Suomen Pipliaseura

Liitto Vanhassa testamentissa: Daavidin liitto

Daavidin kanssa solmimassaan liitossa Jumala lupasi Daavidille, että tämän jälkeläiset olisivat ikuisesti kuninkaita.

Missä Raamatun kohdassa tämä kerrotaan?

Daavidin solmima liitto mainitaan useissa eri kohdissa Toisessa Samuelin kirjassa (2. Sam. 7:8-16 ja 2. Sam. 23:5), sekä Psalmien kirjassa (Ps. 89: 4-5 ja Ps. 89:28-29).

Natanin profetiaa (2. Sam. 7:8-16) pidetään Daavidin solmiman liiton erioikeuskirjana.

Pysyvä kuninkuus

Natanin profetia korostaa Daavidin liiton eri ulottuvuuksia:

  • Jumala antoi lupauksensa profeetta Natanin välityksellä. Koska viesti tuli Jumalalta, se oli pikemminkin käsky
  • Viestissä käy selvästi ilmi, että Israelin Jumala oli Daavidin ainoa vallan lähde. Jumala yksin saattoi tehdä ihmisestä kuninkaan. Kuninkuus perustui uskolle Israelin Jumalaan.
  • Jumala lupasi Daavidille kaksi asiaa: oman maan ja (periytyvän) kuninkuuden. Daavid halusi rakentaa temppelin Jumalalle, mutta sen sijaan Jumala rakensi kuningashuoneen Daavidille.
  • Israelin kuningas ei ollut jumala, kuten joillakin muilla kansoilla, mutta Jumalan ja kuninkaan välillä oli erityissuhde: se oli isän ja pojan suhde (katso esimerkiksi 2. Sam. 7:14).
  • Kuninkaalla ei ollut absoluuttista valtaa. Hän oli Jumalan auktoriteetin alainen ja hänen oli noudatettava Jumalan lakeja.
  • Liitto oli ikuinen eikä sitä ei voinut rikkoa.

Kuningas ja luomisjärjestys

Daavidin solmimalla liitolla oli myös toinen erityispiirre, joka tulee ilmi esimerkiksi Psalmeissa (Ps. 72 ja myös Ps. 89:37-38). Teksteissä kerrotaan, että Daavidin huone liittyi luomisjärjestykseen. Jumala oli luomistyössään tuonut järjestyksen maailmaan. Kuninkaalla oli erityinen vastuu tämän järjestyksen ylläpitämisessä. Hänen tuli varmistaa, että oikeudenmukaisuus toteutui. Epäoikeudenmukaisuus ilmensi kaaosta ja oli seurausta huonosta kuninkaasta.

Käsite ”liitto”

Daavidin liitossa sana ”liitto” ei viittaa sopimukseen kahden osapuolen välillä. Pikemminkin se viittaa jumalalliseen ”erioikeuskirjaan”: Jumala palkitsee tietyn henkilön, yleensä kuninkaan etuoikeuksilla, vallalla ja asemalla. Aihe esiintyy muuallakin Raamatussa, esimerkiksi Abrahamin solmimassa liitossa. Tällaisia ”erioikeuskirjoja ” käytettiin myös muualla muinaisessa Lähi-Idässä kuninkaan myöntäessä omaisuutta tai etuoikeuksia arvostamalleen alamaiselle.

Tämä sisältö on tilaajakäyttäjille

Tilaajakäyttäjänä sinulle avautuu mm. lähes 1000 tausta-artikkelia sekä kaikki suomalaiset ääniraamatut.

Suomen Pipliaseurav.4.18.8
Seuraa meitä