Leeviläinen

Leeviläiset työskentelivät pyhäkköteltassa ja temppelissä. He olivat papeille alisteisia.

Ei ole täysin selvää, mistä nimitys "leeviläinen" on peräisin. Sana on voinut alun perin viitata henkilöön, joka on päättänyt palvella Jumalaa (ks. 2. Moos. 32:25-29 ja 5. Moos. 33:8-10). Vanhassa testamentissa leeviläiset esitetään kuitenkin johdonmukaisesti Leevin jälkeläisinä. Leevi oli yksi Jaakobin ja Lean poijista. Leeviläiset liitetään siis Leevin heimoon, jonka tehtävänä oli hoitaa papillisia velvollisuuksia.

Leeviläiset olivat omistautuneet Jumalalle. He toimivat kaikkien Jumalalle omistettujen esikoispoikien sijaisina, kuten 4. Mooseksen kirjassa 4. Moos. 3:11-13 määrätään.

Leeviläisten velvollisuuksia kuvataan muun muassa 4. Mooseksen kirjassa 4. Moos. 3:1-4:49. Jokaisella leeviläisellä oli oma tehtävänsä. Nämä tehtävät jaettiin eri perheiden ja heimojen kesken.

Leeviläisten tehtävänä oli:

Leeviläisillä ei ollut omaa maata. Siksi heille annettiin kymmenykset viljelyssadosta ja karjasta sekä osa uhrilahjoista (4. Moos. 18:21-32). Tämän lisäksi heidän asutettavikseen annettiin useita kaupunkeja 4. Moos. 35:1-8; Joos. 21:1-42.

Näistä etuoikeuksista huolimatta maattomat leeviläiset kuuluivat usein yhteiskunnan köyhimpien joukkoon. Heidät mainitaankin osana niitä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan erityistä tukea. Leeviläisten lisäksi näitä olivat ulkomaalaiset sekä lesket ja orvot, katso esimerkiksi 5. Moos. 14:29.