₁Maahan tuli nälänhätä, toinen kuin Abrahamin aikaan sattunut. Silloin Iisak lähti filistealaisten kuninkaan Abimelekin luo Gerariin. ₂Herra ilmestyi Iisakille ja sanoi: »Älä lähde Egyptiin, vaan pysy sillä seudulla, jonka minä sinulle osoitan. ₃Jää asumaan tähän maahan, niin minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua. Sinulle ja sinun jälkeläisillesi minä annan kaikki nämä seudut ja pidän näin voimassa sen valan, jonka vannoin isällesi Abrahamille. ₄Minä annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että he ovat kuin taivaan tähdet, ja annan heille koko tämän maan. Sinun jälkeläistesi saama siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille, ₅koska Abraham oli minun äänelleni kuuliainen ja noudatti sitä, mihin minä hänet velvoitin. Hän piti minun käskyni, määräykseni ja lakini.» ₆Niin Iisak jäi asumaan Gerariin.

₇Kun Gerarin asukkaat kyselivät, kuka Rebekka oli, Iisak sanoi: »Hän on minun sisareni.» Hän ei uskaltanut sanoa, että Rebekka oli hänen vaimonsa, koska pelkäsi seudun miesten tappavan hänet Rebekan takia, joka oli hyvin kaunis. ₈Iisak oli asunut siellä jonkin aikaa, kun filistealaisten kuningas Abimelek kerran näki ikkunastaan hänen hyväilevän Rebekkaa. ₉Silloin Abimelek kutsutti Iisakin luokseen ja sanoi: »Hänhän onkin sinun vaimosi! Miten saatoit sanoa häntä sisareksesi?» Iisak vastasi hänelle: »Sanoin niin, koska pelkäsin, että minut surmattaisiin hänen vuokseen.» ₁₀Abimelek sanoi: »Mitä oletkaan tehnyt meille! Se vielä olisi puuttunut, että joku meikäläisistä olisi maannut sinun vaimosi kanssa! Silloin sinä olisit syössyt meidät raskaaseen syntiin.» ₁₁Ja Abimelek ilmoitti koko kansalleen: »Joka kajoaa tähän mieheen tai hänen vaimoonsa, on kuoleman oma.»

₁₂Eräänä vuonna Iisak sai siinä maassa kylvöstään satakertaisen sadon. Herra siunasi häntä. ₁₃Hän vaurastui vaurastumistaan ja oli lopulta hyvin rikas. ₁₄Koska hänelle oli karttunut lampaita, vuohia ja nautakarjaa sekä paljon palvelusväkeä, filistealaiset alkoivat kadehtia häntä. ₁₅Niin filistealaiset tukkivat ja täyttivät hiekalla kaikki ne kaivot, jotka hänen isänsä Abrahamin palvelijat olivat aikoinaan kaivaneet. ₁₆Sitten Abimelek sanoi Iisakille: »Lähde pois meidän luotamme, sinusta on tullut aivan liian mahtava.»

₁₇Iisak lähti sieltä, pystytti telttansa Gerarin joenuoman varrelle ja jäi sinne asumaan. ₁₈Hän kaivatti uudelleen auki isänsä Abrahamin päivinä kaivetut kaivot, jotka filistealaiset olivat Abrahamin kuoleman jälkeen tukkineet, ja antoi niille samat nimet kuin hänen isänsä oli antanut.

₁₉Iisakin palvelijat alkoivat sitten kaivaa kaivoa joenuomaan ja löysivät vesisuonen. ₂₀Mutta Gerarin paimenet rupesivat riitelemään Iisakin paimenien kanssa ja sanoivat: »Vesi kuuluu meille.» Niin kaivo sai nimen Esek, koska siitä oli tullut kiistaa. ₂₁Iisakin palvelijat kaivoivat vielä toisen kaivon ja joutuivat riitaan siitäkin, ja sille hän antoi nimen Sitna. ₂₂Sitten hän siirtyi sieltä pois ja kaivatti vielä uuden kaivon, eikä siitä enää syntynyt riitaa. Sen nimeksi tuli Rehobot, sillä Iisak sanoi: »Nyt Herra on antanut meille väljästi tilaa, niin että voimme levitä laajalle tässä maassa.»

