mitä niissä leireissä on —
samankaltainen vitsaus.
16Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet,
jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan,
käyvät vuosi vuodelta sinne ylös
kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia,
ja viettämään lehtimajanjuhlaa.
17Ja mitkä maan sukukunnista
eivät käy ylös Jerusalemiin
kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia,
niille ei tule sadetta.
18Ja jos egyptiläisten sukukunta
ei käy eikä tule sinne ylös,
ei tule sitä heillekään;
vaan heitä on kohtaava se vitsaus,
millä Herra rankaisee niitä pakanakansoja,
jotka eivät tule sinne ylös
viettämään lehtimajanjuhlaa.
19Tämä on oleva egyptiläisten synnin palkka
ja kaikkien niiden pakanakansojen synnin palkka,
jotka eivät käy sinne ylös
viettämään lehtimajanjuhlaa.
20Sinä päivänä on oleva
hevosten kulkusissa kirjoitus: "Pyhitetty Herralle".
Ja padat Herran temppelissä
ovat uhrimaljain vertaisia,
jotka ovat alttarin edessä.
21Ja jokainen pata Jerusalemissa ja Juudassa
on oleva pyhitetty Herralle Sebaotille,
ja kaikki uhraajat tulevat
ja ottavat niitä ja keittävät niissä.
Eikä ole enää sinä päivänä yhtään kaupustelijaa
Herran Sebaotin temppelissä.
