₁Kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, tuli taivaassa hiljaista puoleksi tunniksi. ₂Minä näin Jumalan edessä seisomassa seitsemän enkeliä, joille annettiin seitsemän torvea.

₃Alttarin ääreen saapui vielä yksi enkeli. Hänellä oli kultainen suitsutusastia, ja hänelle annettiin paljon suitsuketta lisättäväksi pyhien rukouksiin. Hän teki sen valtaistuimen edessä olevalla kultaisella alttarilla. ₄Enkelin kädestä suitsutus kohosi pyhien lausumien rukousten saattelemana Jumalan silmien eteen. ₅Enkeli tarttui suitsutusastiaan ja otti siihen tulen alttarilta. Hän paiskasi tulen maan päälle. Ukkonen jyrisi, salamat iskivät ja maa järisi.

₆Nämä seitsemän enkeliä valmistautuivat puhaltamaan torveensa.

₇Ensimmäinen enkeli puhalsi torveensa. Rakeet ja tulenlieskat pieksivät maata, ja niiden seassa satoi verta. Kolmasosa maasta paloi. Samoin paloi kolmasosa puista ja kaikki vihreä ruoho.

₈Toinen enkeli puhalsi torveensa. Mereen iskeytyi jotain, joka muistutti palavaa vuorta. Kolmasosa merestä muuttui vereksi, ₉kolmasosa merenelävistä kuoli ja kolmasosa laivoista tuhoutui.

₁₀Kolmas enkeli puhalsi torveensa. Suuri tähti putosi taivaalta kuin palava soihtu ja saastutti kolmasosan virroista ja lähteistä. ₁₁Tähden nimi oli Koiruoho, ja kolmasosa vesistä saastui siitä. Monet kuolivat vettä juotuaan, koska se oli niin kitkerää.

₁₂Neljäs enkeli puhalsi torveensa. Aurinko ja kuu heikentyivät kolmasosan, ja kolmannes tähdistä sammui. Ne kaikki pimenivät kolmasosan verran. Päivänvalo väheni kolmanneksen, ja samoin tuli yöstä entistä pimeämpi.

₁₃Minä näin kotkan lentävän korkealla taivaalla. Kuulin, kuinka se valitti kovalla äänellä: »Voi, voi, voi niitä, jotka asuvat maan päällä! Vielä on jäljellä kolme enkeliä, valmiina puhaltamaan torveensa.»

₁Kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, taivaassa syntyi hiljaisuus, ja sitä kesti puolen tunnin verran. ₂Minä näin, kuinka niille seitsemälle enkelille, jotka seisoivat Jumalan edessä, annettiin seitsemän torvea.

₃Vielä tuli yksi enkeli, joka asettui alttarin ääreen kädessään kultainen suitsutusastia. Hänelle annettiin paljon suitsuketta, jotta hän valtaistuimen edessä olevalla kultaisella alttarilla liittäisi suitsutusuhrin kaikkien pyhien rukouksiin. ₄Niin nousi suitsutuksen savu enkelin kädestä Jumalan eteen yhdessä pyhiltä tulevien rukousten kanssa. ₅Enkeli otti suitsutusastian, täytti sen alttarin tulella ja sinkosi tulen alas maan päälle, ja ukkonen jylisi, salamat leimusivat ja maa järähteli.

₆Ne seitsemän enkeliä, joilla oli seitsemän torvea, valmistautuivat puhaltamaan torviinsa.

₇Ensimmäinen enkeli puhalsi torveensa. Silloin tuli rakeita ja tulenlieskoja ja niiden seassa verta, ja ne iskivät maahan. Kolmannes maasta paloi, kolmannes puista paloi, ja samoin paloi kaikki vihanta ruoho.

₈Toinen enkeli puhalsi torveensa. Silloin syöksyi mereen jokin, mikä oli suuri kuin vuori ja liekehti tulta. Kolmannes merestä muuttui vereksi, ₉kolmannes meressä elävistä eläimistä kuoli ja kolmannes laivoista tuhoutui.

₁₀Kolmas enkeli puhalsi torveensa. Silloin putosi taivaalta suuri, soihtuna palava tähti, ja maahan pudotessaan se täytti kolmanneksen virroista ja vesien lähteistä. ₁₁Tähden nimi oli Koiruoho. Kolmannes vesistä muuttui karvaaksi kuin koiruoho, ja monet ihmiset kuolivat vedestä, koska se oli tullut myrkylliseksi.

₁₂Neljäs enkeli puhalsi torveensa. Silloin kolmannes auringosta, kolmannes kuusta ja kolmannes tähdistä sammui, niin että ne pimenivät kolmanneksen. Päivä menetti kolmanneksen valostaan, ja samoin synkkeni yö.

₁₃Silloin näin kotkan, joka lensi korkealla taivaan laella ja huusi kovalla äänellä: »Voi! Voi! Voi niitä, jotka asuvat maan päällä! Vielä tulevat torvet soimaan, vielä puhaltaa torveensa kolme enkeliä.»