1 LUKU. 1

₁Suuren kuninkaan Artakserkseen toisena hallitusvuotena, niisan-kuun ensimmäisenä päivänä, näki Mordokai unen. Hän oli Jaairin poika, joka oli Siimein poika, joka Kiisin poika, Benjaminin sukukuntaa. ₂Hän oli juutalainen mies ja asui Suusan kaupungissa, oli suuressa arvossa pidetty mies ja toimitti palvelusta kuninkaan linnassa. ₃Hän oli niitä pakkosiirtolaisia, jotka Baabelin kuningas Nebukadnessar oli siirtänyt pois Jerusalemista samalla kuin Juudan kuninkaan Jekoniaan.

₄Ja hänen unensa oli tällainen: Katso, oli jylinä ja melu, ukkonen ja maanjäristys ja hämminki maassa. ₅Ja katso, tuli kaksi suurta lohikäärmettä, molemmat valmiina taisteluun. Ja niillä oli suuri ääni. ₆Ja niiden äänen vaikutuksesta valmistautuivat kaikki kansat sotaan, sotiaksensa vanhurskasta kansaa vastaan. ₇Ja katso, se oli pimeyden ja synkeyden päivä; oli hätä ja ahdistus, onnettomuus ja suuri hämminki maassa. ₈Ja koko vanhurskas kansa joutui hämminkiin, peläten pahaa, mikä oli heitä kohtaava, ja he valmistautuivat kuolemaan. ₉Ja he huusivat avuksi Jumalaa. Niin heidän huudostansa tuli niinkuin vähäisestä lähteestä suuri joki, paljon vettä. ₁₀Tuli valoisaa, ja aurinko nousi. Ja nöyryytetyt korotettiin, ja he nielivät ne, jotka olivat kunniassa. ₁₁Kun Mordokai heräsi nähtyänsä tämän unen ja sen, mitä Jumala oli päättänyt tehdä, säilytti hän sen sydämessänsä ja tahtoi päästä sen kaikin puolin käsittämään, kunnes yö tuli.