37 LUKU. 37

₁Jokainen ystävä sanoo:

"Ystävä minäkin olen",

mutta moni on ystävä

ainoastaan nimeltä.

₂Eikö se ole murhe

aina kuolemaan asti,

jos kumppani ja ystävä

muuttuu vihamieheksi?

₃Voi, sinä paha mielenlaatu!

Mistä olet sinä vyörynyt,

niin että peität vilpillä maan?

₄Moni kumppani nauttii ystävästä

silloin, kun on iloa,

mutta ahdingon aikana on häntä vastaan.

₅Moni kumppani näkee vaivaa

yhdessä ystävänsä kanssa

vatsansa hyväksi,

mutta sodan tullen tempaakin kilven.

₆Älä unhota mielestäsi ystävääsi,

äläkä ole muistamatta häntä,

kun olet rahoissa.

₇Jokainen neuvonantaja

kehuu omaa neuvoansa,

mutta moni neuvoo omaksi eduksensa.

₈Pidä varasi neuvonantajalta,

ja ota ensin selvä siitä,

mitä hän itse tarvitsee,

ettei hän vain anna neuvoja

omaksi hyväkseen,

ettei hän heitä sinusta arpaa

₉ja sano sinulle: "Hyvällä tiellä olet",

vaikka hän asettuu syrjään

nähdäksensä, kuinka sinun käy.

₁₀Älä neuvottele sen kanssa,

joka katsoo sinuun karsaasti,

vaan kadehtijoiltasi pidä aikeesi salassa.

₁₁Älä neuvottele naisen kanssa

hänen kilpailijattarestaan,

älä pelkurin kanssa sodasta,

älä kauppiaan kanssa tavaranvaihdosta,

älä ostajan kanssa myynnistä,

älä hyvääsuomattoman kanssa

kiitollisuudesta,

älä armahtamattoman kanssa

hyväntekeväisyydestä,

älä hidastelijan kanssa mistään työstä,

älä vuosipalkkalaisen kanssa

loppuvuoden töistä,

äläkä laiskan palvelijan kanssa

mistään työnteosta.

Sellaisiin älä luota

missään neuvonpidossa;

₁₂vaan ole yhäti

hurskaan miehen parissa,

jonka tiedät pitävän käskyt,

joka on kanssasi samanmielinen

ja joka, jos joudut lankeamaan,

kärsii sinun kanssasi.

₁₃Pidä myös pätevänä

oman sydämesi neuvo,

sillä ei kukaan

ole sinulle uskollisempi kuin se.

₁₄Useinhan miehen mieli

tapaa ilmoittaa hänelle enemmän

kuin seitsemän vartijaa,

jotka istuvat korkeassa vartiopaikassa.

₁₅Mutta yli kaiken tämän

rukoile Korkeinta,

että hän totuudessaan

sinun tiesi tasoittaisi.

₁₆Kaiken työn alku olkoon harkinta,

ja jokaisen tehtävän edellä

käyköön neuvonpito.

₁₇Sydämen muuttumisen seuraus on,

että näkyviin kohoavat nämä neljä:

₁₈hyvä ja paha, elämä ja kuolema.

Mutta kieli pitää alati niitä vallassaan.

₁₉Moni mies on taitava

ja on monien kasvattaja,

mutta omalla kohdallansa

ei kelpaa mihinkään.

₂₀Moni näyttää sanoissa viisaalta,

mutta on vihattu.

Hän jää vaille kaikkea toimeentuloakin,

₂₁sillä Herra ei ole suonut hänelle

miellyttävyyttä;

häneltä viisaus peräti puuttuu.

₂₂Moni on viisas omaksi hyväksensä,

ja hänen ymmärryksensä hedelmät

ovat luotettavia

vain hänen omassa suussaan.

₂₃Viisas mies kasvattaa kansaansa,

ja hänen ymmärryksensä hedelmät

ovat luotettavat.

₂₄Viisas mies saa runsaasti siunausta,

ja häntä ylistävät onnelliseksi kaikki,

jotka hänet näkevät.

₂₅Miehen elämä kestää

jonkun luvun päiviä,

mutta Israelin päivät

ovat lukemattomat.

₂₆Viisas saa perinnökseen

kansansa keskuudessa luottamuksen,

ja hänen nimensä elää iäti.

₂₇Poikani! Tutki oma luontosi

elämäsi kuluessa,

ja katso, mikä sille on pahaa,

äläkä sille sitä anna.

₂₈Sillä ei kaikki ole hyväksi kaikille,

eikä kenenkään luonto

siedä mitä tahansa.

₂₉Älä ole kohtuuton

missään nautinnossa,

äläkä antaudu hillittömästi herkutteluun.

₃₀Sillä paljoista ruuista tulee vaiva,

ja kohtuuttomuus vie oksennukseen asti.

₃₁Kohtuuttomuuden takia

on moni kuollut;

mutta joka pitää varansa,

se jatkaa ikäänsä.