₂₃Gerarin seudulta Iisak siirtyi Beersebaan. ₂₄Ensimmäisenä yönä Herra ilmestyi hänelle ja sanoi: »Minä olen sinun isäsi Abrahamin Jumala. Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi. Palvelijani Abrahamin tähden minä siunaan sinua ja teen suureksi sinun jälkeläistesi määrän.» ₂₅Iisak rakensi sinne alttarin ja rukoili Herraa. Hän pystytti sinne telttansa, ja hänen palvelijansa kaivoivat kaivon.

₂₆Abimelek tuli Gerarista Iisakin luo mukanaan lähin miehensä Ahussat ja sotaväen päällikkö Pikol. ₂₇Iisak kysyi heiltä: »Minkä takia te nyt tulitte minun luokseni, vaikka vihaatte minua ja hääditte minut luotanne?» ₂₈He vastasivat: »Me olemme nähneet, että Herra on sinun kanssasi. Siksi ajattelimme, että sinun ja meidän välillämme tulisi olla valalla vahvistettu sopimus. Me haluamme tehdä liiton sinun kanssasi, ₂₉ettet tekisi meille mitään pahaa. Emme mekään ole tehneet sinulle pahaa vaan pelkkää hyvää ja olemme päästäneet sinut rauhassa menemään. Sinulla on Herran siunaus.» ₃₀Silloin Iisak järjesti heille pidot, ja he söivät ja joivat. ₃₁Heti seuraavana aamuna he vannoivat valan toisilleen. Sitten Iisak hyvästeli heidät, ja he erosivat hyvässä sovussa.

₃₂Samana päivänä tulivat Iisakin palvelijat kertomaan hänelle kaivosta, jota olivat olleet kaivamassa, ja sanoivat: »Me löysimme vettä.» ₃₃Hän antoi sille kaivolle nimen Sibea. Sen tähden siellä sijaitsevan kaupungin nimi on vielä tänäkin päivänä Beerseba.

₃₄Kun Esau oli nelikymmenvuotias, hän otti vaimoikseen Beerin tyttären Jehuditin ja Elonin tyttären Basematin, jotka olivat heettiläisiä. ₃₅Nämä naiset tuottivat Iisakille ja Rebekalle paljon mielipahaa.

₁Mutta maahan tuli nälänhätä, toinen kuin se nälänhätä, joka oli ollut aikaisemmin, Aabrahamin päivinä. Silloin Iisak meni Abimelekin, filistealaisten kuninkaan, luo Gerariin. ₂Ja Herra ilmestyi hänelle ja sanoi: "Älä mene Egyptiin, vaan jää asumaan maahan, jonka minä sinulle sanon. ₃Oleskele muukalaisena tässä maassa, ja minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua. Sillä sinulle ja sinun jälkeläisillesi minä annan kaikki nämä maat ja pidän valan, jonka minä olen vannonut sinun isällesi Aabrahamille. ₄Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja annan jälkeläisillesi kaikki nämä maat, ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, ₅sentähden että Aabraham kuuli minua ja noudatti, mitä minä noudatettavaksi annoin, minun käskyjäni, säädöksiäni ja opetuksiani." ₆Niin Iisak asettui Gerariin.

₇Ja kun sen paikkakunnan miehet kysyivät hänen vaimostansa, sanoi hän: "Hän on minun sisareni". Hän näet pelkäsi sanoa: "Hän on minun vaimoni", sillä hän ajatteli: "Nuo miehet voivat tappaa minut Rebekan tähden, sillä hän on näöltään kaunis". ₈Kun hän oli viipynyt siellä jonkun aikaa, niin tapahtui, että Abimelek, filistealaisten kuningas, kerran katsellessaan ulos akkunasta näki Iisakin hyväilevän vaimoansa. ₉Niin Abimelek kutsutti Iisakin ja sanoi: "Katso, hänhän on sinun vaimosi! Miksi olet sanonut: 'Hän on minun sisareni'?" Iisak vastasi hänelle: "Minä ajattelin, että minut muuten ehkä tapetaan hänen tähtensä". ₁₀Abimelek sanoi: "Mitä oletkaan meille tehnyt! Kuinka helposti olisikaan voinut tapahtua, että joku kansasta olisi maannut sinun vaimosi kanssa, ja niin sinä olisit saattanut meidät syyhyn!" ₁₁Ja Abimelek antoi käskyn kaikelle kansalle, sanoen: "Joka koskee tähän mieheen tai hänen vaimoonsa, se on kuolemalla rangaistava".

