Tietoa raamatunkäännöksistä

DigiMarkus – mitä tehtiin ja miksi
Aihe
”Minä haluan lukea Raamattua kännykästäni!” Helppoa – vai onko sittenkään? Tämä yksinkertaiselta näyttävä vaatimus on luultua vaikeammin toteutettavissa. Digitaalista ympäristöä varten tekstit kirjoitetaan toisella tavalla kuin painettua kirjaa tai sanomalehteä varten. Toisella tavalla ...
Johdanto vuoden 1933/38 Raamatun suomennokseen
Aihe
Vuonna 1776 julkaistua suomenkielistä Raamattua on totuttu kutsumaan joko Vanhaksi kirkkoraamatuksi tai Bibliaksi. Sen on koko Raamatun ensimmäisen suomennoksen korjattu painos. Tämä ensimmäinen suomennos on vuodelta 1642 ja perustuu osin jo Agricolan 1500-luvulla julkaisemiin Uuden testamentin ja ...
Johdanto vuoden 1992 Raamatun suomennokseen
Aihe
Edellinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hyväksymä raamatunsuomennos ilmestyi 1930-luvulla: Vanha testamentti 1933 ja Uusi testamentti 1938. Tultaessa 1970-luvulle uuden käännöksen tarve oli käynyt ilmeiseksi. Uusien raamatunkäännösten tuottaminen oli myös kansainvälinen virtaus. Suomessa ...
Mikael Agricolan Uusi testamentti
Aihe
Luterilaisen reformaation periaatteisiin kuului, että jokaisen piti saada kuulla ja lukea Pyhää Sanaa omalla äidinkielellään. Käytännössä tämä tarkoitti Raamatun tai ainakin sen tärkeimpien osien kääntämistä kansankielille. Jos kirjakieltä ei ennestään ollut, se oli luotava käännöstyön yhteydessä. ...
Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön » Lisää tietoa.[piilota viesti]