2 LUKU. 2

₁1:16 Mutta jumalattomat

kutsuvat kuoleman tykönsä

teoillaan ja sanoillaan,

pitävät sitä ystävänänsä

ja ikävöitsevät sitä.

He ovat tehneet liiton sen kanssa,

koska ansaitsevat joutua sen omiksi.

1 Sillä he sanovat sydämessään,

päätellen nurjasti:

"Lyhyt ja surkea on meidän elämämme;

eikä ole parannuskeinoa

ihmisen kuolemaa vastaan,

ei tunneta sitä, joka tuonelasta päästää.

₂Sillä sattumasta

me olemme syntyneet,

ja tämän elämän jälkeen me olemme,

niinkuin meitä ei olisi ollutkaan.

Sillä savua on henkäys

meidän sieramissamme,

ja ajatus on kipinä

meidän sydämemme sykinnässä.

₃Kun se on sammunut,

raukeaa ruumis tuhaksi,

ja henki haihtuu niinkuin kevyt ilma.

₄Ja meidän nimemme

unhottuu aikaa myöten,

eikä kukaan muista meidän tekojamme;

meidän elämämme katoaa

niinkuin pilven jäljet,

se hälvenee niinkuin sumu,

jonka auringon säteet karkoittavat

ja joka vaipuu maahan sen lämmöstä.

₅Sillä meidän elämämme on varjo,

joka menee ohitse,

ja kun loppumme on tullut,

ei palausta enää ole;

sillä siihen on painettu sinetti,

eikä kukaan sitä muuta.

₆Tulkaa siis ja nauttikaamme

sitä hyvää, mikä saatavissa on,

käyttäkäämme kiiruusti

hyväksemme maailmaa

niinkuin nuoruuden päivinä.

₇Täyttäkäämme itsemme

jalolla viinillä ja voiteilla,

älköönkä kevään kukka menkö ohitsemme.

₈Seppelöikäämme itsemme

ruusujen umpuilla,

ennenkuin ne kuihtuvat.

₉Älköön kukaan meistä olko osaton

vallattomasta ilostamme;

kaikkialle jättäkäämme riemumme merkit,

sillä tämä on meidän osamme ja arpamme.

₁₀Tehkäämme väkivaltaa

vanhurskaalle köyhälle,

älkäämme säälikö leskeä,

vanhuksen iästä harmaantuneita hapsia

älkäämme kavahtako;

₁₁meidän voimamme määrätköön,

mikä oikeata on;

sillä se, mikä on heikkoa,

osoittaa itsensä kelvottomaksi.

₁₂Mutta väijykäämme vanhurskasta,

sillä hän on meille kiusallinen,

hän asettuu meidän tekojamme vastaan

ja soimaa meitä lainrikkomuksistamme

ja muistuttaa meille

rikoksistamme kuria vastaan.

₁₃Hän kehuu tuntevansa Jumalan

ja kutsuu itseänsä Herran palvelijaksi.

₁₄Hän on tullut meille

ajatustemme nuhteeksi,

hän on meille vastenmielinen

jo katsellakin,

₁₅koska hänen elämänsä

on toisenlainen kuin muiden,

ja hänen polkunsa ovat eriskummaiset.

₁₆Hän pitää meitä

väärän rahan veroisina,

ja meidän teitämme hän karttaa

kuin saastaisuutta.

Hän ylistää autuaaksi

vanhurskasten loppua

ja kerskaten sanoo Jumalaa isäksensä.

₁₇Katsokaamme,

ovatko hänen sanansa todet,

ja tutkistelkaamme,

millainen hänen loppunsa on oleva.

₁₈Sillä jos vanhurskas

on Jumalan poika,

niin Jumala pitää hänestä huolen

ja vapahtaa hänet vastustajien kädestä.

₁₉Koetelkaamme häntä

häväistyksellä ja pahoinpitelyllä,

että oppisimme tuntemaan

hänen kärsivällisyytensä

ja tutkisimme hänen pitkämielisyytensä.

₂₀Tuomitkaamme hänet

häpeälliseen kuolemaan,

hänellähän on varjelus,

niinkuin hän itse sanoo."

₂₁Näin he ajattelevat,

mutta he erehtyvät,

sillä heidän pahuutensa

on sokaissut heidät.

₂₂He eivät tunne Jumalan salaisuuksia,

eivät toivo vanhurskauden palkkaa,

eivätkä minäkään pidä

nuhteettomien sielujen kunnialahjaa.

₂₃Sillä Jumala loi ihmisen

katoamattomuuteen

ja teki hänet oman olemuksensa kuvaksi.

₂₄Mutta perkeleen kateudesta

tuli kuolema maailmaan,

ja ne, jotka hänen omansa ovat,

saavat sen kokea.