4. Elämä pyhiinvaelluksena: Kynnyksellä

”Kun sä kuulet kurjen äänen, älä mene järven jäälle.”

Kun talvi oli jäädyttänyt järven tai merenlahden, jäällä voi hiihdellä tai kävellä kevättalven auringossa. Ehkä myös oikaista, löytää lyhyemmän reitin.

Kevät haurastuttaa ja viimein sulattaa jään, toisinaan lähes paikoilleen, heliseviksi puikoiksi, toisinaan voimalla ryskyen. Auringon lämpö ja tuulet valmistelevat tulevaa kesää monin tavoin ja monin äänin – tai välillä aivan hiljaa.

Harvoin enää huhtikuussa voi oikaista jään poikki, kokenutkaan kulkija. Mutta vielä ei pääse soutamaan järven yli. Ollaan kuin kynnyksellä – ’ei enää’ ja ’ei vielä’ ovat samanaikaisesti totta.

Kesän vapaana virtaavan veden aika on alkamassa. Silmut paisuvat.

Tälle kynnykselle saamme sanan Paavalin kirjeestä galatalaisille (5:1):
”Vapauteen Kristus meidät vapautti.”

Vapauteen. Kristus. Vapautti. Meidät.

Sanan mietiskely yksin: Oma hiljainen hetki rannalla.

Kävele rantaan, oikeasti tai mielikuvissasi.
Viivy rauhassa hiljaa.
Katsele jäätä tai rannan jo sulaa vettä.
Ota jääpala käteesi. Se alkaa sulaa käden lämmössä.
Tai anna kylmän veden soljua sormiesi läpi.

Vapauteen Kristus vapautti meidät – sinut.
Mihin tämä sinua kutsuu, mitä ehkä hipaisee?
Olet levollisesti Jeesuksen, vierelläsi olevan ystävän kanssa.
Anna ajatusten tulla, jos ne haluavat.

Jos mieleesi nousee elämästäsi jotain, jonka toivoisit sulavan, lämpenevän,
kerro sen Jeesukselle.
Jos läikähtää ilo tai kiitollisuus jostain vapautumisesta, kiitä siitä.

Vapauteen Kristus vapautti sinut.
Lopeta rukoukseen. Rukoile Jeesuksen kanssa: ”Isä meidän…”

Sanan mietiskely yhdessä: Hiljainen hetki ryhmässä.

Laulamme levollisesti virttä 569 säkeistö kerrallaan, jättäen väleihin 3 minuutin mietiskelyhiljaisuudet:

”Vapauteen Kristus meidät vapauttaa.”

569:1 ”Herää, sydän, nukkumasta…”
Mikä minussa kaipaa jo valoon?

– hiljaisuus –

569:2 ”Harmaat huolet ovat poissa…”
Puhallan ulos huolet, hengitän sisään ilon.

– hiljaisuus –

569:3 ”Kevät joutuu, elämämme, Kristukselta toivon saa…”

– hiljaisuus –

”Vapauteen Kristus meidät vapauttaa.”

Rukoillaan Isä meidän -rukous yhdessä.

Käytämme hetken jakamiseen. Vierustovereilla on pareittain mahdollisuus vuorotellen kertoa toiselle, mitä virsi tai raamatunlause hänessä kosketti. Kummallakin on aikaa 5 minuuttia. Kuulija kuuntelee, pidättyy kommentoimasta. On aika ottaa vastaan, keskustelematta.

Teksti: Liisa Erkiö