Suuri sovituspäivä

Suurena sovituspäivänä (tai Jom kippur -päivänä) rukoillaan, paastotaan ja levätään. Silloin keskitytään pahojen tekojen katumiseen. Tätä juhlapäivää koskevat ohjeet löytyvät 3. Moos. 16:1-34 ja 3. Moos. 23:26-32 .

Paastopäivä

Sovituspäivä oli tišri-kuun kymmenentenä päivänä (länsimaisen ajanlaskun mukaan syys- tai lokakuussa). Tuolloin ihmisten tuli paastota eivätkä he saaneet tehdä työtä.

Puhdistusrituaali

Päivän heprealainen nimi Jom kippur on peräisin puhdistusrituaalista, jossa vuohen verta ripoteltiin liitonarkin eli liitonarkun kannen eli "armoistuimen" päälle. Näin ihmisten rikkomukset "peitettiin" Jumalan ja hänen kansansa sovinnon merkiksi.

Ylipappi suoritti syntiuhrirituaalin ilmestysmajan kaikkeinpyhimmässä tai Jerusalemin temppelin kaikkeinpyhimmässä.

Jerusalemin toisen temppelin hävittämisen jälkeen tätä rituaalia ei voitu enää suorittaa. Sen jälkeen sovituspäivän painopiste on ollut mietiskelyssä, rukouksessa ja hyväntekeväisyydessä.

Perinteet

Sovituspäivästä on tullut juutalaisen perinteen ja uskonnon yksi tärkeimmistä juhlapäivä. Ihmiset keskittyvät mietiskelyyn, katuvat pahoja tekojaan ja tekevät sovintoa Jumalan ja toistensa kanssa. Synagogassa luetaan Raamatusta Joonan kirjaa ja soitetaan šofaria, joka on eläimen (pässin) sarvesta tehty puhallinsoitin.

Sovituspäivä päättää kymmenen päivää kestävän katumusjakson, joka alkaa juutalaisen kalenterin uudenvuodenpäivästä (Roš hašana). Nykyään tätä jaksoa kutsutaan katumuspäiviksi. Sen aikana ihmiset tarkastelevat mennyttä vuotta ja tekevät päätöksiä tai lupauksia tulevalle vuodelle.