₁Silloin tuli fariseuksia ja kirjanoppineita Jerusalemista Jeesuksen luo, ja he sanoivat: ₂"Miksi sinun opetuslapsesi rikkovat vanhinten perinnäissääntöä? Sillä he eivät pese käsiään ruvetessaan aterialle." ₃Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Miksi te itse rikotte Jumalan käskyn perinnäissääntönne tähden? ₄Sillä Jumala on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman'. ₅Mutta te sanotte: Joka sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit ollut minulta saapa, on annettu uhrilahjaksi', sen ei tarvitse kunnioittaa isäänsä eikä äitiänsä. ₆Ja niin te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden. ₇Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen:

₁₀Ja hän kutsui kansan tykönsä ja sanoi heille: "Kuulkaa ja ymmärtäkää. ₁₁Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suusta sisään; vaan mikä suusta käy ulos, se saastuttaa ihmisen." ₁₂Silloin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat kuullessaan tuon puheen?" ₁₃Mutta hän vastasi ja sanoi: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois. ₁₄Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat." ₁₅Niin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Selitä meille tämä vertaus". ₁₆Mutta Jeesus sanoi: "Vieläkö tekin olette ymmärtämättömiä? ₁₇Ettekö käsitä, että kaikki, mikä käy suusta sisään, menee vatsaan ja ulostuu? ₁₈Mutta mikä käy suusta ulos, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen. ₁₉Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset. ₂₀Nämä ihmisen saastuttavat; mutta pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä."

₂₁Ja Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin tienoille. ₂₂Ja katso, kanaanilainen vaimo tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti minun tytärtäni." ₂₃Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: "Päästä hänet menemään, sillä hän huutaa meidän jälkeemme". ₂₄Hän vastasi ja sanoi: "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö". ₂₅Mutta vaimo tuli ja kumarsi häntä ja sanoi: "Herra, auta minua". ₂₆Mutta hän vastasi ja sanoi: "Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille". ₂₇Mutta vaimo sanoi: "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat". ₂₈Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot". Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.

₂₉Ja Jeesus lähti sieltä ja tuli Galilean järven rannalle; ja hän nousi vuorelle ja istui sinne. ₃₀Ja hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hänen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät, ₃₁niin että kansa ihmetteli nähdessään mykkäin puhuvan, raajarikkojen olevan terveitä, rampojen kävelevän ja sokeain näkevän; ja he ylistivät Israelin Jumalaa.

₃₂Ja Jeesus kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi: "Minun käy sääliksi kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet minun tykönäni, eikä heillä ole mitään syötävää; enkä minä tahdo laskea heitä syömättä menemään, etteivät nääntyisi matkalla". ₃₃Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Mistä me saamme täällä erämaassa niin paljon leipää, että voimme ravita noin suuren kansanjoukon?" ₃₄Jeesus sanoi heille: "Montako leipää teillä on?" He sanoivat: "Seitsemän, ja muutamia kalasia". ₃₅Niin hän käski kansan asettua maahan. ₃₆Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle. ₃₇Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän täyttä vasullista. ₃₈Ja niitä, jotka aterioivat, oli neljätuhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia. ₃₉Ja laskettuaan kansan tyköänsä hän astui venheeseen ja meni Magadanin alueelle.

₁Silloin Jeesuksen luo tuli Jerusalemista fariseuksia ja lainopettajia. ₂»Miksi sinun opetuslapsesi rikkovat isien perinnäissääntöjä?» he kysyivät. »Hehän eivät pese käsiään, kun rupeavat syömään.»

₃Jeesus vastasi heille: »Miksi te itse rikotte Jumalan käskyä perinnäissäännöillänne? ₄Jumala on sanonut: ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’ ja ’Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla’. ₅Mutta te opetatte, että jos joku sanoo isälleen tai äidilleen: ’Sen, mitä sinun piti minulta saada, olen luvannut uhrilahjaksi’, ₆hänen ei enää tarvitse kunnioittaa isäänsä tai äitiänsä. Näin te olette perinnäissäännöllänne tehneet tyhjäksi Jumalan sanan. ₇Te tekopyhät! Oikein Jesaja teistä ennusti, kun hän sanoi:

₁₀Jeesus kutsui väkijoukon luokseen ja sanoi: »Kuulkaa ja ymmärtäkää. ₁₁Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos.»

