10 LUKU.
Epäjumalat ovat voimattomat. Herra kukistaa pakanakansat ja auttaa kansaansa.
1Rukoilkaa Herralta sadetta kevätsateen aikana:
Herra tekee ukkospilvet
ja antaa heille sadekuurot,
antaa kasvit joka miehen pellolle.
2Sillä kotijumalat puhuvat tyhjiä,
ja tietäjät näkevät petosnäkyjä,
puhuvat valheunia, lohduttelevat turhilla.
Sentähden he saavat lähteä matkaan
kuin lammaslauma
ja kärsivät vaivaa, kun ei ole paimenta.
3Paimenia kohtaan syttyy minun vihani,
ja johtomiehiä minä rankaisen;
sillä Herra Sebaot pitää huolen laumastansa,
Juudan heimosta,
ja asettaa sen ikäänkuin kunniaratsuksensa sodassa.
4Siitä on lähtevä kulmakivi,
siitä kiinnityspaalu, siitä sotajousi,
siitä lähtevät käskijät kaikki.
5Ja he ovat niinkuin sankarit,
jotka polkevat katujen lokaa sodassa.
He sotivat, sillä Herra on heidän kanssansa;
ja häpeään joutuvat hevosilla-ratsastajat.
6Minä teen väkeväksi Juudan heimon
ja autan Joosefin heimoa.
Minä saatan heidät kotiin,
sillä minä armahdan heitä,
ja he tulevat olemaan,
niinkuin en minä olisi heitä hyljännytkään.
Sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa,
ja kuulen heidän rukouksensa.
7Efraim on oleva niinkuin sankari,
ja heidän sydämensä on iloitseva niinkuin viinistä.
Heidän lapsensa näkevät sen ja iloitsevat;
heidän sydämensä riemuitsee Herrassa.
8Minä olen viheltävä heille ja kokoava heidät,
sillä minä lunastan heidät,
ja he lisääntyvät, niinkuin lisääntyivät ennen.
9Kun minä sirotan heidät kansojen sekaan,
muistavat he minua kaukaisissa maissa;
ja he lastensa kanssa saavat elää ja palata takaisin.
10Minä tuon heidät takaisin Egyptin maasta
ja kokoan heidät Assurista;
minä vien heidät Gileadin maahan ja Libanonille,
eikä heille ole riittävästi tilaa.
11Hän käy ahdistuksen meren lävitse,
hän lyö meren aaltoja,
ja kaikki Niilivirran syvyydet kuivuvat,
Assurin ylpeys painuu alas,
ja Egyptin valtikka väistyy pois.
12Mutta heidät minä teen väkeviksi Herrassa,
ja hänen nimensä on heidän kerskauksensa,
sanoo Herra.