Suomen Pipliaseura

Muinaiset uskonnot

Raamatussa puhutaan usein toisten kansojen kuten kanaanilaisten, mesopotamialaisten ja egyptiläisten uskonnosta.

Polyteismi eli monijumalaisuus

Useimmat muinaiset uskonnot olivat monijumalaisia.  Monijumalaisuus tarkoittaa useiden eri jumalien palvelemista. Yhdessä nämä jumalat pitivät huolta maailmasta, luonnosta ja maailmankaikkeudesta kokonaisuutena.


Muita monijumalaisuuden piirteitä:

  • Uskonto oli luonteelta paikallista. Jumala ei ollut sama kaikkialla, vaan kuvattiin eri kaupungeissa eri tavoin ja myös palvottiin eri tavoin.
  • Vakiintuneesta opista päättävää tahoa ei ollut. Rituaaleilla (uhrit, kulkueet ja juhlat) oli omat erityispiirteensä eri paikoissa.
  • Jumalmaailma ei ollut rajattu vaan avoin: uusia jumalia voitiin tarvittaessa lisätä.

Polyteismi eli monijumalaisuus on monoteismin eli yksijumalaisuuden, yhden Jumalan palvomisen vastakohta.

Mytologia

Jumalat olivat suhteessa toisiinsa: ne olivat isä ja poika, aviomies ja vaimo, veli ja sisko. Myyteissä (kertomuksissa jumalista) keskinäiset suhteet nousevat etualalle. Niissä nämä jumalat kuvataan ihmisten kaltaisina: heihin vaikuttaa rakkaus, viha tai kateus, ja heitä houkuttaa sota ja valta. Mittakaava, jossa kaikki tapahtuu on kuitenkin yliluonnollinen: myyttien jumalat ovat jonkinlaisia supersankareita.

Tämä sisältö on tilaajakäyttäjille

Tilaajakäyttäjänä sinulle avautuu mm. lähes 1000 tausta-artikkelia sekä kaikki suomalaiset ääniraamatut.

Suomen Pipliaseurav.4.18.10
Seuraa meitä