Davvisámegiel Biibbal 2019 (Biibbal)
1

Gonagas Xerxes ráŋggášta dronnet Vašti

111,1 Xerxes hebreagillii su namma lea Ahašveroš. Nubia hebreagillii Kuš, eanan ja álbmot Egypta lulábealde Nileatnogáttis. Vrd. 1 Mos 2,13; Jes 18; Jer 13,23.Dát dáhpáhuvai gonagas Xerxesa beivviid, dan Xerxesa gii ráđđii čuođiguoktelogičieža provinssa India rájes gitta Nubia rádjái. 21,2 Susa gávpot Elamis, Persia oaivegávpot.Daid áiggiid Xerxesa truvdnu lei Susa ladnis. 31,3 Persia ja Media Dát guokte eatnama šadde Persia riikan.Goalmmát ráđđenjagistis son doalai guossemállásiid buot oaivámuččaidasas ja virgeolbmuidasas. Persia ja Media soahteoaivámuččat ja provinssaid allanálat olbmát ja oaivámuččat ledje buohkat čoagganan su lusa, 4ja eatnat beivviid, oktiibuot čuođigávccilogi beaivvi, son čájáhalai riikkas hearvás rikkisvuođa ja dan stuorisvuođa mávssolaš čiŋaid. 5Go duot beaivvit ledje gollan, de gonagas doalai šloahttagárddi šiljus čiežabeaivásaš guossemállásiid buohkaide geat ledje Susa ladnis, sihke stuorráide ja smávváide. 6Fiinna liidne- ja bummolgođđagis ja ruksesalit purpuris duddjojuvvon ránut ledje biddjojuvvon dáhkkin vilges ja purpurrukses garccaiguin silbastákkuid ja alabasterbácciid ala, ja láhttis mii lei dahkkojuvvon marmoris, alabasteris, bearalskálžžus ja divrras geđggiin, ledje golle- ja silbabeaŋkkat. 7Juhkamušat leikejuvvojedje gollecerkkiide mat buot ledje sierralágážat, ja viidni lei valjis, nugo gonagassii heivege. 8Muhto ovttage ii ožžon bágget juhkat, danin go gonagas lei gohččon buot bajimuš bálvváidis addit juohkehažžii maid son dáhtui. 9Seammá áigge dronnet Vašti lágidii guossemállásiid nissoniidda gonagasa šloahtas.

10Čihččet beaivvi gonagas Xerxes gii lei buori mielas viinnis, gohčui Mehumana, Bisseta, Harbona, Bigta, Abagta, Setara ja Karkasa, čieža hoavvaolbmá geat ledje su lagamus bálvvát, 11buktit dronnet Vašti kruvdnu oaivvis ovdasis. Son dáhtui čájehit buot álbmogiiddis oaivámuččaide dronnega čábbodaga, dasgo dronnet lei hui čáppat. 12Muhto go hoavvaolbmát ovddidedje dronnet Vaštii gonagasa bovdehusa, de son biehttalii boahtimis. Dalle gonagas suhtai sakka, ja su moarri cahkiidii. 131,13 áddejedje áiggiid Viisát ledje dávjá nástečilgejeaddjit geat einnostedje boahtteáiggi ja dan dihte sáhtte doaibmat politihkalaš ráđđeaddin.Gonagas jorgalii dal viisáid beallái, daid geat áddejedje áiggiid, dasgo son lávii bidjat daid geat dovde lága ja vuoigatvuođa, guorahallat áššiidis. 14Su lagamuš ráđđeaddit ledje Karšena, Šetar, Admata, Taršiš, Meres, Marsena ja Memukan, čieža persialaš ja medialaš oaivámučča, riikka njunnošat, geat álo besse gonagasa ságaide. 15Son jearai sis: “Maid galggašii lága mielde dahkat dronnet Vaštii, go juo son ii jeagadan dan bovdehusa main mun, gonagas Xerxes, gohččon hoavvaolbmáid ovddidit sutnje?”

