Juhlapäivät Vanhassa testamentissa

Vanhassa testamentissa on kuvauksia juhlapäivistä, joita tuli noudattaa. Monet juhlat olivat syntyneet vanhan sadonkorjuukalenterin pohjalta. Muut juhlat syntyivät tärkeiden tapahtumien muistamiseksi.

Missä kohdissa Vanhaa testamenttia?

Vanhasta testamentista löytyy kuvauksia juhlapäivistä seuraavista kohdista:

2. Moos. 34:18-26
3. Moos.23:4-44
5. Moos. 16:1-17
Hes. 45:18-25

Tärkeimmät juhlat

Tärkeimmät juhlat olivat:

uudenkuun juhla (4. Moos. 28:11-15)
happamattoman leivän juhla (3. Moos 23:5-6)
pääsiäinen (2. Moos. 12)
viikkojuhla (2. Moos. 34:22-24)
uudenvuodenjuhla (4. Moos. 29:1-6)
suuri sovituspäivä eli Jom kippur (3. Moos. 16)
lehtimajanjuhla (Neh. 8:13-18)
purim (Est. 9:20-32)

Juhlapäivää tarkoittavat sanat

Hepreassa on useita ”juhlapäivää” tarkoittavia sanoja. Tärkeimmät näistä ovat

moed

hag

. Sana

moed

on melko arkipäiväinen ja sitä käytetään kaikenlaisista juhlista. Sanaa

hag

käytetään erityisesti kolmesta suuresta vuosittaisesta juhlasta (pääsiäinen, viikkojuhla ja lehtimajanjuhla).

Sadonkorjuujuhlat ja pyhiinvaellusjuhlat

Vanhan testamentin kolme suurta vuotuista juhlaa olivat kaikki alkujaan sadonkorjuujuhlia. Nämä juhlat mainitaan ensimmäisen kerran Toisessa Mooseksen kirjassa 2. Moos. 23:14-17, jossa kehotetaan kansaa saapumaan undefined eteen. Kun Jerusalemin Topic_1829_temppeli oli rakennettu, juhlista tuli pyhiinvaellusjuhlia, joiden aikana kaikki pyrkivät matkustamaan temppeliin.

Näiden vuotuisten juhlien aikana työnteko oli kielletty (katso myös sapatti). Juhlat oli tarkoitettu israelilaisten lisäksi myös ulkomaalaisille.

Myöhempi kehitys

Vanhan testamentin juhlakalenteri kehittyi ajan myötä. Kalenterista tuli hiljalleen laajempi ja teologiset painotukset muuttuivat. Temppeli oli tässä tärkeässä roolissa. Juhlien päivämääristä tuli myös tarkempia, minkä ansiosta kaikki israelilaiset saattoivat viettää juhlaa samaan aikaan.