₁Ja kun hän meni ulos pyhäköstä, sanoi eräs hänen opetuslapsistaan hänelle: "Opettaja, katso, millaiset kivet ja millaiset rakennukset!" ₂Jeesus vastasi hänelle: "Sinä näet nämä suuret rakennukset. Niistä ei ole jäävä kiveä kiven päälle maahan jaottamatta." ₃Ja kun hän istui Öljymäellä, vastapäätä pyhäkköä, kysyivät Pietari ja Jaakob ja Johannes ja Andreas häneltä eriksensä: ₄"Sano meille: milloin tämä tapahtuu, ja mikä on merkki siitä, että kaikki tämä alkaa lopullisesti toteutua?" ₅Niin Jeesus rupesi puhumaan heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. ₆Monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä se olen', ja he eksyttävät monta. ₇Ja kun te kuulette sotien melskettä ja sanomia sodista, älkää peljästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei ole vielä loppu. ₈Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, tulee maanjäristyksiä monin paikoin, tulee nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua. ₉Mutta pitäkää te vaari itsestänne. Teidät vedetään oikeuksiin, ja teitä piestään synagoogissa, ja teidät asetetaan maaherrain ja kuningasten eteen, minun tähteni, todistukseksi heille. ₁₀Ja sitä ennen pitää evankeliumi saarnattaman kaikille kansoille.

₁₁Ja kun he vievät teitä ja vetävät oikeuteen, älkää edeltäpäin huolehtiko siitä, mitä puhuisitte; vaan mitä teille sillä hetkellä annetaan, se puhukaa. Sillä ette te ole puhumassa, vaan Pyhä Henki. ₁₂Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät. ₁₃Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.

₁₄Mutta kun näette hävityksen kauhistuksen seisovan siinä, missä ei tulisi — joka tämän lukee, se tarkatkoon — silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille; ₁₅joka on katolla, älköön astuko alas älköönkä menkö sisään noutamaan mitään huoneestansa; ₁₆ja joka on mennyt pellolle, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa. ₁₇Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! ₁₈Mutta rukoilkaa, ettei se tapahtuisi talvella. ₁₉Sillä niinä päivinä on oleva ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut hamasta luomakunnan alusta, jonka Jumala on luonut, tähän asti, eikä milloinkaan tule. ₂₀Ja ellei Herra lyhentäisi niitä päiviä, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt ne päivät.

₂₁Ja jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tai: 'Katso, tuolla', niin älkää uskoko. ₂₂Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä, eksyttääkseen, jos mahdollista, valitut. ₂₃Mutta olkaa te varuillanne. Minä olen edeltä sanonut teille kaikki.

₂₄Mutta niinä päivinä, sen ahdistuksen jälkeen, aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ₂₅ja tähdet putoilevat taivaalta, ja voimat, jotka taivaissa ovat, järkkyvät. ₂₆Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella. ₂₇Ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valittunsa neljältä ilmalta, maan äärestä hamaan taivaan ääreen.

₂₈Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: Kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. ₂₉Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.

₃₀Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat. ₃₁Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. ₃₂Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä.

₃₃Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee. ₃₄On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan, kullekin oman tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa. ₃₅Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla, ₃₆ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta. ₃₇Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa."

₁Kun Jeesus oli lähdössä temppelistä, sanoi eräs hänen opetuslapsistaan: »Opettaja, katso! Mitkä kivet, mikä rakennus!» ₂Jeesus vastasi: »Katso nyt näitä mahtavia rakennuksia. Kaikki revitään maahan, tänne ei jää kiveä kiven päälle.»

₃Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä temppeliä vastapäätä, kyselivät Pietari, Jaakob, Johannes ja Andreas, jotka olivat hänen kanssaan: ₄»Milloin se kaikki tapahtuu? Kerro meille, mikä on merkkinä siitä, että sen toteutuminen on lähellä.»

₅Jeesus alkoi puhua heille:

»Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan. ₆Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat: ’Minä se olen’, ja eksyttävät monia. ₇Kun kuulette taistelun ääniä ja sanomia sodista, älkää pelästykö. Niin täytyy käydä, mutta se ei vielä merkitse loppua. ₈Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, joka puolella on maanjäristyksiä ja tulee nälänhätä. Tämä on synnytystuskien alkua.

₉»Pitäkää varanne! Teidät viedään oikeuteen ja teitä piestään synagogissa. Maaherrojen ja kuninkaiden eteen te joudutte minun nimeni tähden, todistukseksi heille. ₁₀Mutta sitä ennen on evankeliumi julistettava kaikille kansoille. ₁₁Kun teitä viedään luovutettaviksi viranomaisille, älkää etukäteen olko huolissanne siitä mitä puhuisitte. Puhukaa ne sanat, jotka teille tuona hetkenä annetaan. Silloin ette puhu te, vaan Pyhä Henki.

₁₂»Veli antaa veljensä surmattavaksi, isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tuottavat heille kuoleman. ₁₃Kaikki vihaavat teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu.

₁₄»Kun te näette turmion iljetyksen seisovan paikassa, jossa se ei saisi olla – huomatkoon lukija tämän! – silloin on kaikkien Juudeassa asuvien paettava vuorille. ₁₅Sen, joka on katolla, ei pidä mennä alas taloonsa mitään hakemaan, ₁₆eikä sen, joka on pellolla, pidä palata noutamaan viittaansa. ₁₇Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät! ₁₈Rukoilkaa, ettei se tapahtuisi talvisaikaan, ₁₉sillä noina päivinä tulee olemaan ahdinko, jollaista ei ole ollut luomakunnan alusta, Jumalan luomistyöstä tähän päivään asti, eikä tule olemaan. ₂₀Jos Herra ei olisi lyhentänyt sitä aikaa, yksikään ihminen ei säästyisi. Mutta niiden tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt sen ajan.

₂₁»Jos joku sanoo teille: ’Täällä on Messias’, tai: ’Katso, Messias on tuolla’, älkää uskoko. ₂₂Sillä vääriä messiaita ja vääriä profeettoja ilmaantuu, ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä johtaakseen, jos mahdollista, valitut harhaan. ₂₃Pitäkää siis varanne. Minä olen ennalta ilmoittanut teille kaiken.

₂₄»Mutta noina päivinä, tuon ahdingon jälkeen, aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan, ₂₅tähtiä putoaa taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät. ₂₆Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilvien keskellä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan, ₂₇ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valitut neljältä ilmansuunnalta, maan ja taivaan ääriä myöten.

₂₈»Ottakaa oppia vertauskuvasta, jonka viikunapuu tarjoaa: kun sen oksa virkoaa ja alkaa tulla lehteen, te tiedätte, että kesä on lähellä. ₂₉Samalla tavoin te nähdessänne tämän tapahtuvan tiedätte, että se aika on lähellä, aivan ovella. ₃₀Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu. ₃₁Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. ₃₂Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa eikä edes Poika, ei kukaan muu kuin Isä.

₃₃»Pitäkää varanne, olkaa valveilla, sillä te ette tiedä milloin se aika tulee. ₃₄Kun mies matkustaa vieraille maille ja talosta lähtiessään antaa kullekin palvelijalle oman tehtävän ja vastuun, niin ovenvartijan hän käskee valvoa. ₃₅Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, koska talon herra tulee: illalla vai keskiyöllä, kukonlaulun aikaan vai aamun jo valjetessa. ₃₆Hän tulee äkkiarvaamatta – varokaa siis, ettei hän tapaa teitä nukkumasta. ₃₇Minkä minä sanon teille, sen sanon kaikille: valvokaa!»