16Dalle Memukan vástidii gonagassii oaivámuččaid gullut: “Dronnet Vašti ii leat rihkkon dušše gonagasa vuostá, muhto buot gonagas Xerxesa provinssaid oaivámuččaid ja álbmogiid vuostá. 17Go buot riikka nissonat gullet maid dronnet lea dahkan, de sii badjelgeahččagohtet boatnjáideaset ja dadjet: ‘Gonagas Xerxes bovdii dronnet Vašti ovdasis, muhto Vašti ii boahtán’. 18Odne juo Persia ja Media oaivámuččaid áhkát geat leat gullan maid dronnet dagai, vástidit midjiide dan láhkái, ja das šaddá ollu badjelgeahččan ja moarri. 19Jos dát lea gonagasa mielas dohkálaš, de lágit gonagaslaš gohččuma ja čále dan persialaččaid ja medialaččaid lágaide nu ahte dat ii leat máhcaheames. Daja ahte Vašti ii šat goassege oaččo boahtit gonagas Xerxesa muođuid ovdii ja ahte gonagas addá su dronnetárvvu eará nissonii gii lea buoret go son. 20Go dat gonagaslaš mearrádus šaddá dovddusin miehtá du stuorra ja viiddis riikka, de buot nissonat alimusas vuolimussii gudnejahttet boatnjáideaset.”

21Gonagas ja oaivámuččat liikojedje dán árvalussii, ja gonagas dagai nugo Memukan lei evttohan. 22Son vuolggahii čállosa buot provinssaidasas, guđege provinsii dan iežas čállimiin ja guđege álbmogii dan iežas gillii, vai juohke olmmái oažžu leat hearrá iežas viesus.

2

Ester šaddá dronnegin

21

2,1
1,1216eč
Go muhtun áigi lei gollan ja gonagas Xerxesa moarri lotkkodan, de son muitái maid Vašti lei dahkan ja mii su hárrái lei mearriduvvon. 2Gonagasa hoavvaolbmát geat bálvaledje su, dadje hearráseaset: “Ohccojuvvoset gonagasa várás nuorra čáppa eadneviđá nieiddat. 3Gonagas mearridehkos juohke provinsii olbmáid čohkket buot nuorra čáppa eadneviđá nieiddaid Susa ladni haremii. Hoavvaolmmái Hegaja, gonagasa haremgáhttejeaddji, geahčus sii ožžot čábbodatdivššu, 4ja dat nieida geasa gonagas liiko eanemusat, šaddá dronnegin Vašti sadjái.” Gonagas liikui neavvagii, ja son dagai nu.

52,5 Kiša bártni Mordekai gulai navdimis gonagas Saula nállái. Vrd. 1 Sam 9,1č.Susa ladnis ásai juvddálaš olmmái gean namma lei Mordekai. Son lei Benjamina čearddas, ja su áhčči lei Jair, Kiša bártni Šimi bárdni. 62,6 Jekonja Jojakina nubbi namma. Son dolvojuvvui Babylonii 597 o.Kr. Vrd. 2 Gon 24,8–16.Son gulai dan jovkui mii dolvojuvvui eret Jerusalemis dalle go Babylonia gonagas Nebukadnesar doalvvui veagal Juda gonagasa Jekonja. 72,7 Hadassa Hebreagiela mielde “myrta”. Ester persialaš namma, sáhttá mearkkašit “násti”.Mordekajis lei biebmonieidan čeazis nieida Hadassa, gii gohčoduvvui maiddái Esterin. Nieiddas ii lean šat áhčči iige eadni. Nieida lei šođbat ja čáppat, ja Mordekai lei váldán su iežas nieidan su vánhemiid jápmima maŋŋil.

