Jumala on minun valoni ja apuni,

ketä minä pelkäisin?

Hän on elämäni turva,

kenenpä vuoksi tärisisin pelosta?

₂Kun pahantekijät tulevat kohti

raadellakseen lihaani,

nuo viholliseni ja vastustajani

kompastuvat ja kaatuvat maahan.

₃En pelkää, vaikka vihollisjoukko leiriytyisi lähelleni.

Vaikka minua vastaan ryhdyttäisiin sotimaan,

pysyisin silloinkin levollisena.

₄Vain yhtä pyydän Jumalalta, tätä toivon:

että saan asua Jumalan temppelissä

elämäni loppuun asti,

katsella Jumalan ihanuutta,

lähestyä häntä pyhäkössä.

₅Hän on suojani pahana päivänä,

hän pitää minut piilossa teltassaan,

nostaa turvaan kalliolle.

₆Siksi kohotan pääni korkealle,

yli vihollisten, jotka minua saartavat,

tuon ilon ja kiitoksen uhrina Jumalan eteen

hänen pyhäkössään.

Tahdon laulaa hänelle,

laulan ja soitan Jumalalle ylistyslauluja.

₇Kun huudan sinua apuun, Jumala,

kuule ääneni, ole armollinen ja vastaa minulle.

₈Toistelen mielessäni sanojasi:

»Etsikää kasvojani!»

Ja niin minä teenkin –

etsin kasvojasi ja tulen luoksesi, Jumala.

₉Älä kätkeydy minulta,

älä torju vihassasi palvelijaasi.

Olet aina ollut minun apuni.

Älä jätä minua nytkään,

älä hylkää minua, Jumala, pelastajani!

₁₀Vaikka isäni ja äitini hylkäisivät minut,

Jumala pitää minusta huolen.

₁₁Jumala, opeta minulle tiesi,

kuljeta minua tasaisella polulla vihollisteni vuoksi.

₁₂Älä jätä minua vastustajieni mielivallan armoille.

Vastassani ovat valheelliset todistajat,

jotka uhkailevat minua väärin perustein.

₁₃Uskon varmasti, että saan nähdä

Jumalan hyvyyttä elävien maassa.

₁₄Odota Jumalaa,

ole vahva ja rohkea,

odota Jumalaa!

₂Minä ylistän sinua, Jumala,

sinä nostit minut jaloilleni

etkä antanut vihollisilleni aihetta iloon.

₃Jumala, minun Jumalani,

minä huusin sinua avukseni,

ja sinä paransit minut.

₄Autoit minut kuoleman porteilta, Jumala.

Pidit minut elossa, vaikka olin jo haudan partaalla.

₅Laulakaa Jumalalle ylistyslauluja,

te hänen uskollisensa,

kiittäkää hänen pyhää nimeään!

₆Hänen vihansa kestää vain hetken,

mutta hänen suosionsa on elämän mittaista.

Illalla on itku vieraana, mutta aamulla ilo.

₇Uhosin menestyksen pyörteissä:

»Mikään ei saa minua horjumaan!»

₈Jumala, sinun hyväntahtoisuutesi vuoksi

seisoin vahvana kuin vuori.

Heti, kun kätkeydyit minulta, hätäännyin.

₉Jumala, sinua minä kutsun apuun,

anon armoa Herraltani näin sanoen:

₁₀»Mitä hyötyä minusta on haudassa?

Ylistääkö tomuni sinua, julistaako se uskollisuuttasi?

₁₁Kuule minua, Jumala,

ole minulle armollinen.

Jumala, ryhdy auttajakseni!»

₁₂Jumala, sinä muutit valitukseni tanssiaskeliksi,

riisuit surupukuni ja vaatetit minut ilolla.

₁₃Niinpä laulan ylistystä kunniaksesi,

laulan ylistyslauluja enkä vaikene.

Jumala, minun Jumalani, kiitän sinua

tästä hetkestä ikuisuuteen.