Raamattu 1933/-38 (KR38)
10

10 LUKU.

Jeesus lähtee Galileasta 1, vastaa kysymykseen avioerosta 2-12, siunaa lapsia 13-16, neuvoo rikasta nuorukaista 17-22, varoittaa rikkauden vaarasta 23-27, lupaa seuraajilleen suuren armopalkan 28-31, julistaa tulevaa kärsimistään uudelleen 32-34, ojentaa Sebedeuksen poikia 35-40 ja kehoittaa opetuslapsiaan nöyryyteen 41-45 sekä parantaa sokean Bartimeuksen 46-52.

(V. 10:1-12; vert. Matt. 19:1-9)

101Ja hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle, kulkien Jordanin toista puolta. Ja taas kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja tapansa mukaan hän taas opetti heitä.

2Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja kiusaten häntä he kysyivät häneltä, oliko miehen lupa hyljätä vaimonsa. 3Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä Mooses on teille säätänyt?" 4

10:4
5. Moos. 24:1
Matt. 5:31
He sanoivat: "Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä vaimon". 5Niin Jeesus sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden hän kirjoitti teille tämän säädöksen. 6
10:6
1. Moos. 1:27
1. Moos. 5:2
Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi. 7
10:7
1. Moos. 2:24
Ps. 45:11
Ef. 5:31
Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa. 8Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.' Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. 9
10:9
1. Kor. 7:10-11
Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." 10Ja heidän mentyään huoneeseen opetuslapset taas kysyivät häneltä tätä asiaa. 11
10:11
Matt. 5:32
Luuk. 16:18
Ja hän sanoi heille: "Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan. 12Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, niin hän tekee huorin."

(V. 10:13-16; vert. Matt. 19:13-15; Luuk. 18:15-17)

13Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia. 14

10:14
Matt. 18:3
1. Kor. 14:20
Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta. 15Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle." 16
10:16
Mark. 9:36
Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.

(V. 10:17-31; vert. Matt. 19:16-30; Luuk. 18:18-30)

17Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" 18Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin. 19

10:19
2. Moos. 20:12-16
5. Moos. 5:16-20
Mal. 3:5
Room. 13:9
Käskyt sinä tiedät: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'." 20
10:20
1. Kor. 4:4
Fil. 3:6
Mutta hän sanoi hänelle: "Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti". 21
10:21
Matt. 6:19
Luuk. 12:33
Luuk. 16:9
1. Tim. 6:17-19
Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua". 22Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

23Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!" 24

10:24
Ps. 62:11
Sananl. 11:28
Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan! 25Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." 26Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat toisillensa: "Kuka sitten voi pelastua?" 27
10:27
1. Moos. 18:14
Job 42:2
Jer. 32:17
Sak. 8:6
Luuk. 1:37
Jeesus katsoi heihin ja sanoi: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista".

28

10:28
Matt. 4:20
Luuk. 5:11
Niin Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua". 29Jeesus sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista, 30ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää. 31
10:31
Matt. 20:16
Luuk. 13:30
Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi."

(V. 10:32-34; vert. Matt. 20:17-19; Luuk. 18:31-33)

32Ja he olivat matkalla, menossa ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään; ja heidät valtasi hämmästys, ja ne, jotka seurasivat, olivat peloissaan. Ja hän otti taas tykönsä ne kaksitoista ja rupesi heille puhumaan, mitä hänelle oli tapahtuva: 33

10:33
Matt. 16:21
Matt. 17:22
Mark. 8:31
Mark. 9:31
Luuk. 9:22
"Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja antavat hänet pakanain käsiin; 34ja ne pilkkaavat häntä ja sylkevät häntä ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet; ja kolmen päivän perästä hän on nouseva ylös".

(V. 10:35-45; vert. Matt. 20:20-28)

35Ja Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät hänen luoksensa ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tahtoisimme, että tekisit meille, mitä sinulta anomme". 36Hän sanoi heille: "Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?" 37Niin he sanoivat hänelle: "Anna meidän istua, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi, sinun kirkkaudessasi". 38

10:38
Luuk. 12:50
Mutta Jeesus sanoi heille: "Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, tahi tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?" 39
10:39
Ap. t. 12:2
Room. 6:3
Room. 8:17
Fil. 3:10
He sanoivat hänelle: "Voimme". Niin Jeesus sanoi heille: "Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin; 40mutta minun oikealla tai vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille se on valmistettu".