8Go gonagasa gohččun ja mearrádus šattai dovddusin, de čohkkejuvvojedje ollu nuorra nieiddat Susa ladnái Hegai geahču vuollái. Maiddái Ester vižžojuvvui gonagasa šlohttii ja biddjojuvvui haremfávtta Hegai gehččui. 9

2,9
1,1014
Nuorra nieida lei haremfávtta miela mielde ja son liikui sutnje. Danne Hegai dakkavide lágidii Esterii dan čábbodatdivššu ja dan borramuša mii sutnje gulai, ja attii sutnje čieža válljejuvvon nissonbálvvá gonagasa šloahtas. De son sirddii Estera ja su bálvváid harema buoremus lanjaide. 10Ester ii lean muitalan man álbmogii ja man sohkii son gulai, danne go Mordekai lei gieldán su muitaleames dan. 11Juohke beaivvi Mordekai váccii ovddos maŋos haremšilju meattá. Son dáhtui diehtit geavaigo Esterii bures ja mii sutnje dahkkojuvvui.

122,12 balsamvuoidasiin balsam.Guhtege nieida galggai mannat iežas vuorus gonagas Xerxesa lusa. Ovdal dan nieida lei ožžon guoktenuppelohkái mánu čábbodatdivššu, nugo lei mearriduvvon. Guhtta mánu son lei dikšojuvvon myrraoljjuin ja guhtta mánugis balsamvuoidasiin ja eará čábbodatávdnasiiguin. 13Go nieida manai gonagasa lusa, de son oaččui váldit haremis gonagasa šlohttii buot maid siđai. 14Son manai dohko eahkedis, ja iđedis son máhcai nuppi haremii, mii lei hoavvaolmmái Šaašgasa geahčus. Son fáktii gonagasa liigeáhkáid. Gonagasa lusa nieida ii šat beassan, muđui go jos gonagas liikui sutnje ja rávkkai su lusas nama mielde.

15Go šattai Estera, Mordekaja čeazi Abihajila nieidda, Mordekaja biebmonieidda, vuorru vuolgit gonagasa lusa, de son ii sihtan mielde eará go dan maid Hegai, gonagasa haremgáhttejeaddji, neavvui su váldit. Buohkat geat oidne Estera, liikojedje sutnje. 16Ester dolvojuvvui šlohttii gonagas Xerxesa lusa gonagasa čihččet ráđđenjagi logát mánus, tebetmánus. 17Son šattai gonagassii ráhkkáseabbon go buot eará nissonat. Son liikui Esterii eambbo go buot eará nieiddaide. Son bijai Estera oaivái gonagaslaš kruvnnu ja dagai su dronnegin Vašti sadjái. 18Gonagas lágidii Estera gudnin stuorra guossemállásiid oaivámuččaidasas ja virgeolbmáidasas, mieđihii provinssaide vearrogeahpádusaid ja attii attáldagaid gonagaslaš árvvasvuođain.

192,19 gonagasa poarttas poartavisttis gos eanas riikka hálddahuskántuvrrat ledje.Dalle go nieiddat fas čohkkejuvvojedje, de Mordekai lei bálvaleamen gonagasa poarttas. 20Ester ii lean muitalan iežas soga iige álbmoga, danne go Mordekai lei gieldán su. Son jeagadii ain Mordekaja, nugo son lei dahkan dalle go lei leamaš su biebmonieidan.

21Dan áigge go Mordekai lei bálvaleamen gonagasa poarttas, de Bigtan ja Tereš, guokte gonagasa hoavvaolbmá, šielbmafávttat, suhtaiga gonagas Xerxesii ja ozaiga liibba goddit su. 22Mordekai gulai dan ja muitalii dronnet Esterii, gii almmuhii dan gonagassii Mordekaja nammii. 23

2,23
5,14
6,1č
7,9č
9,13č
Ášši guorahallojuvvui, ja go dat gávnnahuvvui duohtan, de goappašagat hoavvaolbmát harccastuvvuiga murrii. Dáhpáhus čállojuvvui gonagasa muitalusaid girjái.