Liitonarkku

Liitonarkku on erityisen pyhä esine Raamatussa. Liitonarkku oli pyhä arkku, jolla oli sille omistettu paikka pyhäkköteltassa ja Jerusalemin temppelissä. 

”Arkkua” vastaava hepreankielen sana on aron. Se tarkoittaa ”arkkua” ja sitä käytetään pääasiassa liitonarkusta, mutta myös temppelin raha-arkusta (katso 2. Kun. 12:10) ja Joosefin sarkofagista (1. Moos. 50:25-26).

Sana ”arkku” esiintyy Raamatussa vain harvoin itsenäisenä. Se liitetään pääosin yhteen sanojen ”Jumala” tai ”Herra” kanssa, mutta usein myös sanan ”liitto” kanssa.

Joissain teksteissä arkku kuvataan Jumalan ”jalkakorokkeena” (1. Aik. 28: 2) ja ”valtaistuimena” (1. Sam. 4:4).

2. Moos. 25: 10-22 on laaja kuvaus liitonarkusta. Se oli akaasiapuusta valmistettu arkku, joka oli päällystetty kullalla sekä sisä- että ulkopuolelta.

Arkun sisällä oli kaksi kivitaulua, joihin oli kaiverrettu kymmenen käskyä. Ne muistuttivat Jumalan liitosta Israelin kanssa.

Raamatussa kerrotaan eri yhteyksistä, joissa liitonarkulla oli tärkeä merkitys. Tällaisia olivat uhraus, taistelut ja temppeli.

Arkku oli muistutus siitä, että Jumala elää kansansa luona ja suojelee sitä.

Vanhassa testamentissa liitonarkulla on tärkeä rooli Toisesta Mooseksen kirjasta alkaen ja päättyen Toiseen Aikakirjaan. Sen jälkeen sitä ei enää mainita.