10 LUKU.
Esivalta ja alamaiset. Ylpeyden vaarat. Oikea kunnia ja oman arvon tunto.
1Viisas tuomari pitää kansansa kurissa,
ja ymmärtäväisen hallinto
on hyvin järjestetty.
2Millainen kansan tuomari on,
sellaiset myös hänen palvelijansa;
ja millainen kaupungin hallitusmies on,
sellaiset myös kaikki sen asukkaat.
3Kuriton kuningas
saattaa kansansa turmioon,
mutta vallassaolijain ymmärtäväisyys
asuttaa kaupungin.
4Herran käsissä on maan esivalta,
ja aikanansa hän nostaa hallitsemaan
kelvollisen miehen.
5Herran kädessä on miehen menestys,
ja hän antaa päällysmiehelle
hänen arvonsa.
6Älä pidä vihaa lähimmäisellesi
mistään vääryyden teosta,
äläkä ryhdy mihinkään,
kun tehdään väkivallan töitä.
7Ylpeys on vihattava
Herran ja ihmisten edessä,
ja molempien silmissä vääryys on rikos.
8Ylivalta siirtyy kansalta kansalle
vääryyksien, väkivallan tekojen
ja rahanhimon tähden.
9Miksi ylpeilee tomu ja tuhka,
hän, jonka sisukset
jo hänen eläessään mätänevät?
10Sairaus on pitkällinen,
se pilkkaa lääkäriä:
tänään kuningas, huomenna kuollut!
11Sillä kun ihminen kuolee,
ovat madot, elukat ja toukat
hänen perintönsä.
12Ylpeyden alku on se,
että ihminen luopuu Herrasta,
että hänen sydämensä luopuu
hänen Luojastaan.
13Sillä synti on ylpeyden alku,
ja joka siitä kiinnipitää,
siitä virtanaan vuotavat kauhistukset.
Sentähden Herra antaa sellaisille
tavattomia koetuksia
ja viimein syöksee heidät turmioon.
14Herra on kumonnut
hallitsijain valtaistuimia
ja asettanut heidän sijaansa sävyisiä.
15Herra on reväissyt pois
kansakuntia juurinensa
ja istuttanut niiden sijaan nöyriä.
16Herra on syössyt turmioon
kansakuntien maita
ja hävittänyt ne
maan perustuksia myöten.
17Hän on temmannut pois
niiden asukkaat,
on hävittänyt heidät,
poistanut heidän muistonsa maan päältä.
18Ei ole ylpeys luotu ihmisille
eikä kiihkoisa viha vaimoista syntyneille.
19Mikä on kunniakas suku?
Ihmissuku!
Mikä on kunniakas suku?
Ne, jotka Herraa pelkäävät!
Mikä on kunniaton suku?
Ihmissuku!
Mikä on kunniaton suku?
Ne, jotka rikkovat käskyt!
20Veljien kesken on kunniassa
se heistä, jolla on johto,
mutta Herran silmissä ne,
jotka häntä pelkäävät.
22Rikas, kunnioitettu ja köyhä —
kaikkien näiden kerskaus olkoon
Herran pelko.
23Ei ole oikein pitää halpana
ymmärtäväistä köyhää,
eikä ole soveliasta kunnioittaa miestä,
joka syntiä tekee.
24Korkea-arvoista ja tuomaria
ja vallassaolijaa kunnioitetaan,
mutta ei kukaan heistä ole suurempi
kuin se, joka Herraa pelkää.
25Viisasta orjaa
saavat vapaat palvella,
ja taidollinen mies ei sitä nurise.
26Älä viisastele,
kun sinun on tehtävä työsi,
äläkä tavoittele kunniaa silloin,
kun sinulla on ahtaat asiat.
27Parempi on se, joka tekee työtä
ja jolla on kyllin kaikkea,
kuin se, joka tavoittelee kunniaa,
mutta on leivän puutteessa.
28Poikani, pidä sävyisällä tavalla
kunniassa oma itsesi
ja anna itsellesi arvoa sen mukaan,
kuin sitä ansaitset.
29Kenen mielestä on oikeassa se,
joka tekee syntiä omaa itseänsä vastaan?
Ja kuka kunnioittaa sitä,
joka ei itse anna arvoa
omalle elämälleen?
30Köyhää kunnioitetaan
hänen taidollisuutensa tähden,
ja rikasta kunnioitetaan
hänen rikkautensa tähden.
31Mutta jos köyhää kunnioitetaan,
vaikka hän on köyhä,
niin kuinka paljon enemmän,
jos hän olisi rikas?
Ja jos rikas ei saa kunniaa,
vaikka on rikas,
niin kuinka paljon vähemmän,
jos hän olisi köyhä?