41Kun ne kymmenen sen kuulivat, alkoivat he närkästyä Jaakobiin ja Johannekseen. 42

10:42
Luuk. 22:25-27
Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi heille: "Te tiedätte, että ne, joita kansojen ruhtinaiksi katsotaan, herroina niitä hallitsevat, ja että kansojen mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan. 43
10:43
Matt. 23:11
Mark. 9:35
Luuk. 9:48
Mutta näin ei ole teidän kesken, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne; 44
10:44
1. Piet. 5:3
ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon kaikkien orja. 45
10:45
Joh. 13:14
Ef. 1:7
Fil. 2:7
Kol. 1:14
1. Tim. 2:6
Tiit. 2:14
1. Piet. 1:18-19
Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."

(V. 10:46-52; vert. Matt. 20:29-34; Luuk. 18:35-43)

46Ja he tulivat Jerikoon. Ja kun hän vaelsi Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon seuraamana, istui sokea kerjäläinen, Bartimeus, Timeuksen poika, tien vieressä. 47

10:47
Matt. 9:27
Matt. 15:22
Luuk. 17:13
Ja kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua". 48Ja monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan. Mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua". 49Silloin Jeesus seisahtui ja sanoi: "Kutsukaa hänet tänne". Ja he kutsuivat sokean, sanoen hänelle: "Ole turvallisella mielellä, nouse; hän kutsuu sinua". 50Niin hän heitti vaippansa päältään, kavahti seisomaan ja tuli Jeesuksen tykö. 51Ja Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Niin sokea sanoi hänelle: "Rabbuuni, että saisin näköni jälleen". 52
10:52
Matt. 9:22
Mark. 5:34
Luuk. 7:50
Luuk. 8:48
Luuk. 17:19
Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun uskosi on sinut pelastanut". Ja kohta hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä.

11

11 LUKU.

Jeesus tulee ratsastaen Jerusalemiin 1-11, kiroaa hedelmättömän viikunapuun 12-14, puhdistaa pyhäkön 15-19 ja puhuu uskon voimasta 20-25. Jeesukselta kysytään, millä vallalla hän näitä tekee 27-33.

(V. 11:1-10; vert. Matt. 21:1-9; Luuk. 19:29-38; Joh. 12:12-16)

111Ja kun he lähestyivät Jerusalemia, tullen Beetfageen ja Betaniaan Öljymäelle, lähetti hän kaksi opetuslastaan 2ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta, kun sinne tulette, löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne. 3Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi te noin teette?', niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin'." 4Niin he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen. 5Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä te teette, kun päästätte varsan?" 6Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä. 7

11:7
Sak. 9:9
Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään. 8
11:8
2. Kun. 9:13
Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kedoilta. 9
11:9
Ps. 118:25-26
Jer. 31:7
Matt. 23:39
Luuk. 13:35
Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat:

"Hoosianna,

siunattu olkoon hän,

joka tulee Herran nimeen!

10Siunattu olkoon

isämme Daavidin valtakunta,

joka tulee.

Hoosianna korkeuksissa!"

(V. 11:11-24; vert. Matt. 21:12-22; Luuk. 19:45-48)

11Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen.

12Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä. 13

11:13
Miika 7:1
Luuk. 13:6
Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä silloin ei ollut viikunain aika. 14Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen.

15

11:15
Joh. 2:14
Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet, 16eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta. 17
11:17
1. Kun. 8:30
Jes. 56:7
Jer. 7:11
Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan." 18
11:18
Matt. 7:28
Mark. 1:22
Luuk. 20:19
Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa. 19Illan tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle.

20Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuria myöten. 21Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuivettunut". 22Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. 23

11:23
Matt. 17:20
Luuk. 17:6
Jaak. 1:6
Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. 24
11:24
Jes. 65:24
Matt. 7:7
Luuk. 11:9
Joh. 14:13
Joh. 15:7
Joh. 16:23-24
1. Joh. 3:22
1. Joh. 5:14
Jaak. 1:5-6
Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva. 25
11:25
Matt. 5:23-25
Matt. 6:14-15
Ef. 4:32
Kol. 3:13
Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."

(V. 11:27-33; vert. Matt. 21:23-27; Luuk. 20:1-8)

27Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa 28

11:28
Ap. t. 4:7
Ap. t. 7:27
ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Tahi kuka sinulle on antanut vallan näitä tehdä?" 29Mutta Jeesus vastasi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen; vastatkaa te minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla minä näitä teen. 30Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle." 31
11:31
Luuk. 7:30
Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?' 32
11:32
Matt. 14:5
Mark. 6:20
Vai sanommeko: 'Ihmisistä'?" — sitä he kansan tähden pelkäsivät sanoa, sillä kaikkien mielestä Johannes totisesti oli profeetta. 33Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen".

12

12 LUKU.

Jeesus nuhtelee ylipappeja, kirjanoppineita ja kansan vanhimpia vertauksessaan pahoista viinitarhureista 1-12, vastaa fariseusten ja herodilaisten kysymykseen veronmaksusta 13-17, saddukeusten kysymykseen ylösnousemuksesta 18-27 ja kirjanoppineen kysymykseen lain suurimmasta käskystä 28-34, kysyy vastustajiltaan, kuinka Kristus voi samalla olla Daavidin poika ja Daavidin Herra 35-37, ja varoittaa kirjanoppineiden tekopyhyydestä 38-40. Lesken ropo 41-44.

(V. 12:1-12; vert. Matt. 21:33-46; Luuk. 20:9-19)

121

12:1
Ps. 80:9-10
Jes. 5:1-2
Jer. 2:21
Ja hän rupesi puhumaan heille vertauksilla: "Mies istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille. 2Ja kun aika tuli, lähetti hän palvelijan viinitarhurien luo perimään tarhureilta viinitarhan hedelmiä. 3Mutta he ottivat hänet kiinni, pieksivät ja lähettivät tyhjin käsin pois. 4Ja vielä hän lähetti heidän luoksensa toisen palvelijan. Ja häntä he löivät päähän ja häpäisivät. 5Ja hän lähetti vielä toisen, ja sen he tappoivat; ja samoin useita muita: toisia he pieksivät, toisia tappoivat. 6Vielä hänellä oli ainoa rakas poikansa. Hänet hän lähetti viimeiseksi heidän luoksensa sanoen: 'Kavahtavat kaiketi minun poikaani'. 7
12:7
1. Moos. 37:18-20
Matt. 26:3-4
Mutta viinitarhurit sanoivat toisilleen: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin perintö jää meille'. 8Ja he ottivat hänet kiinni, tappoivat ja heittivät hänet ulos viinitarhasta. 9
12:9
Ap. t. 13:46
Ap. t. 18:6
Mitä nyt viinitarhan herra on tekevä? Hän tulee ja tuhoaa viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille. 10
12:10
Ps. 118:22-23
Jes. 28:16
Ap. t. 4:11
Room. 9:33
1. Piet. 2:4-8
Ettekö ole lukeneet tätä kirjoitusta:

'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,

on tullut kulmakiveksi;

11Herralta tämä on tullut

ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?"

12Silloin he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän oli puhunut tämän vertauksen heistä. Ja he jättivät hänet ja menivät pois.
(V. 12:13-17; vert. Matt. 22:15-22; Luuk. 20:20-26)

13Ja he lähettivät hänen luoksensa muutamia fariseuksia ja herodilaisia kietomaan häntä sanoilla. 14

12:14
Matt. 17:25
Joh. 3:2
Nämä tulivat ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen etkä välitä kenestäkään, sillä sinä et katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa. Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei? Tuleeko meidän antaa vai ei?" 15Mutta hän tiesi heidän ulkokultaisuutensa ja sanoi heille: "Miksi kiusaatte minua? Tuokaa denari minun nähdäkseni." 16Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?" He vastasivat hänelle: "Keisarin". 17
12:17
Room. 13:7
1. Piet. 2:17
Jeesus sanoi heille: "Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on". Ja he ihmettelivät häntä suuresti.

