Mikä on UT2020?

Suomen Pipliaseura on kääntänyt Uuden testamentin kreikankielisestä alkutekstistä suomeksi. Uusi käännös, UT2020, on julkaistu Raamattu.fi-sivustolla ja Piplia-sovelluksessa. 

Koska kieli muuttuu, Raamattua käännetään ajan kuluessa uudelleen. Uusia käännöksiä tarvitaan myös erilaisiin käyttötarkoituksiin. UT2020 ottaa huomioon parikymppisten kielentajun sekä mobiilin käyttöympäristön. Muut netistä ladattavat erikieliset Raamatut on ensin painettu kirjaksi; niille digitaalisuus on ollut jakelukanava. UT2020:ssa digitaalisuus on itse käännökseen sisäänrakennettuna.

92-käännös on ymmärrettävää kieltä, mutta joiltain osin tekstistä huomaa, että se on käännetty 30 vuotta sitten ja alun perin kirjaksi. 92 on edelleen kirkon virallinen käännös eli UT2020 ei korvaa 92-käännöstä, mutta toimii sen rinnalla ja erityisesti mobiilikäytössä.

Kääntämisen lähtökohdissa otetaan huomioon tekstin käyttöympäristö, puhelinten ja tablettien mahdollisuudet ja rajoitukset sekä ihmisten tapa käyttää laitteita. Puhelimen pieni näyttö asettaa omat vaatimuksensa tekstille, sen sidoksisuudelle sekä lauserakenteille ja sananpituuksille. Käännös ei kuitenkaan tavoittele selkokieltä, vaan rikasta suomea, joka välittää mahdollisimman hyvin alkukielen merkityksiä ja tyyliä.

UT2020 julkaistaan lisäksi audiona, mikä monipuolistaa käyttöä sekä helpottaa niitä, joille lukeminen on vaikeaa. UT2020-käännöstä voi kuunnella vain Piplia-sovelluksesta. Käännöksen on lukenut näyttelijä Krista Kosonen.

UT2020 ei ole selkokielinen käännös. UT2020 tavoittelee rikasta suomen kieltä, joka on samalla sujuvasti ymmärrettävää ja jota on helppo lukea puhelimesta.

UT2020:n käännöstyössä muistetaan vastaanottaja, joka on vuoroin lukija, kuuntelija ja käyttäjä. Hyvän käännöksen tulisi ottaa huomioon kaikki roolit. Esimerkiksi sovelluksessa ja nettiversiossa tarjotaan linkkientakaisia sananselityksiä, mutta audioversiossa tätä sisältöä ei kuule. Itse tekstin tulee myös siksi olla ymmärrettävää sellaisenaan.

Jokainen käännösjakso on testattu todellisilla käyttäjäryhmillä. Melkein 3 000 ihmistä on ollut mukana antamassa palautetta, osallistunut verkkokyselyihin ja ryhmäkeskusteluihin. Palauteyleisönä ovat toimineet mm. lukiolaiset, erilaiset opiskelijaryhmät ja varusmiehet, yhteensä 650 lukijaa. Lisäksi TNS Kantar toteutti väestöedustavan tutkimuksen, jossa palautetta saatiin 724 ihmiseltä kaikista ikäryhmistä, eri puolilta Suomea. Kaikille avoimeen nettitestaukseen osallistui puolestaan 1 144 vastaajaa parin viikon aikana toukokuussa 2020. Tämä on ensimmäinen kerta, kun käännöksen vastaanottajat ovat näin laajasti osallistuneet raamatunkääntämiseen.

Työssään kääntäjillä on ollut apuna ns. mallilukija Elisa, parikymppinen lukijan prototyyppi. Rekonstruoidun mallilukijan taustalla on asenne- ja arvokartoituksia sekä tutkimuksia 15–25-vuotiaiden kielenkäytöstä. Kääntäjät ovat peilanneet käännöksen sanoja sekä lauserakenteita sen mukaan, miten ovat arvelleet Elisan näitä ymmärtävän. Lukijan tunnistaminen on avain sille, että käännöstyön aikana voidaan tehdä tekstin toimivuuden ja käytettävyyden näkökulmasta oikeita ratkaisuja. 20-vuotiaiden kielentaju on kuitenkin eri asia kuin kohderyhmä.

Uuden testamentin 2020 kohderyhmää määrittelee ennen kaikkea käyttötilanne: halu lukea tai kuunnella sanaa puhelimesta – iästä riippumatta. Käännös on tarkoitettu kaikille suomen kieltä osaaville puhelimen käyttäjille. UT2020 on avuksi missä tahansa tilanteessa, jossa on etua siitä, että Raamattu löytyy välittömästi omasta taskusta. Kääntämisessä oletuksena on ollut, että se mikä on ymmärrettävää parikymppisille, on ymmärrettävää myös heitä vanhemmille.

Itse lukutilanteessa UT2020 mahdollistaa haut sekä linkitykset laajaan taustamateriaaliin kuin myös eri fonttikokojen, taustavärin ja muiden lukemista helpottavien toimintojen käytön.

Älypuhelinten aikakaudella puhumme myös monilukutaidosta, joka haastaa perinteisen tekstin. Puhelimesta luemme sisältöjä fragmentaarisesti, selaillen ja hypellen, toisin kuin lineaarisesta, kahden kannen väliin asettuvasta kirjasta. Samalla nykyteksteihin liittyy yhä vahvemmin löydettävyyden ja saavutettavuuden vaatimukset.

Käännöstyön ekumeenisella ohjausryhmällä on ollut tärkeä rooli käännöksen laadunarvioinnissa. Ohjausryhmän jäsenet ovat lukeneet ja kommentoineet tuoreeltaan kunkin käännösjakson ja osallistuneet siten käännöstyön arviointiin prosessin alusta loppuun asti.

Seitsemänhenkiseen ohjausryhmään kuului kolme evankelis-luterilaisen kirkon edustajaa, yksi katolisen kirkon, yksi ortodoksisen kirkon ja yksi vapaakristillisen neuvoston edustaja sekä suomen kielen asiantuntija yliopistolta. Projektia koordinoi ja lopullisen käännöksen vahvistanut Suomen Pipliaseura. Työtä rahoittavat Kirkkohallitus ja Pipliaseura.