5. Ei minulta mitään puutu: Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen
Kristittynä tehtäväni on antaa ja pyytää anteeksi. Jeesus itse kehottaa meitä rakastamaan vihamiehiämme ja rukoilemaan vainoojiemme puolesta. Jotakin suurempaa tapahtuu tätä noudattaessani. Minun suhteeni vihollisiini muuttuu. Kristuksen rakkaus toteutuu keskellämme. Kristillinen elämäntapa tiivistyy rakkauden kaksoiskäskyyn: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi kuten itseäsi.”
Raamatunteksti(t)
Psalmi 23
Mietiskelyteksti
Yllätyn, kun astun pimeästä pihapiiristä sisälle tupaan. Pienet tuikut loistavat valkeaksi rapatun takan koloissa. Takkatuli luo pehmeää valoa ja lämpöä ympärillemme. Pöytä on katettu. Ilma on täynnä makuhermoja hiveleviä tuoksuja. Meitä on ajateltu rakkaudella jo pöytää katettaessa. Olemme tervetulleita tähän tupaan.
Sydämemme täyttyy ilosta ja vastavuoroisesta ystävyydestä. Kohtaamme toisemme sisarina ja veljinä. Kristus on itse kanssamme. Samalla kanssani ovat viholliseni. Kannan heitä aina mukanani. He seuraavat minua kuin varjo. Ja minä ruokin heitä omalla katkeruudellani ja vihallani.
Tänään kuitenkin haluan ruokkia heitä rakkaudella ja yhteydellä. Alkava kaipaus tunnustaa heidät ystävikseni ympäröi minua. Haluan rukoilla heidän puolestaan, opetella rakastamaan heitä ja jakaa pöydän antimet heidän kanssaan. Haluan katsoa heitä silmiin ja tunnustaa katkeruuteni ja vihani. Maljani täyttyy rakkaudesta ja anteeksiannosta. Pöytä on katettu heillekin.
Rukous
Jumala, sinä olet kaiken elämän ja hyvyyden lähde. Anna minun heijastaa hyvyyttäsi ja rakkauttasi kaikissa elämäni tilanteissa.
Virikekysymykset
– Ketkä tai mitkä ovat vihollisiani?
– Miten minä voin oppia hyväksymään ja rakastamaan vihollisiani?
– Mitkä oman elämäni asiat ovat ”vihollisia” minulle?
– Miten minä otan vastaan Jumalan siunauksen?
– Mikä on ylitsevuotavainen malja omassa elämässäni?
Laulu/virsi
Vk 339 ”Halleluja, kiitos Herran suuren voitonruhtinaan”
Vk 225 ”Jeesus luona armopöydän”
Taizé-laulut: ”Kiittäkää Jumalaa” ja ”Niin loistat, Kristus”
Teksti: Riikka Karinto ja Janne Hatakka
Kuva: Israel Palacio, Unsplash