₁₂Ja Iisak kylvi siinä maassa ja sai sinä vuonna satakertaisesti, sillä Herra siunasi häntä. ₁₃Ja hän rikastui ja hyötyi hyötymistään, kunnes hänestä tuli hyvin rikas. ₁₄Ja hänellä oli laumoittain sekä pikkukarjaa että raavaskarjaa ja paljon palvelijoita, niin että filistealaiset alkoivat kadehtia häntä. ₁₅Ja filistealaiset tukkivat kaikki ne kaivot, jotka hänen isänsä palvelijat olivat kaivaneet hänen isänsä Aabrahamin päivinä, ja täyttivät ne mullalla. ₁₆Silloin Abimelek sanoi Iisakille: "Mene pois luotamme, sillä sinä olet tullut paljon väkevämmäksi meitä". ₁₇Niin Iisak lähti sieltä ja leiriytyi Gerarin laaksoon ja asui siellä. ₁₈Ja Iisak kaivatti uudelleen auki ne vesikaivot, jotka hänen isänsä Aabrahamin päivinä olivat kaivetut, mutta jotka filistealaiset olivat Aabrahamin kuoltua tukkineet, ja antoi niille jälleen ne nimet, jotka hänen isänsä oli niille antanut. ₁₉Ja Iisakin palvelijat kaivoivat laaksossa ja löysivät sieltä kaivon, jossa oli juoksevaa vettä. ₂₀Mutta Gerarin paimenet alkoivat riidellä Iisakin paimenten kanssa, sanoen: "Vesi on meidän". Niin hän kutsui kaivon Eesekiksi, koska he olivat riidelleet hänen kanssaan. ₂₁Senjälkeen he kaivoivat toisen kaivon ja joutuivat riitaan siitäkin; niin hän antoi sille nimen Sitna. ₂₂Sitten hän muutti sieltä pois ja kaivoi vielä yhden kaivon. Siitä ei syntynyt riitaa. Sentähden hän nimitti sen Rehobotiksi ja sanoi: "Nyt Herra on antanut meille tilaa, niin että voimme lisääntyä maassa". ₂₃Sieltä hän meni Beersebaan. ₂₄Ja Herra ilmestyi hänelle sinä yönä ja sanoi:

₂₆Niin Abimelek lähti hänen luokseen Gerarista ystävänsä Ahusatin ja sotapäällikkönsä Piikolin seuraamana. ₂₇Mutta Iisak sanoi heille: "Minkätähden tulette minun luokseni, vaikka olette minulle vihamieliset ja karkoititte minut luotanne?" ₂₈He vastasivat: "Me olemme selvästi nähneet, että Herra on sinun kanssasi. Sentähden ajattelimme: 'Olkoon sinun ja meidän välillämme valallinen sopimus; me tahdomme tehdä sinun kanssasi liiton, ₂₉ettet tee meille mitään pahaa, niinkuin emme mekään ole sinuun koskeneet, vaan olemme tehneet sinulle ainoastaan hyvää ja sallineet sinun lähteä rauhassa'. Sinä olet nyt Herran siunattu." ₃₀Silloin hän laittoi heille pidot, ja he söivät ja joivat. ₃₁Varhain seuraavana aamuna he vannoivat valan toisillensa; senjälkeen Iisak päästi heidät menemään, ja he lähtivät hänen luotaan rauhassa. ₃₂Samana päivänä Iisakin palvelijat tulivat ja kertoivat hänelle kaivosta, jonka olivat kaivaneet, sanoen hänelle: ₃₃"Me löysimme vettä". Ja hän antoi sille nimen Siba. Sentähden on kaupungin nimi vielä tänäkin päivänä Beerseba.

₃₄Kun Eesau oli neljänkymmenen vuoden vanha, otti hän vaimoikseen Jehuditin, heettiläisen Beerin tyttären, ja Baasematin, heettiläisen Eelonin tyttären. ₃₅Näistä tuli Iisakille ja Rebekalle katkera suru.