Jumala, sinua minä huudan apuun.

Minun turvani ja kallioni,

älä sulje korviasi avunpyynnöltäni!

Jos pysyt hiljaa, olo on kuin olisin jo haudassa.

₂Kuule, kun nöyrästi rukoilen sinua.

Kun huudan sinua avuksi

ja kohotan käteni kohti temppelisi pyhintä huonetta.

₃Älä syökse minua tuhoon niiden kanssa,

jotka ovat pahoja ja toimivat väärin.

He puhuvat sopuisasti naapureilleen,

vaikka heillä on pahat mielessä.

₄Kohtele heitä heidän tekojensa mukaisesti,

niin kuin heidän pahat tekonsa edellyttävät.

Tee heille samoin kuin he itse ovat tehneet,

maksa heille heidän tekojensa mukaan.

₅Koska he eivät ymmärrä Jumalan töitä,

eivät piittaa hänen käsiensä teoista,

hän tuhoaa heidät.

Hän ei anna heidän enää nousta.

₆Kiitos Jumalalle,

joka kuulee rukoukseni!

₇Hän on minun voimani ja kilpeni,

häneen minä luotan.

Minä saan avun, ja sydämeni täyttyy riemusta.

Laulullani minä kiitän Jumalaa.

₈Jumala on kansansa voima,

hän vie turvaan kuninkaaksi voidellun.

₉Jumala, pelasta kansasi,

siunaa omiasi.

Hoida ja kanna heitä ikuisesti.

Herra, sinua minä huudan,

sinä olet minun kallioni.

Älä ole vaiti, kun puhun sinulle!

Jos sinä et vastaa,

olen kuoleman oma.

₂Kuule minun rukoukseni,

kun huudan sinua avuksi

ja kohotan käteni temppelisi pyhintä kohti.

₃Älä tempaa minua pois jumalattomien kanssa,

älä väärintekijöiden mukana.

He puhuvat kyllä sopuisasti

mutta hautovat mielessään pahaa.

₄Anna heille heidän tekojensa mukaan,

heidän pahojen töittensä mukaan!

Vaadi heidät tilille rikkomuksistaan,

maksa heille heidän tekojensa palkka!

₅Herran teoista he eivät välitä,

eivät he tarkkaa hänen kättensä töitä.

Siksi hän tuhoaa heidät,

ei hän enää heitä nosta.

₆Kiitetty olkoon Herra!

Hän on kuullut avunpyyntöni.

₇Herra on minun voimani ja kilpeni,

häneen minä luotan.

Minä sain avun, ja minun sydämeni riemuitsee,

minä laulan ja ylistän Herraa.

₈Herra on kansansa voima,

voideltunsa apu ja turva.

₉Pelasta kansasi ja siunaa omiasi,

kaitse ja kanna heitä

nyt ja aina.