139 PSALMI. 139

Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.

₂Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät;

sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.

₃Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset,

ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.

₄Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni,

jota sinä, Herra, et täysin tunne.

₅Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa

ja laskenut kätesi minun päälleni.

₆Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen,

ylen korkea käsittääkseni sen.

₇Minne minä voisin mennä,

kussa ei sinun Henkesi olisi,

minne paeta sinun kasvojesi edestä?

₈Jos minä taivaaseen nousisin,

niin sinä olet siellä;

jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin,

niin katso, sinä olet siellä.

₉Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä

ja asettuisin asumaan meren ääriin,

₁₀sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi,

sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.

₁₁Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys,

ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",

₁₂niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä:

yö valaisisi niinkuin päivä,

pimeys olisi niinkuin valkeus.

₁₃Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni,

sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.

₁₄Minä kiitän sinua siitä,

että olen tehty ylen ihmeellisesti;

ihmeelliset ovat sinun tekosi,

sen minun sieluni kyllä tietää.

₁₅Minun luuni eivät olleet sinulta salatut,

kun minut salassa valmistettiin,

kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.

₁₆Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani.

Minun päiväni olivat määrätyt

ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi,

ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.

₁₇Mutta kuinka kalliit ovat minulle

sinun ajatuksesi, Jumala,

kuinka suuri on niitten luku!

₁₈Jos minä tahtoisin ne lukea,

olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. —

Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.

₁₉Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat!

Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!

₂₀Sillä he puhuvat sinusta petollisesti

ja lausuvat turhaan sinun nimesi —

nuo sinun vihollisesi.

₂₁Herra, enkö minä vihaisi niitä,

jotka sinua vihaavat,

enkö inhoaisi niitä,

jotka sinua vastustavat?

₂₂Kaikella vihalla minä heitä vihaan,

he ovat minun omia vihollisiani.

₂₃Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni,

koettele minua ja tunne minun ajatukseni.

₂₄Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä,

niin johdata minut iankaikkiselle tielle.