₁Se suojeli maailman isää,

joka ensiksi tehtiin,

joka luotiin yksinänsä,

ja pelasti hänet hänen lankeemuksestansa

₂sekä antoi hänelle voiman

vallita kaikkea.

₃Mutta kun sitten väärämielinen mies

vihassansa siitä luopui,

joutui hän perikatoon

veljenmurhavimmansa tähden.

₄Kun maa hänen tähtensä joutui

vedenpaisumuksen valtaan,

pelasti sen jälleen viisaus

ohjaten vanhurskasta

hauraan puun varassa.

₅Se myöskin,

senjälkeen kuin kansat sekoitettiin,

koska ne olivat yksimieliset pahuudessa,

otti hurskaan huostaansa

ja säilytti nuhteetonna Jumalan edessä,

piti hänet lujana

sitä rakkauttakin vastaan,

jota hän poikaansa kohtaan tunsi.

₆Jumalattomien tuhoutuessa

se pelasti vanhurskaan,

joka pakeni viiden kaupungin päälle langennutta tulta,

₇joitten pahuudesta todistuksena

vieläkin on savuava erämaa,

kasvit, jotka kantavat hedelmiä

ajattomalla ajalla,

ja suolapatsas, joka kohoaa

epäuskoisen sielun muistomerkkinä.

₈Sillä kun he menivät viisauden ohitse,

eivät he ainoastaan itse kadottaneet

totuudentuntoansa,

vaan jättivät myös jälkeeneläville

muistomerkin hulluudestaan,

etteivät he erhetyksinensä

edes voisi pysyä salassa.

₉Viisaus pelasti myös ahdingosta ne,

jotka sitä palvelivat.

₁₀Se johti tasaisille poluille

vanhurskaan, joka pakeni veljensä vihaa.

Se näytti hänelle Jumalan valtakunnan

ja antoi hänelle tiedon pyhistä asioista;

se soi hänelle menestystä

hänen raskaassa työssänsä

ja palkitsi runsaasti

hänen vaivannäkönsä.

₁₁Se oli hänen apunaan

sortajien ahneutta vastaan

ja teki hänet rikkaaksi.

₁₂Se suojeli häntä vihamiehiltä

ja vei hänet turvaan väijyjiltä.

Se antoi hänelle voiton

ankarassa taistelussa,

että hän tulisi tuntemaan jumalanpelon

väkevämmäksi kaikkea muuta.

₁₃Se ei hyljännyt vanhurskasta,

joka oli myyty,

vaan pelasti hänet synnistä.

₁₄Se seurasi häntä vankiluolaan

eikä jättänyt häntä, kun hän kahleissa oli,

kunnes oli tuonut hänelle

kuninkuuden valtikan

ja voiman vallita sortajiansa.

Se osoitti myös hänen panettelijansa

valhettelijoiksi

ja antoi hänelle ikuisen kunnian.

₁₅Se pelasti hurskaan kansan

ja nuhteettoman sukukunnan

sortajakansan käsistä.

₁₆Se meni Herran palvelijan sieluun

ja nousi peljättäviä kuninkaita vastaan

ihmeillä ja merkeillä.

₁₇Se antoi hurskaille

heidän vaivojensa palkan,

johdatti heitä ihmeellistä tietä,

oli heille suojana päivällä

ja tähtien valona yöllä.

₁₈Se kuljetti heidät

Punaisen meren poikki

ja vei heidät paljojen vetten lävitse.

₁₉Mutta heidän vihollisensa se upotti,

ja pohjattomasta syvyydestä

se jälleen heitti heidät ylös.

₂₀Sentähden vanhurskaat riistivät

jumalattomilta aseet

ja ylistivät, oi Herra, sinun pyhää nimeäsi

ja kiittivät yhteen ääneen

sinun suojelevaa kättäsi.

₂₁Sillä viisaus avasi mykkien suun

ja sai lapsukaisten kielet

heleästi laulamaan.

₁Viisaus suojeli luomakunnan ensimmäistä isää,

silloin kun ainoastaan hänet oli luotu.

Se pelasti hänet, kun hän lankesi,

₂ja antoi hänelle voiman hallita kaikkea.

₃Mutta jumalaton hylkäsi vihassaan viisauden,

ja mieletön veljesmurha vei hänet perikatoon.

₄Hänen vuokseen tulva peitti maan,

mutta viisaus tuli jälleen apuun

ja ohjasi oikeamielisen vähäistä puulauttaa.

₅Kun pahuuden yhdistämät kansat joutuivat sekasortoon,

viisaus valitsi oikeamielisen,

piti hänet Jumalan silmissä tahrattomana

ja antoi hänelle voimaa voittaa sääli,

jota hän tunsi lastaan kohtaan.

₆Kun jumalattomat tuhoutuivat,

viisaus pelasti oikeamielisen

tulelta, jota satoi viiteen kaupunkiin.

₇Yhä edelleen noiden kaupunkien pahuudesta todistavat

savuava aavikko, raakileiksi jäävät hedelmät

ja suolapatsas, epäuskon muistomerkki.

₈Halveksiessaan viisautta

he eivät oppineet tuntemaan hyvyyttä.

Lisäksi he jättivät mielettömyydestään jälkimaailmalle muiston,

jotta he ja heidän väärät tekonsa eivät unohtuisi.

₉Mutta omat palvelijansa viisaus pelasti ahdingosta.

₁₀Kun oikeamielinen pakeni veljensä vihaa,

viisaus ohjasi hänet oikealle polulle.

Se näytti hänelle Jumalan herruuden

ja johti hänet pyhyyden tuntemiseen.

Rasitusten keskellä se vaurastutti hänet

ja palkitsi runsaasti hänen vaivansa.

₁₁Viisaus auttoi häntä ahneita riistäjiä vastaan

ja teki hänestä rikkaan.

₁₂Se suojeli vihollisilta, varjeli väijytyksiltä

ja ratkaisi hänen edukseen ankaran kamppailun,

jotta hän oppisi, että hurskaus voittaa kaiken.

₁₃Kun oikeamielinen myytiin orjaksi,

viisaus ei hylännyt häntä

vaan varjeli hänet synniltä.

₁₄Se laskeutui kaivoon hänen kanssaan

ja oli kahleissa hänen vierellään.

Lopulta se antoi hänen käteensä valtikan

ja teki alistajista hänen alamaisiaan.

Se osoitti panettelijoiden puheet valheiksi

ja antoi hänelle ikuisen maineen.

₁₅Viisaus pelasti hurskaan, nuhteettoman kansan,

vapautti sen sortajien vallasta.

₁₆Se asettui Herran palvelijan sieluun

ja uhmasi julmia kuninkaita ihmein ja merkein.

₁₇Hurskaat saivat siltä palkan vaivoistaan.

Se vei heidät tielle, jolla tapahtui ihmeitä,

se oli päivällä heidän suojanaan

ja loisti yöllä tähtien loimuna.

₁₈Se johdatti heidät Punaisenmeren poikki,

vei heidät vesimassojen välitse.

₁₉Mutta heidän vihollisensa se hukutti

ja viskasi sitten ylös synkistä syvyyksistä –

₂₀näin oikeamieliset saivat saaliikseen jumalattomien aseet.

He ylistivät laulaen pyhää nimeäsi, Herra,

yhteen ääneen he kiittivät suojaavaa kättäsi,

₂₁sillä viisaus kirvoitti mykkien kielen

ja sai lapset puhumaan selvästi.