38 LUKU.
Hiskian sairaus, parantuminen ja ylistysvirsi.
1Niihin aikoihin sairastui Hiskia ja oli kuolemaisillaan; ja profeetta Jesaja, Aamoksen poika, tuli hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Näin sanoo Herra: Toimita talosi; sillä sinä kuolet etkä enää parane". 2Niin Hiskia käänsi kasvonsa seinään päin ja rukoili Herraa 3ja sanoi: "Oi Herra, muista, kuinka minä olen vaeltanut sinun edessäsi uskollisesti ja ehyellä sydämellä ja tehnyt sitä, mikä on hyvää sinun silmissäsi!" Ja Hiskia itki katkerasti. 4Mutta Jesajalle tuli tämä Herran sana: 5"Mene ja sano Hiskialle: 'Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: Minä olen kuullut sinun rukouksesi, olen nähnyt sinun kyyneleesi. Katso, minä lisään sinulle ikää viisitoista vuotta; 6ja minä pelastan sinut ja tämän kaupungin Assurin kuninkaan käsistä ja varjelen tätä kaupunkia. 7Ja tämä on oleva sinulle merkkinä Herralta siitä, että Herra tekee, mitä on sanonut: 8katso, minä annan aurinkokellon varjon siirtyä takaisin kymmenen astetta, jotka se jo on auringon mukana laskeutunut Aahaan aurinkokellossa.'" Ja aurinko siirtyi aurinkokellossa takaisin kymmenen astetta, jotka se jo oli laskeutunut.
9Hiskian, Juudan kuninkaan, kirjoittama laulu, kun hän oli ollut sairaana ja toipunut taudistansa:
10"Minä sanoin: Kesken rauhallisten päivieni
minun on mentävä tuonelan porteista;
jäljellä olevat vuoteni on minulta
riistetty pois.
11Minä sanoin: En saa minä enää nähdä Herraa,
Herraa elävien maassa,
en enää ihmisiä katsella manalan asukasten joukossa.
12Minun majani puretaan ja viedään minulta pois
niinkuin paimenen teltta;
olen kutonut loppuun elämäni,
niinkuin kankuri kankaansa,
minut leikataan irti loimentutkaimista.
Ennenkuin päivä yöksi muuttuu,
sinä teet minusta lopun.
13Minä viihdyttelin itseäni aamuun asti —
niinkuin leijona hän murskaa kaikki minun luuni;
ennenkuin päivä yöksi muuttuu,
sinä teet minusta lopun.
14Niinkuin pääskynen,
niinkuin kurki minä kuikutan,
minä kujerran kuin kyyhkynen;
hiueten katsovat minun silmäni
korkeuteen:
Herra, minulla on ahdistus, puolusta minua.
15Mitä nyt sanonkaan?
Hän lupasi minulle ja täytti myös:
minä vaellan hiljaisesti kaikki elämäni vuodet
sieluni murheen tähden.
16Herra, tämänkaltaiset ovat elämäksi,
ja niissä on koko minun henkeni elämä.
Sinä teet minut terveeksi;
anna minun elää.
17Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe:
sinä rakastit minun sieluani,
nostit sen kadotuksen kuopasta,
sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa.
18Sillä ei tuonela sinua kiitä,
ei kuolema sinua ylistä;
eivät hautaan vaipuneet pane
sinun totuuteesi toivoansa.
19Elävät, elävät sinua kiittävät,
niinkuin minä tänä päivänä;
isä ilmoittaa lapsillensa sinun totuutesi.
20Herra on minun auttajani.
Minun kanteleeni soittoja soittakaamme
kaikkina elinpäivinämme Herran temppelissä."
21Ja Jesaja käski tuoda viikunakakkua ja hautoa paisetta, että hän tulisi terveeksi. 22Niin Hiskia sanoi: "Mikä on merkkinä siitä, että minä voin mennä Herran temppeliin?"