₁₂Silloin opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: »Tiedätkö, että fariseukset suuttuivat sinuun, kun puhuit noin?» ₁₃Hän vastasi: »Jokainen istutus, joka ei ole minun taivaallisen Isäni istuttama, revitään juurineen pois. ₁₄Älkää välittäkö heistä, he ovat sokeita sokeiden taluttajia. Ja kun sokea taluttaa toista sokeaa, molemmat putoavat kuoppaan.»

₁₅Pietari sanoi hänelle: »Puhuit vertauskuvin. Selitä meille, mitä tarkoitit.» ₁₆Jeesus vastasi: »Oletteko tekin yhä noin ymmärtämättömiä? ₁₇Ettekö käsitä, että se, mikä menee suusta sisään, jatkaa kulkuaan vatsaan, ja sitten se ulostetaan. ₁₈Mutta se, mikä tulee suusta ulos, on lähtöisin sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen. ₁₉Juuri sydämestähän lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset. ₂₀Nämä ne ihmisen saastuttavat, ei se, että syö pesemättömin käsin.»

₂₁Lähdettyään sieltä Jeesus meni Tyroksen ja Sidonin seudulle. ₂₂Siellä muuan kanaanilainen nainen, sen seudun asukas, tuli ja huusi: »Herra, Daavidin Poika, armahda minua! Paha henki vaivaa kauheasti tytärtäni.» ₂₃Mutta hän ei vastannut naiselle mitään.

Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja pyysivät: »Tee hänelle jotakin. Hän kulkee perässämme ja huutaa.» ₂₄Mutta Jeesus vastasi: »Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten.» ₂₅Silti nainen tuli lähemmäs, heittäytyi maahan Jeesuksen eteen ja sanoi: »Herra, auta minua!» ₂₆Mutta Jeesus sanoi hänelle: »Ei ole oikein ottaa lapsilta leipä ja heittää se koiranpenikoille.» ₂₇»Ei olekaan, Herra», vastasi nainen, »mutta saavathan koiratkin syödä isäntänsä pöydältä putoilevia palasia.» ₂₈Silloin Jeesus sanoi hänelle: »Suuri on sinun uskosi, nainen! Tapahtukoon niin kuin tahdot.» Siitä hetkestä tytär oli terve.

₂₉Jeesus lähti sieltä, ja kuljettuaan Galileanjärven rantaa hän nousi vuorelle. Kun hän istui siellä, ₃₀hänen luokseen tuli paljon kansaa mukanaan rampoja, sokeita, raajarikkoja, mykkiä ja monia muita. Heidät asetettiin hänen eteensä, ja hän paransi heidät. ₃₁Ihmiset hämmästyivät nähdessään, kuinka mykät puhuivat, raajarikot tervehtyivät, rammat kävelivät ja sokeat näkivät, ja he ylistivät Israelin Jumalaa.

₃₂Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi: »Minun käy sääliksi näitä ihmisiä. He ovat olleet luonani jo kolme päivää, eikä heillä ole mitään syötävää. En tahdo lähettää heitä pois nälkäisinä, etteivät he uupuisi matkalla.» ₃₃Opetuslapset sanoivat hänelle: »Mistä me täällä asumattomalla seudulla saamme niin paljon leipää, että pystymme ruokkimaan tällaisen väkijoukon?» ₃₄»Montako leipää teillä on?» Jeesus kysyi. »Seitsemän», he vastasivat, »ja jokunen pieni kala.»

₃₅Jeesus käski väen asettua istumaan. ₃₆Sitten hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, lausui kiitoksen ja mursi leivät ja antoi palat opetuslapsille, jotka jakoivat ne ihmisille. ₃₇Kaikki söivät kyllikseen, ja tähteeksi jääneitä paloja kerättiin seitsemän täyttä korillista. ₃₈Syömässä oli neljätuhatta miestä ja lisäksi naisia ja lapsia.

₃₉Sitten Jeesus lähetti väkijoukon pois, astui veneeseen ja tuli Magadanin seudulle.