(V. 12:18-27; vert. Matt. 22:23-33; Luuk. 20:27-38)

18

12:18
Ap. t. 23:8
Ja hänen luoksensa tuli saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole; ja he kysyivät häneltä sanoen: 19
12:19
5. Moos. 25:5-6
"Opettaja, Mooses on säätänyt meille: 'Jos joltakin kuolee veli, joka jättää jälkeensä vaimon, mutta ei jätä lasta, niin ottakoon hän veljensä lesken ja herättäköön veljellensä siemenen'. 20Oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon, ja kun hän kuoli, ei häneltä jäänyt jälkeläistä. 21Silloin toinen otti hänet, ja hänkin kuoli jättämättä jälkeläistä. Niin myös kolmas. 22Samoin kävi kaikille seitsemälle: heiltä ei jäänyt jälkeläistä. Viimeiseksi kaikista vaimokin kuoli. 23Ylösnousemuksessa siis, kun he nousevat ylös, kenelle heistä hän joutuu vaimoksi, sillä hän oli ollut kaikkien noiden seitsemän vaimona?" 24Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa? 25Sillä kun kuolleista noustaan, ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaissa. 26
12:26
2. Moos. 3:6,16
Ap. t. 7:32
1. Kor. 15:42-43
Hebr. 11:16
Mutta mitä siihen tulee, että kuolleet nousevat ylös, ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjasta, kertomuksessa orjantappurapensaasta, kuinka Jumala puhui hänelle sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? 27Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien. Suuresti te eksytte."

(V. 12:28-34; vert. Matt. 22:34-40; Luuk. 20:39-40)

28Silloin tuli hänen luoksensa eräs kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelunsa ja huomannut hänen hyvin vastanneen heille, ja kysyi häneltä: "Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?" 29

12:29
5. Moos. 6:4-5
5. Moos. 10:12-13
Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; 30ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'. 31
12:31
3. Moos. 19:18
Matt. 19:19
Luuk. 10:27
Joh. 15:12
Room. 13:9
Gal. 5:14
1. Tim. 1:5
Jaak. 2:8
Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä." 32
12:32
5. Moos. 4:35,39
Jes. 45:5-6
Jes. 46:9
Niin kirjanoppinut sanoi hänelle: "Oikein sanoit, opettaja, totuuden mukaan, että yksi hän on, ja ettei ketään muuta ole, paitsi hän. 33
12:33
Hoos. 6:6
Miika 6:8
Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään ja kaikesta voimastaan, ja rakastaa lähimmäistään niinkuin itseänsä, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit." 34Kun Jeesus näki, että hän vastasi ymmärtäväisesti, sanoi hän hänelle: "Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta". Eikä kukaan enää rohjennut häneltä kysyä.

(V. 12:35-37; vert. Matt. 22:41-46; Luuk. 20:41-44)

35Ja opettaessaan pyhäkössä Jeesus puhui edelleen ja sanoi: "Kuinka kirjanoppineet sanovat, että Kristus on Daavidin poika? 36

12:36
Ps. 110:1
Ap. t. 2:34-35
1. Kor. 15:25
Hebr. 1:13
Hebr. 10:12-13
Onhan Daavid itse sanonut Pyhässä Hengessä:

'Herra sanoi minun Herralleni:

Istu minun oikealle puolelleni,

kunnes minä panen sinun vihollisesi

sinun jalkojesi alle'.

37Daavid itse sanoo häntä Herraksi; kuinka hän sitten on hänen poikansa?" Ja suuri kansanjoukko kuunteli häntä mielellään.
(V. 12:38-40; vert. Matt. 23:1-36; Luuk. 11:39-52; 20:45-47)

38Ja opettaessaan hän sanoi: "Varokaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla 39ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa, 40noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion".

(V. 12:41-44; vert. Luuk. 21:1-4)

41

12:41
2. Kun. 12:9
Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon. 42Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä. 43
12:43
2. Kor. 8:12
Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun. 44Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä."