Suomen Pipliaseura

Lehtimajanjuhla

Lehtimajanjuhlaa (tunnetaan myös nimellä sukkot) vietetään Israelin kansan 40 vuoden erämaavaelluksen muistoksi. Pääsiäisen ja viikkojuhlan tavoin lehtimajanjuhla oli myös pyhiinvaellusjuhla (5. Moos. 16:16). Näiden juhlien aikana juutalaiset tekivät pyhiinvaelluksen Jerusalemiin ja temppeliin. 

Seitsemän päivää majassa

Lehtimajanjuhlan säännöt annetaan 3. Mooseksen kirjassa 3. Moos. 23:33-43. Juhlan aikana ihmiset nukkuivat pienissä aidatuissa rakennelmissa, joita kutsuttiin "majoiksi" tai "tabernaakkeleiksi" (sukkot). Majat muistuttivat niistä 40 vuodesta, jotka Israel vietti autiomaassa Egyptistä lähdön jälkeen. Näissä majoissa eläminen muistutti juutalaisia heidän haavoittuvuudestaan ja että he olivat riippuvaisia Jumalan suojelusta.

Juhlan vietto alkaa Tisri-kuukauden viidestoista päivä (syys/lokakuussa), ja se kestää seitsemän päivää siten että se alkaa sapatista ja päättyy siihen.

Juhlan muut perinteet

Lehtimajanjuhlaan liittyy muitakin perinteitä: kolme kasvia ("lulav") ja sitrushedelmä ("etrog") sidotaan yhteen. Juutalaisessa perinteessä on tapana ravistella tätä kasvikimppua ja osoittaa sillä neljään suuntaan sekä ylös (taivas) ja alas (maa). Lisäksi juhlan riemukasta luonnetta korostetaan laululla Ps. 113-118. Topic_970_Synagogassa luetaan Saarnaajan kirjaa, jonka ydinsanoma on elämän ohikiitävä luonne.

Simhat Toora

Nykyään lehtimajanjuhlan viimeisenä päivänä on Simhat Toora, joka on Tooran kunniaksi vietettävä ilon juhla. Silloin luetaan Viidennen Mooseksen kirjan loppua ja Ensimmäisen Mooseksen kirjan alkua, jotka muodostavat Tooran lopun ja alun. Sitten Toora-kääröjä kuljetetaan laulaen ja tanssien ympäri synagogaa.

Tämä sisältö on tilaajakäyttäjille

Tilaajakäyttäjänä sinulle avautuu mm. lähes 1000 tausta-artikkelia sekä kaikki suomalaiset ääniraamatut.

Suomen Pipliaseurav.4.17.10
Seuraa meitä