Lisäyksiä Danieliin (apokr.) Manassen rukous.

₁Herra, Kaikkivaltias, joka olet taivaissa,

meidän isiemme

Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin

ja heidän vanhurskaan siemenensä Jumala,

₂Sinä, joka olet tehnyt taivaan ja maan

ja kaiken niiden kaunistuksen,

₃joka olet kahlinnut meren

säätämälläsi sanalla,

joka olet sulkenut syvyyden

ja sinetöinyt sen

peljättävällä ja ylistetyllä nimelläsi,

₄sinä, jonka voiman edessä

kaikki värjyy ja vapisee;

₅sillä sinun kunniasi valtasuuruutta

ei voi kenkään kestää

ja sinun vihasi edessä,

jolla sinä syntisiä uhkaat,

ei kukaan voi pysyväinen olla!

₆Mittaamaton ja tutkimaton

on myös armo,

jonka sinä luvannut olet.

₇Sillä sinä, Herra, olet korkein,

laupias, pitkämielinen ja suuri armossa,

ja sinä kadut kärsimyksiä,

jotka ihmisiä kohtaavat.

Sinä olet, Herra, suuressa hyvyydessäsi

luvannut parannuksen niille,

jotka ovat tehneet syntiä sinua vastaan;

ja suuressa armahtavaisuudessasi

sinä olet säätänyt syntisille parannuksen,

että he pelastuisivat.

₈Niin et sinä, Herra,

vanhurskasten Jumala,

ole asettanut parannusta vanhurskaille,

Aabrahamille ja Iisakille ja Jaakobille,

jotka eivät ole syntiä tehneet

sinua vastaan,

vaan sinä olet asettanut parannuksen

minulle, syntiselle.

₉Sillä minä olen tehnyt syntiä

enemmän kuin on hiekkaa meressä,

sillä lukuisat ovat minun laittomat tekoni,

enkä minä ole mahdollinen katsomaan ylös

ja näkemään taivaan korkeutta

väärien tekojeni paljouden tähden.

₁₀Minua painavat maahan

monet rautakahleet,

niin etten minä saa virvoitusta

syntieni tähden;

eikä ole minulla lepoa,

sillä minä olen nostanut

sinun vihasi kiivauden

ja tehnyt sitä, mikä on pahaa

sinun edessäsi,

kun olen pystyttänyt

kauhistavia epäjumalia

ja tehnyt lukuisia iljetyksiä.

₁₁Mutta nyt minä notkistan

sydämeni polvet

ja rukoilen sinun suurta hyvyyttäsi.

₁₂Minä olen syntiä tehnyt, Herra,

minä olen syntiä tehnyt,

ja laittomat tekoni minä tunnen.

₁₃Minä anon ja rukoilen sinua:

anna minulle anteeksi, Herra,

anna minulle anteeksi;

älä hukuta minua

yhdessä laittomain tekojeni kanssa,

älä vihastu iankaikkisesti,

älä pidä tallella minun pahuuttani,

äläkä tuomitse minua

alas maan syvyyksiin;

sillä sinä, Herra, olet katuvaisten Jumala.

₁₄Näytä myös minussa hyvyytesi:

pelasta minut, joka en ole mahdollinen,

suuren armosi mukaan;

₁₅niin minä alati kiitän sinua

elämäni päivinä.

Sillä sinulle veisaavat ylistystä

kaikki taivaitten voimat,

ja sinun on kunnia iankaikkisesti. Aamen.