Anteeksianto Uudessa testamentissa
Uudessa testamentissa anteeksianto on suoraan sidoksissa Jeesukseen Kristukseen
Anteeksianto evankeliumeissa
Evankeliumeissa
- Jeesus myönsi itselleen valtuudet antaa Jumalan puolesta anteeksi ihmisten syntejä (katso esimerkiksi Matt. 9:1-8
). - Vanhan testamentin profeetat
ymmärsivät, että Jumalan ihmisiltä vaatima kuuliaisuus oli heidän inhimillisten kykyjensä ulottumattomissa. Siksi profeetat odottivat sitä päivää, kun Jumala antaisi ihmisille oman henkensä. Silloin ihmiset muuttuisivat sisäisesti (Jer. 31:33-34 ja Hes. 18:31-32 ). Jeesus julisti, että tämä muutoksen aika oli käsillä hänen tulemisensa myötä. Hänen tekemänsä ihmeet olivat sen merkki Mark. 3:28 ), mutta hänen kauttaan toteutunut syntien anteeksianto oli myös merkki, että Jumalan valtakunta oli tullut. - Vanhaan testamenttiin verrattuna Jeesus painottaa anteeksiantoa lähimmäisille. Uskovien tuli antaa anteeksi toisilleen samoin kuin Jumala antoi anteeksi heille (Luuk. 6:37
ja Matt. 18:21-22 ).
Anteeksianto alkukirkossa
Alkukirkossa anteeksianto ymmärrettiin Jeesuksen Kristuksen ja hänen ristillä
- Ihmisille annettiin anteeksi, kun he alkoivat uskoa Jeesukseen Kristukseen (katso Ap. t. 2:38
). - Siinä missä anteeksisaamiseksi piti toimittaa uhri
, anteeksianto on kirjoittajien mukaan nyt tarjolla Kristuksen uhrin ansiosta (Hepr. 9:14 ). - Anteeksiannon mahdollisti Jumalan armo
. Kristittyjen kohdalla tämä tarkoitti kuitenkin armoa, jonka Jumala oli osoittanut pelastamalla ihmiskunnan Jeesuksen Kristuksen kuoleman kautta.
Anteeksianto Paavalilla
Paavalin
