Lehtimajanjuhla
Lehtimajanjuhlaa (tunnetaan myös nimellä sukkot) vietetään Israelin kansan 40 vuoden erämaavaelluksen muistoksi. Pääsiäisen ja viikkojuhlan tavoin lehtimajanjuhla oli myös pyhiinvaellusjuhla (5. Moos. 16:16). Näiden juhlien aikana juutalaiset tekivät pyhiinvaelluksen Jerusalemiin ja temppeliin.
Seitsemän päivää majassa
Lehtimajanjuhlan säännöt annetaan 3. Mooseksen kirjassa 3. Moos. 23:33-43. Juhlan aikana ihmiset nukkuivat pienissä aidatuissa rakennelmissa, joita kutsuttiin "majoiksi" tai "tabernaakkeleiksi" (sukkot). Majat muistuttivat niistä 40 vuodesta, jotka Israel vietti autiomaassa Egyptistä lähdön jälkeen. Näissä majoissa eläminen muistutti juutalaisia heidän haavoittuvuudestaan ja että he olivat riippuvaisia Jumalan suojelusta.
Juhlan vietto alkaa Tisri-kuukauden
Juhlan muut perinteet
Lehtimajanjuhlaan liittyy muitakin perinteitä: kolme kasvia ("lulav") ja sitrushedelmä ("etrog") sidotaan yhteen. Juutalaisessa perinteessä on tapana ravistella tätä kasvikimppua ja osoittaa sillä neljään suuntaan sekä ylös (taivas) ja alas (maa). Lisäksi juhlan riemukasta luonnetta korostetaan laululla Ps. 113-118. Topic_970_Synagogassa luetaan Saarnaajan kirjaa
Simhat Toora
Nykyään lehtimajanjuhlan viimeisenä päivänä on Simhat Toora, joka on Tooran kunniaksi vietettävä ilon juhla. Silloin luetaan Viidennen Mooseksen kirjan