6 LUKU.
Ylpeyden vahingollisuus. Oikea ja väärä ystävyys. Viisauden etsiminen ja sen hedelmät.
2Älä korota itseäsi omassa mielessäsi,
ettei sinun sieluasi raastettaisi
niinkuin härkää, 3ettet joutuisi kaluamaan
omia lehtiäsi
ja turmelemaan hedelmiäsi
ja jäisi kuivan puun kaltaiseksi.
4Kelvoton sielu turmelee sen,
jolla se on,
ja saattaa hänet vihamiesten ilkuttavaksi.
5Lempeä suu hankkii paljon ystäviä
ja hyväpuheinen kieli
paljon ystävyyden osoituksia.
6Olkoon paljon niitä,
jotka elävät rauhassa sinun kanssasi,
mutta neuvonantajia olkoon sinulla
yksi tuhannesta.
7Jos hankit itsellesi ystävän,
hanki hänet koettelemuksissa,
äläkä aivan pian
anna hänelle luottamustasi.
8Sillä moni on ystävä aikanansa,
mutta ei pysy silloin,
kun sinulla on ahtaat päivät.
9Ja moni ystävä
muuttuu vihamieheksi
ja saattaa riidan julki, sinulle pilkaksi.
10Ja moni on ystävä
ollessaan pöytäkumppanina,
mutta ei pysy silloin,
kun sinulla on ahtaat päivät:
11onnesi päivinä hän on kuin sinä itse
ja käyttäytyy rohkeasti
sinun palvelusväkeäsi kohtaan;
12mutta jos joudut alhaiseen asemaan,
on hän sinua vastaan
ja kätkeytyy sinun kasvojesi edestä.
13Pysy erilläsi vihamiehistäsi,
ja ole varuillasi ystäviisi nähden.
14Uskollinen ystävä on vahva turva;
joka sellaisen löytää, se aarteen löytää.
15Uskollinen ystävä on korvaamaton,
eikä hänen arvonsa ole punnittavissa.
16Uskollinen ystävä
on elvyttävä lääke,
ja jotka Herraa pelkäävät,
ne sellaisen löytävät.
17Herraa pelkääväinen
harrastaa oikeata ystävyyttä,
sillä miestä myöten
on hänen läheisimpänsä.
18Poikani, hamasta nuoruudestasi
valitse osaksesi kuri,
niin sinä löydät viisautta
vanhuuteesi saakka.
19Lähesty sitä
kyntäjän ja kylväjän tavoin
ja odota sen hyviä hedelmiä.
Sillä sitä viljellessäsi
sinulla on vähän vaivaa,
ja pian pääset syömään sen satoa.
20Kuinka peräti vaikea
se onkaan kurittomille!
Ei kestä siinä älytön.
21Se on hänelle kuin raskas väkikivi,
ja viivyttelemättä hän heittää sen pois.
22Sillä viisaus on nimensä mukainen,
eikä se ole tunnettu monelle.
23Kuule, poikani,
ja ota vastaan minun mietelmäni,
äläkä torju pois minun neuvojani.
24Pistä jalkasi sen kahleisiin
ja kaulasi sen kaularautaan,
25taivuta hartiasi sen alle
ja kanna sitä,
äläkä kyllästy sen siteisiin.
26Käy sen tykö kaikesta sielustasi,
ja kaikin voimin noudata sen teitä.
27Seuraa sen jälkiä ja etsi,
ja sinä tulet sen tuntemaan,
ja kun olet sen saavuttanut,
älä laske sitä menemään.
28Sillä viimein sinä löydät levon,
jonka se antaa,
ja se kääntyy sinulle iloksi.
29Silloin sen kahleet ovat sinulle
vahva turva
ja sen kaularaudat kunniapuku.
30Sillä sen ies on kultainen koriste,
ja sen siteet ovat punasinistä purppuraa.
31Sinä puet sen yllesi kunniapuvuksi
ja panet sen päähäsi riemuseppeleeksi.
32Jos tahdot, poikani,
saat sinä opetusta,
ja jos mielelläsi siihen antaudut,
tulet taidolliseksi.
33Jos halullisesti kuulet, niin sinä opit;
ja jos kallistat korvasi, tulet viisaaksi.
34Missä on paljon vanhempia,
sinne asetu;
ja joka on viisas,
siihen liity.
35Kaiken jumalallisen esittämistä
kuule halusta,
ja ymmärtäväiset vertaukset
älkööt sinua paetko.
36Jos näet ymmärtäväisen,
käy varhain hänen tykönsä,
ja sinun jalkasi kuluttakoon
hänen oviensa kynnyksiä.
37Ajattele Herran säädöksiä,
ja tutkistele aina hänen käskyjänsä.
Hän vahvistaa sinun sydämesi,
ja sinun halajamisesi viisauteen
tulee tyydytetyksi.