₁Minä näin taas uuden enkelin, joka laskeutui taivaasta voimaa uhkuen. Hän oli pukeutunut pilveen, ja hänen päänsä päällä oli sateenkaari. Kasvot olivat kuin aurinko ja jalat kuin tulipatsaat. ₂Enkelin kädessä oli pieni avoin kirjakäärö. Hän astui oikealla jalallaan mereen, vasemmalla maalle, ₃ja huusi kovalla äänellä, joka oli kuin leijonan karjuntaa. Huutoa säesti seitsemän ukonilmaa jyrisevällä puheellaan. ₄Näiden seitsemän ukkosen puhuessa aloin kirjoittaa. Kuulin kuitenkin taivaasta äänen, joka sanoi: »Merkitse sinetillä salaisiksi näiden seitsemän ukkosen puheet äläkä kirjoita niitä muistiin.»

₅Merellä ja maalla seisova enkeli kohotti kätensä taivasta kohti ₆ja vannoi hänen kauttaan, joka elää ikuisesti ja joka loi taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on. Enkeli vannoi, että aika oli lopussa. ₇Se loppuisi sinä päivänä, jolloin seitsemäs enkeli puhaltaa torveensa. Silloin Jumalan salaisuus täyttyy; tämän ilosanoman hän on ilmoittanut profeetoille, palvelijoilleen.

₈Kuulin taas saman äänen taivaasta sanovan minulle: »Mene ja ota avoin kirjakäärö merellä ja maalla seisovan enkelin kädestä.» ₉Menin enkelin luokse ja pyysin häntä antamaan kirjakäärön minulle. Hän sanoi: »Ota käärö ja syö se. Se polttelee vatsassasi, vaikka maistuukin suussasi makealta kuin hunaja.» ₁₀Niinpä otin pienen kirjakäärön enkelin kädestä ja söin sen. Se maistui suussani makealta kuin hunaja, mutta vatsassani se poltteli.

₁₁Minulle sanottiin: »Sinun täytyy yhä julistaa, miten käy kansoille, maille, kielille ja kuninkaille.»

₁Sitten näin taas uuden, mahtavan enkelin, joka tuli alas taivaasta. Hänellä oli pukunaan pilvi ja hänen päänsä päällä oli sateenkaari, hänen kasvonsa olivat kuin aurinko ja hänen jalkansa kuin tulipatsaat, ₂ja kädessään hänellä oli pieni avattu kirjakäärö. Hän laski oikean jalkansa meren päälle, vasemman maalle ₃ja huusi kovalla äänellä, niin kuin leijona olisi ärjynyt. Hänen huudettuaan puhui seitsemän ukkosta jylisevällä äänellä. ₄Kun nämä seitsemän ukkosta olivat jylisten puhuneet, minä rupesin kirjoittamaan, mutta silloin kuulin taivaasta äänen, joka sanoi: »Sulje sinetillä se, mitä seitsemän ukkosta puhuivat, älä kirjoita sitä muistiin.»

₅Enkeli, jonka näin seisovan meren ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti ₆ja vannoi hänen nimeensä, joka elää aina ja ikuisesti, hänen, joka on luonut taivaan, maan ja meren ja kaiken mitä niissä on. Hän vannoi: »Aika on lopussa. ₇Kun tulee päivä, jolloin seitsemäs enkeli kohottaa torvensa ja puhaltaa, on Jumalan salattu suunnitelma viety päätökseen, sen mukaisesti kuin hän on palvelijoilleen profeetoille ilmoittanut.»

₈Ääni, jonka olin taivaasta kuullut, puhui minulle uudestaan: »Mene tuon enkelin luo, joka seisoo meren ja maan päällä, ja ota avattu kirjakäärö, joka hänellä on kädessään.» ₉Minä menin enkelin luo ja pyysin häntä antamaan käärön minulle. Hän vastasi: »Ota ja syö se. Se karvastelee vatsassasi, mutta suussasi se maistuu makealta kuin hunaja.» ₁₀Minä otin käärön enkelin kädestä ja söin sen. Se maistui suussani makealta kuin hunaja, mutta kun olin sen syönyt, alkoi vatsaani karvastella.

₁₁Minulle sanottiin: »Vieläkin sinun tulee ennustaa, miten käy maailman kansoille, maille, kielille ja kuninkaille.»