Koodeksi (latinaksi codex)

Koodeksi tarkoittaa kirjaksi sidottua papyrys- tai pergamenttiarkkinippua. Koodeksissa oli käännettäviä sivuja, ja näin se oli aivan erilainen kuin kirjakäärö.

Koodeksin edut olivat:

Koodeksiin mahtui enemmän tekstiä kuin kääröön;
Koodeksia oli paljon helpompi käsitellä, koska sivuja kääntämällä saattoi esimerkiksi etsiä tietyn kohdan tekstistä nopeammin.

Ensimmäiset koodeksit ovat peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta jKr.

Pyhät kirjat koodekseina

Juutalaisessa perinteessä Vanhan testamentin hepreankielisiä kirjoja kopioidaan kääröille vielä tänäänkin. Keskiajalla kirjakääröjen rinnalle tulivat koodeksit. Kristityt siirtyivät käyttämään koodeksia paljon aikaisemmin. Uuden testamentin tekstien vanhimmat käsikirjoitukset on vielä kirjoitettu papyrusarkeille ja koottu kääröiksi, mutta 300-luvulta jKr. alettiin käyttää pääasiassa koodeksia. Laajat koodeksit sisälsivät koko Raamatun eli kaikki Vanhan ja Uuden testamentin tekstit.

Myöhemmin keskiajalla myös Vanhan testamentin hepreankielinen teksti kirjoitettiin koodekseiksi. Yksi näistä käsikirjoituksista on Codex Leningradensis eli Leningradin koodeksi.